Bienalak. Finasag. Kapit: III.

Bienalak

in Vp nuik Hibä ldikan

in Vp rigik Bä ledan

Ü n poszedel lataflukü pik man gudiko peklotö l ä doniovegom nevifiko ve sü t. Ä jinos, das ä gegolom lomio de spat, ibä snabajuks omik, kel ä dutons lü vogä d pasetik, ä binons pü fiks. Bambudastafi lunik labü gnob goldik ä polom dis brad; me logs dofik oka, in kels yun lö lik ipasetikö l ä jinon edakipö n oki, e kels ä taä dons bisariko ta herem nifavietik oma, ä logom takediko ziö pio u donio lü zif, kel in voal soarasola ä topon fo om. Ä jinom tio binö n foginan, ibä te nemö dikans beigolanas ä glidons omi, do ö man nenvilä do pä mü ton ad logö n ini logs fefik at.

In poszendel sembal flukatima latik, man bä ledik, pebenoklotö l ä disigolom nevifiko sü ti. Ä jinom gekö mö n domo de spat, ibo snabajuks omik, kels ä lö noms molä de pefinol[19], ä binoms pü fik. Ridaspatini lonedik ko gnob golü dik ä polom disi lam; ko logs omik dagik, in kels yun lö lik pebö lü dö l oma ä jinom esavö n oki, e kels ä klatons seledniko demü hels nifavietik, ä logom takediko zi ok u diso in zif, kel ä seistom bi om in vendelasolavä p. Ä jinom ti foginel, ibo te nemö dikans beigolö las ä glidoms omi, do teldikan pä mü tom nevü liko logö n in logs fefik at.

Finasag

Tefü nü dug yufapü ka valemik seimik nefü m semik nog reigon pö slopans e taans ona. Slopans mö dik spelons, e taans mö dik dredons, das seimü po men alik osö ton spikö n pü ki at plä netapü k oka.

I ü n tumyel 20-id kanoy bo nog vemo dotö n, das mens valik Stralopa, Frikopa, Siyopa e Meropa, igo Yuropa olabons-la seimü po fä gi, ad dalä rnö n pü kis tel. Pak yufapü ka somik osekidon lediniko de neod tefik u de dalab kuliva semik. Kodü atos daloy kludö n, das, nemu ü nü tim lunik, yufapü k at oslopü kon oke te dili ut menefa, kel pluuneplu oreafon ini kosä d bevü netik.

Dido dil ebo at menefa ogretikumon ü n yel anik. Ibä benoseks kaenik nä mä dik ü n nutim ekobü kons menefi somo, das lif bevü netik ya komä don in rä yuns mö dik as din klü lik.

Ü f ye dub volf at netapü k seimik se vä l smalik tatas nä mä dikü n dagetonö v privilegi as pü k valemik, tä n in tefs ö mik riskä ds gretik odavedonsö v. Vä l yufapü ka neudik seimik okanon ye pajenü kö n nen fikuls gretik.

Fü miko dasev at ä komon in stabatiks tefik menas mö dik ut, menas sevä dik u nesevä dikas utas, kels sis tumyels plu kils ä jä fons me jaf yufapü ka somik. Pro dial at esakrifons timi, mni e tö bi vemo mö dikis. Dese prim steifa jü nutim yufapü ks difik mö tumats mö dik pejafons. Sä spetikams ö mik ai dö nu ä komä dons as kludods volfa yufpaü ka, tefü lasum vö das e gramata ona daloy bo sagö n, das yufapü ks mö dik ä golons e golons ä svo ve veg leigasotik, ad rivö n zeili, das veg ot pebestepon tu suvo. Lo stad nuik dinas kanoy bo spetö n, das nog ü n tumyel at sä kä d yufapü ka valemik podamü ton fifü miko me mod seimik.

Nen dem vä tä las at, e nen dem jena fü tü rik in jä fü d at, okanoy ye lesagö n, das mans sevä dikü n in jenotem yufapü kas, das pä dan ‘Schleyer’ e sanan ‘Zamenhof’ neai oreafoms ini glö m.

Se Volapü kagased (Zä nagased pro Volapü kanef) 1961, Nü m: 4, Pads: 14-17, Nü m: 5, Pads: 20-23, Nü m: 6, Pads: 27-31; 1962, Nü m: 1, Pads: 2-6, Nü m: 2, Pads: 8-12, Nü m: 3, Pads: 14-18, Nü m: 4, Pads: 20-26.

Vö dem at pä pü bon nesekidiko, labü tiä d: Jenotem valemapü ka ‘Volapü k’ fa ‘Johann Schmidt’, e tiä ds votik: Histoire de la langue universelle, Geschichte der Universal-Sprache, History of the universal language. Pü ban: ‘Volapü kagased’, Amsterdam-W, Postbus 6021, potakä t: 6021, yelü 1964, ‘Drukkerij Repko’ — Voorburg — Nedä n.

Ü n 1998, ä pubon tradutod Deutä napü kik: Geschichte der Universalsprache Volapü k (Dab. 2id). Saarbrü cken: Edition Iltis.

Ü n 1996 André Cherpillod epü bom tradutodi Sperantapü kik (fa el, Philippe Combot’) tiä dü Historio de la universala lingvo Volapuko (ISBN 2-906134-30-9).

GOSPUL MA ‘MATTHAEUS’

Kapit: III.

1. Ü n tims et el ‘Ioannes’: blunedan ä bitom in dä sä rt Yudä na ko predam:

2. Lecenolsö d! ibä regä n sü las binon nilik.

3. Ibä atan binom utan, keli profetan: ‘Isaias’ ä diseinom, ven ä sagom: “In dä sä rt vö g vokon: Preparolsö d vegi pro Sö l, kamü kolsö d vegis oma! ”

4. ‘Ioannes’ at ä lenlabom kloti jamodaherik, e zö nü li kü irik zü loin; nulü dot omik ä binä don me carads e miel natä dik.

5. Tä no ä golons lü om elans di ‘Hierusalem’, valikans de Yudä n e zü amö ps di ‘Iordanis’;

6. ed ä koedons blunedö n okis fa om in el ‘Iordanis’, du ä koefons sinodis oksik.

7. E ven ä loegom kö mö n farisetanis e sadukanis mö dikis ad pablunedö n fa om, ä sagom omes: O luvipä rem! kin esevä dü kon oles, das ö skeapols de cö detam lä tik?

8. Pololsö d tä no flukis, kels pö tons lä lecen,

9. e no fatü itolsö d ad dalö n sagö n: Labobs eli ‘Abraham’ as fat! Ibä sagob oles, das God kanom davedü kö n ele ‘Abraham’ cilis se stons at.

10. Cü d ya seaton lä vul bimas; bim alik, kel kludo no polon flukis gudik, podocö pon, e pojedon ini fil.

11. Blunedob olis fe me vat ad lecein, ab utan, kel okö mom pos ob binom nä mä dikum, ka ob — no digä dob ad polö n sandalis oma — oblunedom olis me Saludalanal e me fil.

12. Viä n binon in nam omik, oklinü kom cepagluni oka, obarakom greni okik ini grenabarak, ofilü kom lebrä ni me fil nekvä novik.

13. Tä no Yesus ä kö mom de Galileyä n lü ‘Iordanis’ lü ‘Ioannes’ ad pablunedö n fa om.

14. Ab ‘Ioannes’ ä stö pä dom omi, ed ä sagom: Neodob ad pablunedö n fa ol, e kö mol-li lü ob?

15. Yesus ä gesagom ome: Leadolö d dunö n obi! Ibä somo lö nedos lü obs, ad fö lö n bligis valik. Tä no ä leadom dunö n omi.

16. Posä piblunedom, ä xä nom sunä do se vat, ed ekö! sü l ä maifikon, ed ä loegom nexä nö n Lanali Goda ä kö mö n sui ok.

17. Ed ekö! vö g ä tonon se sü l: Atan binom Son fa ob pelö fö l, keli plidob vemo.

Se Volapü kagased (Zä nagased pro Volapü kanef). 1961. Pad: 18.

GOSPUL MA ‘MATTHAEUS’