XII. Volapükamuf nulik.

Ven sanan ‘Arie de Jong’ ü n yel: 1921 ä primom bevobi Vpa, ä kanom frutidö n gebä di lunü pik plagik pü ka at. Leigo ä sevom penä dis krü tik ö mik ta Vp.

Pos vob no pitupö l dü yels deg ä loveü kom seki voba at nitedä bas Vpa. Ü n yel: 1931, ä pü bom tä no eli ‘Wö rterbuch der Weltsprache-Vö dabuk Vpa’, labü pads: 494 in Deutä napü k ed in Vp; pos buk at ä pü bom eli ‘Gramat Vpa’, labü pads: 121, te in Vp.

Leigo ü n yel: 1931 el ‘Vpaklub valemik Nedä nik’ ä primon dö nu vobi oka, dü yels: 21 piropö li. As klub telid el ‘Dilá d valemik’ pä fü non pro Vpans lä nas votik.

Sis mä zul yela: 1932 Vpamuf smalik ä dalabon dö nu gasedi lö nik, kel ä pubon in Nedä n, tiä dü ‘Vpagased pro Nedä napü kans’. Kobü sanan ‘Arie de Jong’ el ‘J. G. M. Reynders’: Vpan vemo sevä dik kluba Nedä nik ilovesumom redaki e guvi gaseda at. I dö nunoganü kam Vpamufa pä primon fa Vpans lezilik bofik at, ad jafö n me atos yü mi lü Vpamuf paseta.

Bevob Vpa pä jenü kon kuratiko bai stabanoms ela ‘Schleyer’; kludo pö ks e dö fs ö miks ä mutons n epubö n. Dub atos yels anik ä pasetikons, bü ä Vpans votik ö kanons kevobö n benosekiko.

Vü timo tidabuks tel, (a bal pro Nedä nans e pro Deutä nans) pä pü bons. Tä no penä d propagidik ela ‘Reynders’ e penä dil gratmatik pro Deutä nans ä sö kons. Num slopanas ä mö dü kumon oki, fe me mafä d pü lik, ye laiduliko.

Benoseks balid at pä ropons dub prim ela ‘volakrig’ telid. Ya ü n yels bü: 1939 el ‘Dilä d valemik’ pidrefon badiko dub proibs tefik e dub pö juts anik. Pö tü koup Nedä na in krig at i Vpaklub valemik ed el ‘Vpagased’ pä proibons. Penä ds propagidik pä nosü kons ti lö lö fiko.

Pas ü n yel: 1946 Vpamuf vemo pilä sü kö l ä kanon dö nu primö n vobi oka. Poso penä ds gramatik smalik pri Linglä nans, Fransä nans, Litaliyä nans e Svedä nans pä lautons fa el ‘Johann Krü ger’. Leigo vö dalised gretik in Linglä napü k e Vp pä lauton fa el ‘Krü ger’. I cifal ettimik kilid Vpa: el ‘Jakob Sprenger’: man sevä dik in Jveizä n, ä vobom dü degyels fol jü deadam oka, (ü n yel: 1952), nenfeniko pro Vp e pro literat oma. Ü n tim Vpa nosä dik om dö nu ä kobü kom mö naed balid Vpanis retik.

Ü n yel: 1947 dokan ‘W. J. A. Manders’ ä pü bon buki sevä dik oka, tiä dü ‘Vijf Kunsttalen......... ’ van het Vp, Esperanto, Ido, Occidental en Novial'. Mö naed balid pos finikam Vpamufa blaid dub on krü t veitö fik, snatik ä gidik tefü Vp ela ‘Schleyer’ epubon. Lautan buka binom no-Vpan; mens mö dik edagetons ye dub buk at, (to krü ts ö mik ta Vp in on), tefü Vp sevi gudikum, e cö di gö nikum ka bü o.

Posä ü nü yels anik kevobans nulik ilü kö mons, redakans bofik ä klemoms calis oksik in gased dub bä ld vemik. Sis prim yeloda 21-id, (ü n yel: 1956), el ‘Johann Krü ger’ dunodom ko benosek as redakan gaseda: guv ona pelovesumon fa ‘P. H. Uittenbogaard’. Primü yelod 23-id tiä d gaseda pä votü kon; nem nulik binon ‘Vpagased. Zä nagased pro Vpanef’.

Tü yel: 1957, tobul: 12 sanan ‘Arie de Jong’ ä deadom in ‘Putten’ (Nedä n). Lifanunod dö om, e nunod dö jä f e vobed nenfeniks omik pro Vp ä pubon in el ‘Vpagased’.

Kodedü Vpamuf nulik penä d at, (el ‘Jenotem valemapü ka Volapü k’) ä davedon. Dub vob kobä dik ko el ‘J. G. M. Reynders’ e ko flen oba: ‘Paul Tarnow’ in ‘Dü sseldorf-Oberkassel’ bibliograf gretik Vpa ä davedon. (El ‘Paul Tarnow’, kel edeadom ü n dekul yela: 1944, ä binom slopan vemo sevä dik ela ‘Esperanto’, ä bibliografan sevä dik yufapü kik).

Vü lautots Vpik mö dik sanana ‘Arie de Jong’ i tradutob ela ‘Diatek nulik’ dabinon, kel opubon ü nü tim semik. Leigo gramats smalik in netapü ks anik opubons suno. Tefü literat muadik penä d tiä dü ‘Koneds magä lik hiela ‘E. A. Poe’ e bukil muadik votik leigo opubons ü nü tim brefik.

In penä d smalik at no kanob lofö n reidane blufi veitö fik Vpa nuik bai bevob sanana ‘Arie de Jong’. Ad mö gü kö n leigodi saidik, is prim koneda ‘Bienalak’ sö kon, balido in Vp pebevobö l, e po on in Vp rigik ela ‘Schleyer’. Bi koned at komä don i in literat ela ‘Esperanto’ ed in literat netapü kas mö dik, xam e leigod gudiks no okodons fikulis mö dik.