XI. Nuns valemik tefü Volapükamuf.

In kapit at utos valik nogna komä don as lö l, kelos in kapits bü ik no pemä nioton, u kelos pemä nioton te diliko mö naeds mö dik.

Tefü num slopanas Vpik tuü kams nensiä mik mö balions fol esevä dikons. Num verä tik slopanas ä binä don mö blaion bal. Statit ela ‘Schleyer’ nemon Vpaklubis za: 370, kludo no difon vemo leigodü num klubas in penä d at.

Pö reid kuratik limanalisedas in yelabuks ud in nunods lä nafedas e klubas odasevoy suno, das Vp idageton stü ti e yufi mö diki se sogä ts no doniks. Jelä t Vpa pä lovesumon samo fa jiplins u fa lenoubans. Slopans mö dik ä dutons lü noubanef, slopans vemo mö dik ä dutons lü jä fü d nolava, (profä sorans e dokans); tä no klerans e tidans vemo mö diks islopons Vpi. Sanans, tans sevä dik, e pato lä ds e lä dü ls sogä tas benolabik, ä sö kons mö num no pü lik. Valö po stad leigik at ä jonon oki ü nü yels: 1886 jü esa 1890. Vp ä binon ä svo lö fä b in sogä ts benolabik, e nol Vpa ä svo pä flagon as mal ‘koseda kulivik’. Dese yel: 1891 Vp ä peron ti lö lö fiko sogä tis at, e kodü atos i slop menas votik ä lä sikon vemo.

Taans Vpa, (plä amü utans, kels ä propagidons yufapü ki votik), ä binä dons me mens ut, kels poso ä bekomipons yufapü kis valik, e kels i fovo obekomipons onis.

Pos atos te nog bligod reton, ad spikö n valemiko dö literat valodik Vpa, dö penä ds e buks ona.

Gaseds: 123 Vpa ä dabinons; gaseds: 104 onas pä pü bons in Yurop, gaseds: 13 in Merop, gaseds: 5 in Siyop e gased: 1 in Stralop. Pö leodü kam onas bai lä ns lised só kik davedon: gaseds: 27 ä dabinons in Deutä n, gaseds a: 14 in Lö sterä n ed in Nedä n, gaseds: 13 in Litaliyä n, gaseds: 10 in Lamerikä n, gaseds: 7 in Danä n, gaseds, 6 in Jveizä n, gaseds a: 5 in Spanyä n ed in Linglä n, gaseds: 4 in Fransä n, gaseds a: 3 in Belgä n ed in Tsyinä n, gaseds a: 2 in Rusä n, Yapä n, Svedä n Brasilä n e Bö mä n, e fino gased a: 1 in Mexikä n, Rumä n, Laustralä n ed in Portugä n.

Gasesd: 84 gasedas valodik: 123 ä pubons as Vpagaseds teik; gaseds: 4 pä pü bons as jä fü dagaseds in pü ks kil, (ko Vp), gaseds: 11 ä pubons as nä ibleds patik gasedas u periodagasedas votikas; periodagaseds: 24 ä ninä dons laidiko rubrigis Vpik.

Bi nä ibleds valik Vpa ya pemä niotons in penä d at, onunob fovo te nog dö Vpagaseds teik. Tefü ons lised Vpagasedas gretikü n: 25 sö kon is. Po gasedanem alik nums komä dons bevü klä ms; numats kö sö mik balid jonons numis nü mas, numats Romä nik jonons numis yelodas, e fino dö nu numats kö sö mik jonons padanumis valodik zaik gaseda tefik.

So skä t sö kik davedon:

El ‘Vpabled lezenodik’, (338, XXVIII, 1400), el ‘Vpagased pro Nedä napü kans’ (el ‘Vpagased’ nuik), (162, XXVII, 970), el ‘Vpaklubs’, (120, X, 960), el ‘Zü vol lö lik’, (98, V, 800), el ‘Nuns blefik se Vpavol’, (85, XVIII, 670), el ‘Nunots de Vpaklub Linz-Urfahr’, (87, X, 700), el ‘Vpagased valemik’, (72, VI, 450), el ‘Volapü k’ (in ‘Milano’), (68, III, 275), el ‘Volapü isten’[17], (60, V, 480), el ‘Nogan Vpik’, (64, VI, 8000), el ‘Kosmopolan’, (37, VII, 400), el ‘Le Volapü k’ (ela ‘Kerckhoffs’), (27, IV, 430), el ‘Cogabled’, (43, IV, 350), el ‘Timapenä d Vpik’, (38, VI, 300), el ‘Vpan nolik (29, IV, 260), el ‘Vpagased lö stä nik’, (23, II, 330), el ‘Vpagased’, (54, IV, 300), el ‘Vpabled cinä nik’, (34, XVI, 340), el ‘Volapü k’ in Spanyä n, (56, VII, 540), el ‘Volapü k’ in ‘Boston’, (24, III, 310), el ‘Vpabled Tä lik’, (24, II, 200), els ‘Nunal|Nunal nulik’, (34, IV, 190), ed el ‘Vpabled Dä na’, (30, III, 290).

Plä gaseds at Vpagseds votik: 36 ä dabinons, kels pä pü bons dü yel bal, plu yel bal, e dilo dü yels: 2 u 3, nes rivö n ye padanumis gasedagrupa balid. Fino gaseds: 33 sö kons, kels no ä pubons dü yel blaik bal.

Pö grup balid gasedas kludo padanum valodik mö pads za: 13. 700 davedon e dub grup telid padanumis za: 3600 lü kö mons. If ceinoyö v padis at ini gretot buka nomik, tä n valodanum padas Vpagasedas teik valik: 84 binonö v mö pads za: 24. 000.

As Vpagaseds gudikü n el ‘Zi vol lö lik’ dokana ‘Lederer’ ä pü bon; tä no el ‘Vpabled lezenodik’ ela ‘Schleyer’, el ‘Kosmopolan’ ela ‘Bateman’, el ‘Nuns blefik’ ela ‘Vpaklub valemik Nedä nik’ el ‘Volapü k’ dokana ‘Iparaguirre’, el ‘Vpagased’ dokana ‘Obhlidal’ ed el ‘Vpagased Jvabä nik’ ela ‘Kniele’ sö kons in tef at.

Tefü Vpapenä ds vilob nunö n is, das penä ds pebü kö l plu: 900 epubons; dabü kots telid e. r. bukas mö dik no peninü kons ini num at, klubaliterat teik, (statuds e. r. ) leigo no peninü kons.

Penä ds: 680 penä das valodik plu: 900 binons as dalab in bukem obik, e tefü ons statit kuratik dabinon. Bai statit at buk: 1 ninä don padis plu: 1000, buks: 4 labons padis a plu: 500, buks: 10 a plu: 300, buks: 14 a plu: 200, buks: 23 a plu: 150, buks: 29 a plu: 100, buks: 32 a plu: 80, e buks: 50 labons padis a plu: 60. Penä ds: 78 labons padis a plu: 40, penä ds: 72 a plu: 30, penä ds: 64 a plu: 20, e penä ds 91 labons padis a plu: 16. Valodanum literata at binä don mö penä ds: 466.

Ret literata, pö ob defö la, binä don mö penä ds: 220, kludo mö kildil bal penä ds obik. (Penä ds defö l fe epubons bai nuns u noteds in Vpagaseds ud in penä ds votik, u bai nuns utanas, kels diliko dalabons onis, no ye ä kanob xamö n kuratiko padanumis penä das at. ) Kludo mutoy mö dü kumö n numatis grupa alik mö kildil bal, valodo mö penä ds: 155. Pos dun at valodan um mö penä ds: 620 davedon, kels ninä dons padis lö po pemä niotö lis, nemu ye padis: 16.

In bibliograf penä dils nog smalikums no labons vö ladi patik. Te ad plä nö n valodanumi pemä niotö l mö penä ds plu: 900, vilob is nunö n, das bai kalkul lö pik penä dils: 42 labons padis a plu: 12, e penä dils votik: 76 labons padis a: 8 jü esa 12. Ret literata smalik binä don me poedots mö dik u me lids labü noats, kels kö sö miko labons padis a: 2 jü esa 4. Tä no bukaliseds smalik ye veü tiks só kons, feitapenä ds veü tik, levü ds patik, e taibs pato mö diks Vpa labü gretot gaseda nomik.

Statit nitedik dabinon tefü Vpapenä ds: 895, kel liedo i ninä don literati smalik.

Bai on penä ds e penä dils: 830 ä pubons in Yurop, penä ds: 47 in Merop, penä ds: 16 in Siyop, e penä d a: 1 in Frikop ed in Stralop. Tefü penä ds Yuropik lised sö kik davedon: Dentä n[18] mö penä ds: 374. Lö sterä n mö: 75, Nedä n mö: 66, Litaliyä n mö: 63, lä ns slavik mö: 56, Fransä n mö: 55, Spanyä n mö: 24, Macarä n mö: 15, Linglä n mö: 12, Jveizä n e Rumä n mö penä ds a: 8, e. r.

Tefü ninä d penä das statit jonon numatis sö kik: vö dabuks: 82, penä ds gramatik: 144, tidabuks: 217, penä ds dö Vp in netapü ks: 239, penä ds votik: 10 e penä ds in Vp: 293. Tefü dilä ds literata in Vp tuvobs numatis sö kik: penä ds prosadik: 209, penä ds poedik: 55 e noateds labü vö dem Vpik: 29.

Klü los, das plä literat at nog bü kots propagidik smalik labü pads: 1 jü esa 4 ä pubons mö milats anik.

Tefü lautans veü tikü n Vpa tuvobs balido eli ‘Schleyer’, kel ä lautom penä dis: 114. Tä no els ‘Kerckhoffs’ e ‘Fieweger’ sö koms mö penä ds a: 17, el ‘Kausch’ mö penä ds: 12, els ‘Kniele’ e ‘Lederer’ mö penä ds a: 11, el ‘Hansen’ mö penä ds: 10 ed els ‘Colling’ e ‘van de Stadt’ mö penä ds a: 8. Penä ds valodik Vpa pä lautons fa mens plu: 440.

Dub dabü kots telid e. r. bü kots posik za: 170 edavedons, lediniko bü kots posik bukas gretik.

Pos kalkul bai mod pemä niotö l penä ds valik Vpa, (nen bü kots posik, nen klubaliterat, e nen gaseds ya pekalkulö ls), labons valodo bukapadis za: 39000.

Enunob ya, das penä ds anik ela ‘Pasilingua’ di ‘Steiner’ pelasumons ini Vpaliterat; atos ä jenon leigo tefü literat ela ‘Dil oma’, ed ela ‘Linguist’, (gased ela ‘Wahren’), bi in ons Vp pä fruton lö lö fiko u diliko pro daget slopanas.

Plä yufapü ks ya penemö ls uts, kels pefomons stabü Vp, (el ‘Dil oma’ ed el ‘Spelin’), yufapü ks sü mik votik pemä niotons in el ‘Bibliografio’ ela ‘Stojan’. Plä me yufapü ks valik at el Vp nog pebevobon mö naeds tel, sevabo tiä dü ‘Proto-Vp’, e tiä dü ‘Volaspik’. Atosi mä niotob te demü lö lö f.

— — — —

Profä soran ‘Kerckhoffs’ pedeidom ü n yel: 1905 in Jveizä n dub mijenot in trenastajon. Sanan ‘Kniele’ e Vpans sevä dik votik ä klemons lö lö fiko vobi fovik yufapü kik. Dokan ‘Lederer’ ä slopom pos nebenikam fifü mik Vpa eli ‘Esperanto’. In lised ela ‘Akademi de Lingu Universal’, (sö kian kadä ma bä ldik Vpa), ü n yel: 1906 pepü bö l, tuvoy as limans nemis sö kik Vpanas bü ä to vemo sevä dikas: els ‘Actis, Bertolini, Enderneit (Beyer), Huebsch, Lentze, d'Isola, Pinth, Rosenberger’ e ‘Verbrugh’.