VII. Jü fin ela ‘period di ‘Graz’. (1901 jüesa 1906)

Kobü lä sikam slopanas i literat ä lä sikon me mafä d leigik. Dü period at, (1901 jü esa 1906) propagidapenä d te balik bal, (fa ‘Graeme’) ä pubon. Tidabuks: 2 perioda at pä lautons fa Nedä nans tel, fa ‘van Santbergen’ e fa ‘van de Stadt’. El ‘Schleyer’ ä lautom penä dis smalik: 4, (el ‘Meds ta kö g’, el ‘Tä vanoms luls’, el ‘Samug dö nobä lug’ ed el ‘Lekanidev de nedeilö f’). El ‘Kausch’ ä pü bom eli ‘Jenabuk romik’, ed el ‘Kamacher’ ä pü bom penä di gö nik tiä dü ‘Betrachtung ü ber Weltsprache’. El ‘Zamponi’ ä pü bom penä di oka, eli ‘Zur Frage der Einfü hrung einer Weltsprache’, ed el ‘Vpaklub in Graz’ ä pü bon penä di bal, tiä dü ‘Hohes Prä sidium des Storthing’. Fino el ‘Mö ser’ ä lautom buki nitedik tiä dü ‘Universal-Latein. Ü bertragung der Vp-Grammatik auf das Latein. ’

Ü n yel: 1901 Vpagaseds ut fols, kels ya pemä niotons sis yel: 1893, ä laidabinons nen votikam: el ‘Nü nots de Linz-Urfahr’, el ‘Vpabled’ in Tsyinä n, el ‘Nuns blefik’ in Nedä n ed el ‘Vpabled lezenodik’ ela ‘Schleyer’ (in ‘Graz’). Sis yels: 1899 gaseda smalik tiä dü ‘El Gasedil’ ilü kö mon in Lamerikä n nolü dik.

Tefü periodagaseds votik perioda at labü Vparubrigs mutobs is nog mä niotö n eli ‘Konletel’ in ‘Eger’, eli ‘Das Volkswohl’ in ‘Passau’, (bofiks ü nü yels 1898 jü esa 1900, e mu pato eli ‘Vom Guten das Beste’ in ‘Mü nchen’, kel ä ninä don rubrigis Vpik in gasedanü ms: 135 ü nü yels: 1897 jü esa 1908.

Ü n yels 1900 e 1901 Vpagaseds nulik: 2 Vpakluba in ‘Arnhem’ (Nedä n) idavedons, (el ‘Vpabled’ ed el ‘Vpaflen yunik’), kels pä pü bons nen tef seimik ko el ‘Nuns blefik’ ela ‘Vpaklub valemik Nedä nik’. Gaseds bofik ä dabinons ye te dü yel a bal.

Primü yel: 1903 el ‘Nü nots de Linz-Urfahr’ ä finü kons dabini oka; el ‘Hesse’ in ‘Essen’ ä pü bom ye Vpagasedi nulik, (gasedi lä tik Vpamufa balid) tiä dü ‘Der Weltsprachefreund’. Ü n yel: 1904 el ‘Vpabled’ in Tsyinä n ä nosikon, sodas fovo jü fin perioda at Vpagaseds kil nog ä retons: el ‘Nuns blefik’ in Nedä n, el ‘Vpabled lezenodik’ ela ‘Schleyer’ (in ‘Graz’), ed el ‘Der Weltsprachefreund’ in ‘Essen’.

Ü n yel: 1901 el ‘Lä nafed Lamerikä na nolü dik’ ä nosikon, ed ü n yel: 1902 el ‘Lä nafed Jveizä nik’ ä finü kon dabini oka. Fino ü n yel: 1904 pos nosikam lä nafeda in Foralbergä n lä nafeds te nog: 2 ä dabinons in Nedä n ed in Stirä n (Lö sterä n).

Ü n yel: 1904 lised sö kik Vpaklubas nog ä dabinö las ä davedon. Ninä don klubis: 15 in ‘Amsterdam, Haarlem, Konstanz, Passau, Stassfurt, Graz, Leitmeriz, Linz-Urfahr, Salzburg, Rankweil, Gent, Petersburg, Kö benhavn, Vermillion’ e ‘Saida’ (Laljerä n).

Vestigans sevä dikü n jenotema yufapü kik, dokan ‘Couturat’ e dokan ‘Leau’, enunoms tefü Vp. in lebuk vemo nitedik okas, in el ‘Histoire de la Langue Universelle’, das ü n yel: 1903 Vpaklubs te nog: 4, (klubs tel in Lö sterä n e klub a bal in Deutä n e Lamerikä n) ä dabinons, e das as Vpagased balik bal el ‘Vpabled lezenodik’ pä pü bon in ‘Graz’. Leigodoyö s tefü nun at lisedis tefik yela: 1904 in bukil at, kels edavedons bai stab blö fovik.

Ü n yels sö kik Vpamuf smalik fovo ä lä sikon lo nensepl, e pato dub deadam slopanas bä ldik mö dik.

Ü n yel: 1905 Vpaklubs te nog: 9 ä dabinons, sevabo lä nafeds bofik in Nedä n ed in Stirä n, e klubs retik in ‘Linz, Passau, Stassfurt, Zü rich, Saida, Kö benhavn’ e ‘Petersburg’.

Ven fino ü n dekul yela: 1906 el ‘Zetter’ kodü malä d badik ä mutom gegivö n ele ‘Schleyer’ redaki ela ‘Vpabled lezenodik’, gased at ä pubon demü bä ld vemik ela ‘Schleyer’ te nog in fom smalikum. Ü n tim et Vp ä dalabon te nog slopanis zao: 500 jü esa 600.