VI. Pos nebenikam e krisids. El ‘Period di ‘Graz’. (1897 jüesa 1900)

Ü n yel: 1897 Vp ä dalbon nog lä nafedis: 4, kels ä dabinons in Nedä n, Belgä n, Stirä n e Foralbergä n. Lä nafed Belgä nik tä no ä finü kon dabini oka finü yel: 1897. Ü n yel: 1899 lä nafeds nulik: 2 ä davedons in Lamerikä n nolü dik ed in Jveizä n.

Vpagaseds te nog: 5 ä vobedons ü n yel: 1897 pro Vp: el ‘Kosmopolan’ in Laustralä n, el ‘Nü nots de Linz-Urfahr’ in Lö sterä n, el ‘Nuns blefik’ in Nedä n, el ‘Vpagased’ in Tsyinä n ed el ‘Vpabled lezenodik’ ela ‘Schleyer’, kel nu pä pü bon in ‘Graz’ (Lö sterä n). I el ‘Zü lags’ kadä ma bä ldik nog ä pubon in Rusä n. Finü yel: 1897 el ‘Kosmopolan’ ed el ‘Zü lags’ ä finü kons dabini okas, sodas jü i fin perioda at Vpagaseds te nog fols (bai lisedil lö pik) ä dabinons.

Finikam feitas e kofudas in Vp ä kodon, das mö naed balid dö nu propagidapenä ds ä pubons, kels pä lautons fa ‘Colling, Lederer, Nolf’ e fa ‘Schleyer’. El ‘Schleyer’ ä pü bom zu nog vö dabukis gretik: 2, (Deutä napü kik-Vpik), ed el ‘Poletti’ ä pü bom vö dabuki gretik (Tsyinä napü kik-Vpik). Tidabuks pä lautons fa: ‘Einecke, Graeme, Kausch, Pinth’ e ‘Tommasi’. Feitapenä ds no plu pä pü bons. Penä ds retik ä jonons leigo dö nu mö dü kumami leigodü period bü ik.

El ‘Vpaklub valemik Nedä nik’ ä pü bom yelabukis pro yels: 1897 e 1898. Vpaklub in ‘Graz’ leigo ä pü bon yelodanunodis: 4. Penä ds jö nik: 2 dö dajonä ds Vpik pä lautons fa ‘Colling’ e fa ‘van Santbergen’; profä soran ‘Zetter’ ä pü bom bukili tiä dü ‘Eine Vp-Tour’. Penä ds: el ‘Weltsprachliche Ideen und das Vp’ fa ‘Vidmar’, el ‘Vö dabukil cinä nik’ fa ‘Schleyer’, el ‘Numapü k’ fa ‘Hilbe’, el ‘Lilä dabuk’ fa ‘Schleyer’ ed el ‘Lilä dabuk’ fa ‘Peerbolte’ dutons lü grup kilid perioda at.

Tefü literat muadik u tidodik penä ds sö kik ä pubons: el ‘Floremil’ fa ‘Peerbolte’, el ‘Buks fol dö zü p Kristusa’ fa pä dan ‘Pinth’, e bukils smalikum: 3 fa ‘Schleyer’, (el ‘Buk veratas relik’, el ‘Plekabukil’ ed el ‘Konversation in der Weltsprache’). Buks leno smaliks retiks: 11 pä pü bons fa ‘Kausch’, kel ä dutom lü lautans e tradutans jä fä dikü ns Vpamufa. Buks ela ‘Kausch’ labons tiä dis sö kik: el ‘Rosä fs foetik’ (Dil telid), el ‘Kanids ela Mirza Jafi’, el ‘Kanids ela Heine’, el ‘Lised Vpanas’, el ‘Cinä n e cinä nans’, el ‘Cid ela Herder’, el ‘Lif e lö f vomas, fa Chamisso’, el ‘Konlead poeda’ ed el ‘Lekoned ziporü ta, fa Saphir’.

Posä sis yel: 1889 feits e kofuds idä mü kons vemo Vpamufi, nu fino ü n yel: 1896 pü d e balä l ä reigons dö nu pö Vpans. Pas nu ä kanoy dasevö n kuratiko dä mi nä mä dik dub konflits pikodö li. Vpans sevä dik ö mik se gloratim Vpamufa ä gekö mons dö nu lü slopanef vemo ilä sikö l Vpa, samo dokan ‘Lederer’ e dokan ‘Obhlidal’. Ä finü koy kofudis in pü k, medä ä gebä doy dabü koti kilid ela ‘Vö dabuk’ fa ‘Schleyer’. Ä steifü loy ad lifü kö n dö nu propagidi e tidodemis Vpiks. Benoseks ä jonons okis ye te nog in zilä ks smalik. Ibä vü timo slopanef ela ‘Esperanto’ imö dü kumon oki, e pü k at ä biton nu valö po as mä tedian levikodik.

Ü n yel: 1897 kadä m bä ldik Vpa ä livü kon oki lö lö fiko de Vp. Els ‘Zü lags’ ona, bü o in Vp pipü bö ls, ä finü kons pubi okas. Fö vots elas ‘Zü lags’ pä pü bons tä no tiä dü ‘Akademi internasional de lingu universal’, posä kadä m bü atik sis yel: 1898 cifamü dilekan ‘Holmes’ idageton leigo nemi nulik at.

Pianiko Vpafeds gretikü n in ‘Graz’ ed in Nedä n ä dabinons as zä nö ps Vpamufa smalik. Pato atos ä jenon, posä tü tumyelacen el ‘Lä nafed Belgä nik’ ä dä falon, e ven te nog in top bal, in zif ‘Gent’ Vpaklub Belgä nik balik bal ireton. Ü n period at Vpans sis lunü p sevä diks e Vpans nulikum, samo els: ‘Zetter, Zamponi, Lederer, Kausch, Dietze, Rittersholm, Obhlidal’ e dokan ‘Arie de Jong’ ä vobons in komip ti nenspelik pro dabin Vpa.

Vpaklubs za: 27 nog ä dabinons ü n yel: 1900. Pö leodü kam onas bai lä ns lised sö kik davedon: Deutä n ä dalabon Vpaklubis in ‘Berlin, Hannover, Hecklingen, Konstanz, Leipzig, Passau’ e ‘Stassfurt’. In Lö sterä n lä nafeds bofik in ‘Graz’ ed in ‘Rankweil’ ä dabinons, e klubs in ‘Linz-Urfahr, Leitmeritz Salzburg, Satteins’ e ‘Triest’. Nedä n ä dalabon eli ‘Klub valemik Nedä nik’ e klubi bal in ‘Arnhem’. In Jveizä n plä lä nafed in ‘Basel’ nog klub bal ä dabinon in ‘St. Maurice’. In Lamerikä nan nolü dik el ‘Lä nafed’ ä dabinon sa klub bal in ‘Vermillion’. Klubs votik ä dabinons nog in ‘Gent, Kö benhavn, Petersburg’ ed in tops tel u kils. Finü period at Vpamuf ä binä don te nog mö slopans zao: 1500.