V. El ‘Volapükaklub valemik’ e krisid telid. (1894 jüesa 1896)

Primü yel: 1894 Vpamuf plä amü zilä ks smalik votik ä dabinon te nog in Deutä n, Lö sterä n, Jveizä n, Belgä n (dil Flamä napü kik), in Nedä n ed in Lamerikä n. Nebenikam ilaidulon, e Vpamuf ä binä don te nog mö Vpans jä fedik za: 20. 000. Num utanas, kels ä stadons vü stebed e lindif, ä binon nog smalikum. Propagid Vpa no plu ä labon veü ti gretik. Literat (plä amü gaseds) fovo pekobü kon periodiko demü lä sikam vemik oka, kludo is pro period lö po pemä niotö l.

Propagidapenä ds pä pü bons fa ‘Lambert’ e fa ‘Heintzeler’, (pro el ‘Universal’). Tidapenä ds pä lautons fa: ‘Becker, Mackensen, Scherzinger, Schleyer’ (penä ds tel) e fa ‘Fieweger’ (pro el ‘Dil oma’). Vö dabuk balik bal, el ‘Vö dabuk volik’ pä pü bon fa ‘Poletti’. Penä ds: 7 penä das votik gretikas valodo: 19 pä pü bons fa ‘Schleyer’, (el ‘Der allerheiligste Name Gottes’, el ‘Pü kü bs tä lik-Vp’, el ‘Pü kü bs fransä nik-Vp’, el ‘Pü kü bs rä toromanik-Vp’, el ‘Pü kedavö ds tä lo-Vp’, el ‘Pü kedavö ds deuto-Vp’, ed el ‘Vö ds medinabuka’). Yelabuks kil pä pü bons fa el ‘Vpaklub Nedä nik’. Muadapenä ds gretik tel pä lautons fa ‘Kausch’, (el ‘Rosä fs foetik’) e fa ‘Schacherl’ (el ‘Al kulivavestig’). El ‘Peerbolte’ ä pü bom muadabukis smalik tel, (el ‘Bevü pugs’ ed el ‘Flens obik Mond’). Buk ela ‘Schuchardt’ in ‘Graz’ (el ‘Weltsprache und Weltsprachen)’, e penä d fa ‘Meisterhans’ (el ‘Eine Probe fü r Vp’) pä jonidü kons pro jelod Vpa; leigo penä d ela ‘Vpaklub in Graz’ (el ‘Tapü k ta kadem’) ä jelodon Vpi lo tataks ö mik. Fino penä ds nog: 2 mutons pemä niotö n: penä d ela ‘Frost’ (pro el ‘Spelin’) e penä d ela ‘von Arim’ (pro el ‘Veltparl’ oma).

Ü n yel: 1894 lä nafeds Vpik sö kik nog ä dabinons: lä nafed pro Stirä n e lä nafed pro Foralbergä n (bofiks in Lö sterä n), el ‘Pakamaklub’ in Litaliyä n, lä nafeds in Lamerikä n nolü dik, in Belgä n, in Nedä n ed el ‘Vpaklub valemik’.

Num Vpaklubas ä lä sikon laidiko; ü n yel 1894 te nog klubs za: 56 ä dabinons. Belgä n ä dalabon Vpaklubis: 14 in ‘Brugge, Bruxelles, Blankenberghe, Evergen, Gent, Ledeberg, Loo ten Hulle, Charleroi, Kortrijk, St. Nicolas, Termonde, Thielt, Waerschoot’ ed el ‘Lä nafed Flamä nik’. In Deutä n klubs nog: 12 ä dabinons in ‘Berlin, Freiburg, Fü rth, Hanover, Konstanz, Kö nigsberg, Nü rnberg (klubs tel), Pirmasens, Saulgau, Urach’ e ‘Weiden’. Lö sterä n ä dalabon klubis: 11 in: ‘Kapfenberg, Leoben, Linz-Urfahr, Rankweil, Steyr, Triest, Mä hrisch-Weisskirchen, Wien’ (klubs tel) e lä nafeds in ‘Graz’ ed in ‘Satteins’. In Jveizä n klubs: 4 ä dabinons in: ‘St. Gallen, Freiburg, Solothurn’ ed in ‘Speicher’. Nedä n ä dalabon klubis in ‘Breda’ in ‘Oudenaarde’ ed eli ‘Lä nafed valemik’. In ‘Paris’ el ‘Association pour la propagation du Vp’ ä dabinon cifamü el ‘Kerckhoffs’, e fino klub a bal ä dabinon in Litaliyä n (in ‘Napoli’), in Danä n (in ‘Kö benhavn’) ed in Rusä n (el ‘Zilak Vpik’). Tä no el ‘Vpaklub valemik’ fovon, kel ü n period at ä dageton veü tik patik. Fino Vpaklubs retik anik ä dabinons in Lamerikä n nolü dik.

Gaseds ut: 11, kels ya ipubons ü n yel: 1893, ä laidabinons nen votikam seimik i ü n yel: 1894. Ü n yel: 1895 gaseds fol onas ä nepubons, (el ‘Dö pü k bevü netik’, el ‘Timapenä d Vpik’, el ‘Volaspodel’ ed el ‘Volapü k’ in ‘Hannover’). Ü n yel: 1896 el ‘Vpagased valemik’ ela ‘Kniele’ ä finü kon dabini oka. Gased nulik te bal, (el ‘Vpan belgä nik’) ilü kö mon, e kludo Vpagaseds te nog: 7 ä dabinons finü yel: 1896, ed el ‘Zü lags’ kadä ma in Rusä n.

Vpajenotem ü n yels at pä bereigon fa jenots tefü el ‘Vpaklub valemik’. Klub at pifü non ya ü n yel: 1893 fa ‘Bernhaupt’, fa ‘Kniele’ e fa ‘Wahren’, ad reifö n Vpi ai plu ä nebenikö li ini benosek nulik dub votü kams stabö fik. Vü timo el ‘Schleyer’ fe ya ito ivotü kom vö dis mö dik vö dabuka; votü kams at ye leno ä kotenü kons cifis at ela ‘Vpaklub valemik’. Ven el ‘Kniele’ poso ä lasumom ini el ‘Vpagased valemik’ oka votü kamamobis Vpanas votik, e ven fino igo limans kadä ma bä ldik ä notü kons cedis oksik in gased at, flenam ela ‘Schleyer’ ed ela ‘Kniele’ ä ceinon oki ti ad neflenam. Me mod sü mik dins at ä jenons in el ‘Timapenä d Vpik’ in Danä n, kel nu ä dunodon as calabled kadä ma bä ldik. Cifamü el ‘Rosenberger’ el ‘Zü lags’: sirkü lapenä ds kadä ma ä laipubons in Vp. jü i yel: 1897.

Dub jenots at pianiko krisid nulik ä drefon Vpamufi. Taä tanef ä slopon dilo kadä mi bä ldik, (klubs in ‘Kö benhavn, Petersburg’ e ‘Kö nigsberg’). Ret taä tanefa cifamü els ‘Kniele’, ‘Wahren’ e ‘Bernhaupt’ in el ‘Vpaklub valemik’ ä vilon kobü kö n — mö gä diko ta vil ela ‘Schleyer’ — Vpagasedis sevä dikü n, ad fomö n dub atos vigagasedi gretik Vpik, dub kel votü kans Vpa ö sö tons poledunö n vifikü no.

Kodü refud ela ‘Schleyer’, pato ye bi lä nafeds in Belgä n, Nedä n, Jveizä n e Lö sterä n sa klubs in Deutä n sulü dik e klubs in ‘Leipzig’ e ‘Stassfurt’ ai nog ä slopons eli ‘Schleyer’, desin at ä miplö pon. Pos misek at el ‘Wahren’ ä finü kom dabini gaseda oka, ela ‘Volapü k’, ed ä pü bom ü n yel: 1895 pü kagasedi lö lö fiko neudiki, tiä dü ‘Linguist’. El ‘Kniele’ ä finü kom leigo pubi ela ‘Vpagased valemik’ oka, ed ä sediton[14] se muf volapü kik. Slopans mö dik ela ‘Kniele’ ä sö dunons sami oma. El ‘Vpaklub valemik’ ä finü kon dabini oka finü yel: 1895, e kobü on Vpaklubs mö dik in Deutä n ed in lä ns votik ä nepubons laidio.

Finü yel: 1896 Vpaklubs te nog za: 35 ä dabinons. In Belgä n el ‘Lä nafed Flamä nik’ ä dabinon sa klubs in ‘Brugge, Calcken, Gent, Evergen, Kortrijk, Loo ten Hulle, Liè ge, Overmeiren, St. Nicolas’ e ‘Waerschoot’. Deutä n ä labon klubis in ‘Heidelberg, Konstanz, Lage, Leipzig, Saulgau, Stassfurt’ e ‘Urach’. Lö sterä n ä dalbon lä nafedis bofik in ‘Graz’ ed in ‘Rankweil’, e klubis in ‘Linz-Urfahr, Salzburg, Satteins, Steyr’ e ‘Triest’. In Nedä n el ‘Zenodaklub’ ä dabinon, e klubs in ‘Haarlem’ (klubs tel) ed in ‘Purmerend’ ä dabinons. Fino nog klubs in ‘Petersburg’ (Rusä n) ed in ‘Kö benhavn’ ä dabinons s aklubs retik kil u fols in lä na votik.

Fino el ‘Schleyer’ it adasevom, das Vp ö nosikonö v, if no ö votü komö v stabö fiko oni. Kodü atos ä loveü kom eli ‘Vpabled lezenodik’ oka finü yel: 1896 sö kane oka: cifal fü tü rik Vpa, (profä soran ‘Zetter’ in ‘Graz’). Posä el ‘Schleyer’ ä jä fom balido, (vaniko dub bä ldot vemik oma), me laut e pü b vö dabuka vemo gretika, ä klemom bligodi at, ed ä primom ü n yel: 1896 pü bi ela ‘Mittleres Wö rterbuch’, kel fino mö dilä ds mä l ä ninä don padis: 1056. Dub def mona vob at ä progedon ye te nog nevifiko; ibä nu Vp ä dalabon slopanis te nog: 2000 jü esa 3000, e mon zesü dik ä lü kö mon mö sü ams ai plu pü likums.