IV. Dese krisid lü nebenikam jenöfik (1891 jüesa 1893)

Ü n yel: 1891 spet e stebed ä reigons in Vpamuf. Vpagaseds ettimik nunons obis dö palets fol in Vpamuf; obs ye mutobs demö n paletis te folis, bi palets retik tel va no plu ä dutons lü slopanef Vpa’ tefä do bi ya ä besteifons jafi pü ka lö lö fiko votika. Kodü feits paletas at propagid Vpa ä lä sikon ai plu, e so i lä sikam laidik slopanas ä sö kon. Vpaklubs nulik te: 14 pä fü nons in els: ‘Amsterdam, Beneden Para, Graz, Hohenberg, Karlsruhe III, Leitmeritz, Milano (Mä kavaklub), Mü hlheim, Purmerend, Sonthofen, San Louis, Trapani, Pretoria’ e ‘Worcester’.

To dins miik valik no daloy spikö n dö fail sü pik Vpa, ä sä lautans ö mik poso ä lesagons atosi. Plä amü el ‘Netafed Svedä nik’ lä nafeds retik: 14 nog ä dabinons in stad ze gudik. Ü n yel 1890 Vpamuf go ä dalabon gasedis: 27, du ü n yel: 1888, ven Vp irivon stadi gö nikü n, gaseds te: 25 idabinons.

Ü n yel: 1891 leigo nog gaseds: 27 ä pubons, kels panumä dons is ko nü ns sö kaleodik’ ad brefü kumö n dub mod at lisedis votik nog osö kö lis.

Lised gasedas at ninä don elis: 1. ‘Vpabled zenodik’ ela ‘Schleyer’, 2. ‘Kosmopolan’ (Laustralä n)’ 3. ‘Timapenä d Vpik’ (Danä n), 4. ‘Vpabled cinä nik’ (Tsyinä n), 5. ‘Vpaklubs’ (Deutä n), 6. ‘Vpan melopik’ (Lamerikä n)’ 7. ‘Vpagased jvabä nik’ (Deutä n), 8. ‘Zi vol lö lik’ (Deutä n), 9. ‘Nogan Vpik’ (Belgä n), 10. ‘Nunal nulik’ (Litaliyä n)’ 11. ‘Volapü k’ (Spanyä n), 12. ‘La arte stenografica’ (Litaliyä n), 13. ‘La Sicilia stenografica’ (Litaliyä n)’ (nü ms: 12 e 13 in pü ks kil ko Volapü k), 14. ‘Mä kavabled’ (Litaliyä n), 15. ‘Timbrofilul’ (Rumä n), 16. ‘Gased bevü netik’ (Lamerikä n), 17. ‘Internationale Correspondenz’ (Deutä n), 18. ‘Jveizapot’ (Jveizä n)’ 19. ‘La Normandie Stenographique’ (Fransä n), 20. ‘Pakamabled’ (Nedä n), 21. ‘Volabled’ (Litaliyä n)’ 22. ‘Volanunel’ (Bö mä n), 23. ‘Volapü k’ (Lamerikä n), 24. ‘Volapü k (Nedä n), 25. ‘Volapü kagased Lö stä nik’ (Lö sterä n), 26. ‘Vpan nolik’ (Deutä n) e 27. ‘Nunots dö Vpaklubs’ (Deutä n).

Tefü lised at vilob mä niotö n, das gaseds labü nü ms: 1 jü esa 11, 16 jü esa 18, 20 jü esa 23, e: 25 jü esa 26 ä dabinons as Vpagaseds teik. Gaseds retik ä pubons as nä ibleds gasedas u periodagasedas votikas. Gaseds labü nü ms: 3, 8, 9, 16, 23, 25 e 26 ä dutons lü taä tanef, lü slopanef kadä ma ela ‘Kerckhoffs’.

Ü n yel: 1891 propagidapenä d balik bal pä pü bon fa Vpacif ela ‘Rhode Island’. Tidapenä ds pä lautons fa els: ‘Barazia, Blanchard, Cifel plo Rhode Island, Haastert’ e ‘Poletti’. Vö dabuks gretik pä pü bons fa ‘Mitchell’ e fa ‘Post’ (bofiks in Linglä napü k). El ‘Schleyer’ ä pü bon vö dabukis smalikum: 3. Yelabuks e nundos pä pü bons fa ‘Medgiyesi’, fa ‘van de Stadt’ e fa el ‘Vpaklub valemik’ in Nedä n. As penä ds gretik, labü ninä d muadik u tidodik ä pubons: el ‘Bienalak’ hiela ‘Storm’ fa ‘Borggreve’’ el ‘Divs belema Tatra’ fa ‘Gebaur’, el ‘Liko Jetje pä dikof’ fa ‘Glogau’, el ‘Jipulakrig’ fa ‘Plocek’’ el ‘Namabuk musama’ fa els ‘Zampelli’ e ‘Tommasi’, el ‘Pesevan elsik’ fa ‘van de Stadt’. Zu penä ds smalik sü mik: 2 pä lautons fa lä d ‘Benton’, (els ‘Ninovag’ e ‘Yagaventü rs’). In tanä ds lü xü ö dik ä pubons: el ‘Manuel en trente langues’ fa ‘Poussie’, el ‘Tedaspod’ fa ‘Langenscheidt’’ ed el ‘Der kaufmä anische Vpist’ fa ‘Heine’. Penä ds retik ü n yel: 1891 pepü bö ls abinä dons me: el ‘Sits bifü Vp. ’ fa ‘de Hoon’’ el ‘Ployeg dö vö daked kiemik’ fa ‘Siboni’, el ‘Ü bersicht ü ber die 264 Volapü k-Vereine’ fa ‘Zink’’ e me penä ds tel, kels ä ninä dons krü tis ta Vp: el ‘Eine Gemenschaft der Kulturvö lker’ (krü t in kapit kilid), ed el ‘Spelin’ fa ‘Bauer’.

Yel: 1891 ä blinon Vpe dö nu nebenikami vemik. Tefü votü kans[6] in Vp kadä m cifamü el ‘Kerckhoffs’ iprogedon te vemo nevifiko sis kongred in ‘Paris’. Plä amü penä d: ‘Glamat nomik’ te nog nü ms tel ela ‘Calabled kadema’ ipubons sis yel: 1890 as literat balik, kel ä jonon boso prolidiko votü kamis kadä ma. Poso el ‘Ke’’ckhoffs’ iperon fü mä li oka, ed ä blibom tefü Vp ti nevobik.

Igo el ‘Vö dabuk Vpa’ fa ‘Pflaumer’: penä d vemo nitedik stabü daceds ela ‘Kerckhoffs’, no pä frutidon pro vob fovik kadä ma. As kludod nevoba at fino ä jenos, das igo slopans zilikü n kadä ma bä ldik ä sä slopans[7] faviko paleti at Vpamufa, e das plunum onas ä reafon ini lindif tefü yufapü ks valik. To jenots valik at el ‘Schleyer’ ä cedon[8] votü kamis kadä ma duni somo badiki, das ä moü kom eli ‘Kerckhoffs’ ü n mä zul yela: 1891 se liseds Vpanas. Dun at ä davedü kon nebenikami levemik Vpa in Fransä n, in Belgä n Fransä napü kik e fovo in Spanyä n e Portugä n.

Do Vp nu ä benikon in Lamerikä n, e do i ä dageton benosekis in lä ns plö do-Yuropiks, ga no ä kanon leigü kö n me ats peri slopanas in Yurop. I votü kams ut, kel[9] nu el ‘Schleyer’ ito idunon tefü vö dabuk e gramat Vpiks, in taed ta kadä m bä ldik, e kels[10] ä notü kom ü n dekul yela: 1891, no ä jonons okis lö lö fiko as gudü kumams; gü ö! dü yels mö dik ä blinons kofudi ini literat posik Vpa, ed ebo jen at ai pibedredon fa el ‘Schleyer’.

Daloy bo niludö n, das finü yel: 1891 Vp ya iperon foldilis kil slopanas ona.

To dinä ds miik valik dö nu Vpaklubs: 21 pä fü nons ü n yel: 1892. Tops onas ä binons: els ‘Brussel’ (Klubs tel), ‘Chicago, Durlach, Ebersdorf, Evergen, Friburg (Jveizä n), Hongkong, Ispahan, Ledeberg, Lustenau, Nü rnberg (Vpaklub nulik), Rankeweil, Satteins, Schwä bisch Gmü nd, Solothurn (Klub telid), Thourout (Klubs tel), Topeka’ e ‘Waerschoot’.

In Deutä n te nog el ‘Lä nafed Vü rtä nik ä dabinon; lä nafeds plö da-Deutä niks vö tiks: 11 nog ä laidabinons, do num klubas okas ilä sikon pluuneplu vemiko.

I lised gasedas jonon nuebenikami Vpa ü n yel: 1892. Ü n: 1891 ai nog Vpagaseds: 27 ivobedons pro Vp, ü n 1892 ye te nog Vpagaseds volodo 17 ä dabinons. Fe gaseds nulik: 3 idavedons: ‘ü m dö glok’ fa ‘Dold’, el ‘Lefogs’ fa ‘Madarassy’, el ‘Tumabled’ fa ‘Schleyer’, el ‘Teun: neitagalan’ fa ‘Glogau’ ed el ‘Noated Vpik’ fa ‘Bernhaupt’. Mobis e krü tis tefü Vp tuvoy in penä ds sö kik: el ‘Altes und Neues in der Weltsprache’ fa ‘Vad’, el ‘Vp, Spelin, Dil oma’ fa ‘Frost’, ed el ‘Fomam vö dakeda’ fa ‘Scherzinger’.

Vp ilä sikon laidiko i ü n yel: 1892; no plu ä dalabon slopanis 100. 000. Vpans lezilik nog votiks se gloratim isä slopons oni, ud ä steifü lons gudü kumami ona me yufapü ks sü mik nulik. Lanä l ü n yels bü ik nu inepubon, propagid ti inosikon, e dil gretik slopans bü ä tik ä reafon ini lindif nevobik. So stad Vpamufa in Yurop ä binon, ed ebo is Vp idalabon dili mu gretikü ni slopanas oka.

Vp ä dabinon ye ai nog as yufapü k dareigik. Yufapü ks mä tedik bü ä tik ona, el ‘Pasilingua’ ed el ‘Kosmos’ inepubons, e tä no i pü kadisins mä tedik nulikum leigo pidrefons fa fä t neveda. El ‘Esperanto’, kel sis yels anik ä dabinon as mä tedian riskä dik balik Vpa, ä dalabon slopanefi nog vemo smaliki.

Tü fin yela: 1892 Vp ä dalabon nog klubis za: 90. Klubs 23 onas ä dabinons in Deutä n in: ‘Aschaffenburg, Berlin, Dresden, Durlach, Ehingen, Griesbach, Hamburg, Heidelberg, Karslruhe, Konstanz, Kö nigsberg, Kulmbach, Mü hlheim, Mü nchen (klubs tel), Osnabrü ck, Passau, Reutlingen, Saulgau, Sonthofen’ e ‘Schwä bisch Gmü nd’. Lö sterä n ä dalabon klubis: 15 in: ‘Budweis, Ebersdorf, Graz, Hohenberg, Kapfenberg, Kufstein, Leitmeritz, Linz-Urfahr, Rankweil, Satteins, Salzburg, St. Pö lten, Steyr, Triest’ e ‘Wien’. In Belgä n klubs: 13 ä binons in: ‘Blankenberghe, Brugge, Brussel, Antwerpen, Dendermonde, Evergen, Gent, Lederberg, Liè ge, Thourout, Verviers, Waerschoot’ ed el ‘Zenodaklub’ in ‘Antwerpen’. Litaliyä n ä labon klubis: 6, fols onas ä binons in ‘Milano’ e klub a bal in ‘Napoli’ e ‘Bergamo’. In Nedä n klubs: 5 ä dabinons in ‘Arnhem, Oudenaarde, Purmerend, Beneden Para’ ed el ‘Klub valemik’. Lamerikä n ä labon klubis: 4 in ‘Chicago, St. Louis, Worcester, ’ ed in ‘Chautauqua’. Klubs: 2 Jveizä niks ä dabinons in ‘St. Gallen’ e ‘Solothurn’. Tä no sö kons: Fransä n mö klubs tel in ‘Paris’ e ‘Charanton’, Rusä n (klub in ‘Petersburg’), Danä n (in ‘Kö benhavn’), Transvalä n (in ‘Pretoria’), Tsyinä n (in ‘Hongkong’) e Persä n (in ‘Ispahan’). Ret klubas lü tats votik anik. Yufü klubalised at okanobs suimö n kuratiko fä ti fovik Vpamufa gretik balid.

Primü yel: 1893 netafeds Vpik in Litaliyä n ed in Spanyä n ä finü kons dabini okas. Vpaklubs nulik te: 5 ä davedons ü n yel at in: ‘Borgia, Evora, Freiburg, Leipzig’ (klub nulik) ed in ‘Nü rnberg’ (klub kilid).

Ü n yel: 1893 Vpagaseds: 11 nog pä pü bons, sevabo gaseds: 8 ya in lised yelas: 1891, e: 1892 penemö ls, (el ‘Kosmopolan’, el ‘Vpabled lezenodik’ ela ‘Schleyer’, el ‘Nuns blefik’, el ‘Timapenä d Vpik’, el ‘Vpabld[11] cinä nik’ in Tsyinä n, el ‘Vpagased valemik’ in Deutä n, el ‘Nü nots de Linz-Urfahr’ in Lö steraä n[12] ed el ‘Volaspodel’). Gaseds nulik sö kik idavedons: el ‘Volapü k’ in ‘Hannover’, el ‘Vpan Belgä nik’ in Belgä n ed el ‘O Internacional’ in Portugä n. Zu nog el ‘Zü lags’ kadä ma bä ldik ä pubons nenomä diko.

Kadä m at idavä lon tü: 1892, dekul: 14 hieli ‘Rosenberger’ se ‘Petersburg’ in Rusä n as dilekan kadä ma, posä el ‘Kerckhoffs’ iklemom cali at.

In penä ds tefik posik ai dö nu nun komä don, das el ‘Kerckhoffs’ pos feits kadä ma ta el ‘Schleyer’ ilü vom fifü miko Vpi. Demü nuns neverä tik at vilob notü kö n is jenä di kuratik. Pos sluds balid kadä ma tefü votü kams in Vp Vpans votik anik ä loseitoms kadä me mobis nulik, kels aiplu ü fagü kons okis de Vp rigik, e kels fino no plu ä sü mons leigodü on. Bai ced ela ‘Kerckhoffs’ mobs at ä seatons plö dü gitods kadä ma, kludo no ä kanom zepö n onis ed ä jelodom nestipo stabis Vpa.

Kodü dun negitodik at el ‘Kerckhoffs’ ya iblibom ze nevobik dese fin yela: 1890. Suno pos tim at no fovo ä dunodom as cif kadä ma, e poso ä lü vom fifü miko oni. Kobü om flens Fransä nik oma leigo ä seditoms se kadä m bä ldik, ed ä koedoms laidabinö n eli ‘Association pour le Vp. ’ in ‘Paris’. El ‘Temps’: delagased in ‘Paris’ ä lasumon nunodi (in nü m ona dä tü: 1893, prilul: 30) dö kobikam Vpafeda at. Pö mä niot cifefa nulik tuvoy in nunod at nemis: ‘Kerckhoffs, Guigues, Champ-Rigot, Poussie’ e nemis votik anik. Dido palets votik bofik Vpa no ä labons ü n ettim kodedis seimik, ad notü kö n slopanes okas nuni at, bi netafed Fransä nik ä svo ä dabinon as zä nodapalet no pä lö fö l bevü palet kadä ma bä ldik e palet ela ‘Schleyer’. Kludo jenots at pä mä niotons te neprolidiko in Vpagaseds tel. Ob: lautan penä da at no dalabob literati pebü kö l Vpa at bai lonä ds ela ‘Kerckhoffs’; dalabob ye kadis anik se Fransä n e se kolunä ns Fransä na, kels pepenons bai pü kasotü l Vpik at, e kels pepenons ü nü yels: 1905 jü esa 1912. Zu dalabob tidabuki pekopiedö l Vpa at, kel ninä don peneti: ‘kopied’.

Sis davä l ela ‘Rosenberger’ el ‘Timapenä d Vpik’ in Danä n ä dunodons as calabled kadä ma.

Literat Vpa ai plu ä lä sikon. Ü n yel: 1893 propagidapenä ds nonik ä pubons. Tidapenä ds te: 3 pä pü bons ü n yel at fa: ‘Guchtenaere’, ‘Ma-Tsao’ e ‘Schleyer’. Vö dabuks valik: 8 pä lautons fa ‘Schleyer’, (vö dabuks noboinas, planas, minas, tugas e r. ). Yelabuks pä pü bons fa Vpaklubs in Nedä n ed in ‘Leitmeritz’. Tefü penä ds votik nemö dik vilobs mä niotö n is: eli ‘Kligalefogs Yulopa’ fa ‘Huebsch’, eli ‘Vp. als Dolmetsch’ fa ‘Lederer’, eli ‘Bü ds sanlik’ fa ‘Schleyer’ ed el[13] ‘Die sogenannte Normal-Grammatik’ leigo fa ‘Schleyer’. Penä ds sö kik ä jä fons krü tiko ko Vp: el ‘Il Vp., critici e abolitori’ fa ‘Gasparini’, el ‘Essays’ fa ‘Gustav Meyer’ ed el ‘Dil Oma’ fa ‘Fieweger’.

I nebenikam Vpamufa ä laidulon nen stop seimik ü n yel: 1893. El ‘Fieweger’: balan Vpanas bä ldä dikü n, ilü vom Vpi, ed ä steifü lom votastidi ona me el ‘Dil oma’ omik. Kodü nebenikam laidik at nu i slopans ela ‘Schleyer’ ä flagons votü kami stabö fik Vpa. El ‘Kniele’, bü ä to slopan lezilikü n ela ‘Schleyer’ ä gebidü kom igo eli ‘Vpagased valemik’ oka pro flags at, e dub atos flenam manas bofik ä nepubon ai plu.