III. Proged fovik. Prim e volf krisida demü Vpakadäm.

Yel: 1888 ä blinon Vpe glori ä kü n benoseka okik. Istä ä nü kon oki in voled kulivik lö lik, inü dranon ini Yapä n e Tsyinä n, igo ini Frikop zä nik. El ‘Kniele’ ä tä xetom slopanefi ona mö balions bal e lafik jü esa balions tel. In Vpagaseds anik num slopanas pä nunä don mö balions tel jü esa balions kil. Sukoyö s oke ito numi verä tik slopanas ettimik bai nun tefik ela ‘Lott’ (posä no plu islopom Vpi)’ u bai nunod tefik ela ‘Academia pro Interlingua’, kels klü liko no gö nons Vpi: nunons dö slopanef Vpa mö balion bal (leigodovö s kapiti XI). Alo ä kanoy bo cedö n Vpi pü ki labü fü tü r sefik.

I volf klubas e literata ä blö fons benoseki gretik Vpa. Tefü klubs mö dik uts, kels ä davedons ü n yel: 1888, kanobs klü liko mä nitö n is te klubis veü tikü n. Ä daedons in tops sö kik: ‘Bern’, ‘San Francisco, Má laga, Mé jico, Banbury, Buxton, Gö ttingen, Fü rth, Amberg, Eichstä tt, Rothenburg, Remis, Charlottenburg, Basel, Upsala, Firenze, Hof, Zittau, Udine, Venezia, Salzburg, Wü rzburg, Kassel, Graz, Melbourne, Linz, Fulda, Hannover, Kö nigsberg, Bayreuth, Milano, Plainfield, Walla Walla’ e ‘Aguas Calientes’.

Finü yel: 1888 Vpaklubs 257 ä dabinons. Pö leod onas bai lä ns lised sö kik ä davedon: in Deutä n Vpaklubs 107 ä binons’ (Badä n mö 4, Vü rtä n mö 10, Bayä n mö 47, e Deutä n retik mö klubs: 46). Lö sterä n-Macarä n ä labon klubis: 21, Litaliyä n klubis: 23, Spanyä n e Portugä n klubis: 9’ Fransä n klubis: 5, Jveizä n klubis: 17, Belgä n klubis: 3, Nedä n klubis: 19, Linglä n klubis: 4’ Danä n klubis: 9, Svedä n e Norgä n klubis: 15, Rusä n klubis: 3, Lamerikä n klubis: 13, Brasilä n klubis: 2’ Mexikä n, Largä ntä n, Cilä n, Kanadä n, Tsyinä n e Stralop ä labons klubi a bali. Dub mö dikumam Vpaklubas ü n yel: 1888 lä nafeds ä davedons i in Lö sterä n, in Jveizä n ed in Fransä n.

Ettimo stad Vpa ä binon pato gö nik in Deutä n, Jveizä n, Litaliyä n ed in Fransä n; tä no Spanyä n, Lö sterä n e lä ns nolü dik Yuropa ä sö kons onis.

Tidodems Vpik pä jenü kons ü n yel: 1888 in tops: 1485. Is nuns anik tefü lä rnö lans sö kons: in ‘Comegliana’ mö 1000, in ‘Wien’ (in tidodems leigü pik: 4) mö 2000’ in ‘Darmstadt’ ed in ‘Nü rnberg’ mö a 2000, in ‘Bern’ ed in Alexandria’ mö lä rnö lans: 150 tefä do: 110. In tops mö dik tidodems at pä jenü kons in juls e gü mnads, (pato in Spanyä n e Litaliyä n) ed in juls privatik as tidajä fü ds nomik. Spikä ds notidik e mä niots Vpa in gaseds Yuropik e Meropiks ä jenons mö tumats mö dik.

Vö! ü n ettim ä kanoy niludö n, das Vpamuf, kel ä davedü kon ä svo vefi lanä la, suno ü dageton levikodi lonä dik oka. Zä n Vpamufa ä binä don mö profä sorans e dokans za: 600 gü mnadas e niveras, mö tidans e klerans plu: 1000’ mö pö sods vemo benorepü tiks mö diks se jä fü ds teda, dustoda, lekana e bolita’ e mö pö sods noubik mö dik se lä ns kulivik valik. Nu Vpamuf valö po pä trä iton fefiko as jenö f veü tik.

Benosek vemik Vpa ä jonon oki i dub mö dikumam sü pä dik Vpagasedas. Bü gaseds votik valik mutobs is mä niotö n gasedi ‘Zi vol lö lik’, (redakan dokan ‘Lederer’)’ kel ä pubon in ‘Berlin’ as Vpagased veü tik gretik labü redak gudikü n ü nü yels Vpamufa balid. Ü n yel: 1888 plä on nog Vpagaseds veü tik votik: 6 ä davedons: el ‘Vpan nolik e nepaletik’, (redakan dokan ‘Weiss’) in ‘Mü nchen’’ el ‘Volaspodel’ in Litaliyä n, el ‘Vpaflen jveizik’ in Jveizä n, el ‘Vpabled tä lik’ in Litaliyä n’ el ‘Nunel valemik’ in Linglä n, ed el ‘Vpabled cinä nik’ in Tsyinä n. Vpagaseds sö kik: 5 no ä degetons veü ti patik, bi no ä pubons dü tim lunik: el ‘Bevü netiks nuns konfidik’ in Svedä n, el ‘Musam’ in Deutä n’ el ‘The Vp Herald’ in Tsyinä n, el ‘Vpel nedä nik’ in Nedä n ed el ‘The Vp. Journal’ in Linglä n. Gaseds u periodagaseds sö kiks ä ninä dons nä ibledis u dilä dis Vpikis; pä leodü kons bai veü t okas: el, L’arte stenografica’ ed el ‘La Sicilia stenografica’, (bofiks in Litaliyä n)’ el ‘Yomi Uri Jimbun’ in Yapä n, el ‘The Amoy Gazette’ in Tsyinä n’ el ‘Schweizer Verkehrszeitung’ in Jveizä n, el ‘The Voice’ in Lamerikä n’ el ‘L’é tincelle é lectrique’ in Fransä n, el ‘The English Mechanic’, el ‘Il Giovedi’ ed el ‘Phonographie Magazine’. Zuo nunods mö dik Vpaklubas gretik ä pubons nenomä diko.

Tidabuks u buks gramatik pä lautons fa els: ‘van Aalst’ (3), ‘Amoretti’, ‘Beale’ (2), ‘Belé, Bertolini’ (2), ‘Braakman’ (2), Brandowski, Brü gel, Colling, Deller, Devidé, Enna, Eseriche, Fieweger, Foulques, Gebaur (2), Giani, Gil, Gortner, Hain’ Hansen, Harrison, Hein, von der Heyden’, e ‘Hoffmann’. Mä niot nemas retik no kanon fovö n is, bi in tef at penä ds plu: 100 ä pubons.

Propagidapenä ds pä lautons fa els: ‘Bauer, Braun, Crovato, Ellis, Furlani, Gutensohn, Hain, Jasiewicz, Knuth’ Krü ger, Licherdopol, Masoero, Schefer, Scheyrer, Schmutz, Ukoy, Iparraguirre, Sortario’ e fa el ‘Lesed bevü netik Vpa’. (I lised at no binon lö lö fik. )

Vö dabuks gretik pä lautons fa ‘Actis’ (Litaliyä napü kik), fa ‘van der Heyden-Sasasaki’ (Yapä napü kik)’ fa ‘Linderfeld’ (Linglä napü kik), fa ‘Pflaumer’ (Deutä napü kik), fa ‘Poletti’ (Tsyinä napü kik), fa ‘Ye yü lin’ (Tsyinä napü kik)’ fa ‘Walther’ (Deutä napü kik) e fa ‘Schleyer’ (Deutä napü kik).

Ü n yel: 1888 penä ds sö kik labü ninä d muadik u tidodik ä pubons: ‘Tä vaventü rs’ hiela ‘Karl May’ fa ‘Baumann’, el ‘Divina comedia’, hiela ‘Dante’ in Vp., el ‘Fiedafonad’ fa ‘Feretti’, el ‘Natamilags tel’ fa ‘Gebaur’, el ‘Cö gs nepö lik’ fa ‘Pfundeis’, el ‘Dö bü kav’ fa ‘Guigues’’ el ‘Vomagledom’ fa ‘Gunert’, el ‘Koneds e konils’ fa ‘Hansen’, el ‘Konlet konedas’ fa ‘Hansen’’ el ‘Kaen gü ma’ fa ‘Herbst’, el ‘Literat Vpik’ fa ‘Iparraguirre’, el ‘Plekabukil’ fa ‘Koglgruber’’ el ‘Mä rs popa Deutik’ fa ‘Lederer’, el ‘Demag kapabomas’ fa dokan ‘Miess’’ el ‘Nö k Phö nix’ fa ‘Pallier’, el ‘Kriton de Plato’ fa ‘Pozder’, el ‘Kanitabuk Vpik’ fa ‘Ruffert’, el ‘Bö f pö lamas’ fa ‘von Rylksi’, el ‘Pened balid gospelela’ fa ‘Schleyer’, el ‘Festonam fitas’ fa ‘Winkler’’ el ‘El glebö b’ fa ‘Priazi’, el ‘Lied’ (jiela ‘Carmen Sylvia’) fa ‘Lederer’, el ‘In vä lasä lun’ fa ‘Schwarz’, el ‘Ven ta’ fa ‘Poletti’, el ‘Vinamaf gletik’ fa ‘Pozder’, el ‘Un oncle au Vp. ’ fa ‘Denizot’, el ‘Jigam viena’ fa ‘Devidé ’’ el ‘Nef as nö k’ (hiela ‘Lessing’) fa ‘Fieweger’, el ‘Kaled Vpa. ’ fa ‘Kniele’, el ‘Lekaled Vpa’ fa ‘Spielmann’’ el ‘Bericht ü ber die Vp. -Ausstellung’ fa Vpaklub in Leipzig’, el ‘Yelanunod’ fa Vpaklub kademik in ‘Mü nchen’’ el ‘Tidabuk stenografa’ fa ‘de Isola’, el ‘Yelabuk pedipedelas’ fa ‘Kerckhoffs’, el ‘Libro de imagini’ fa ‘Villani’’ el ‘Le fortunate disgracio’ fa ‘Foulques’, el ‘Agenda spé cial des Vpistes’ fa Ché ré, el ‘Tedaspod Vpik’ fa Liedbeck’.

Literaliseds Vpik pä pü bons fa fiams bukatedik sö kik: els ‘Jä ger’ in ‘Frankfurt’, ‘Sigismond’ in ‘Berlin’’ ‘Hasselbrink’ in ‘St. Gallen’, ‘Caspar’ in ‘Milwaukee’, ‘Lö w’ in ‘Wien’ e fa fiam ‘Lindauer’ in ‘Mü nchen’.

Noateds Vpik pro kanit u danü d pä noatä dons fa els: ‘Champ-Rigot’, ‘Enna’ e ‘Komzak’. I lisedil at no binon lö lö fik kodü def nunas tefik pö noateds anik.

Tefü Vp. l yel 1888 ä binon vemo jenotaliegik. Dilo jenots ä binon gudiks, samo fü n ela ‘Internationale Weltsprache-Mission’ (Lesed bevü netik Vpa). Fed at ekeyufon vemo pro stä ä nikam e proged Vpa.

Jenots votik anik ye ä dä mü kons vemo Vpi. Ü n yel: 1888 sevabo krisid balid Vpa ä jenon in Bayä n, eboi n lä n et labü benosek gretikü n Vpamufa. Jenavans nemö dik ut, kels ü jü fons latikumo ko jenotem Vpa, eninü kons krisidi at ya ini konflit elas ‘Schleyer’ e ‘Kerckhoffs’. Atos no ä binon verä tik. Nebenikam Vpa in Bayä n ä devedon te dub feits vü Vpaklubs in ‘Mü nchen’ ed in Nü rnberg’. Feits at ä kodons, das limans klubas bofik dilo ä lü vons klubis at, u das ä fü nons klubis nulik. Pö tü davä l cifa Vpik pro Bayä n imoboy profä sorani ‘Schnepper’ pro cal at. Ven slopans ela ‘Schnepper’ e taans moba at ä reafons ini telä l, dinä ds miik lö po pemä niotö ls pä ninü kons ini disput. Dub atos feitapenä ds ela ‘Gutensohn’, ela ‘Kniele’, ela ‘Lö w’ ed ela ‘Klub kademik’ in ‘Mü nchen’ ä davedons. Fino klub nulik in ‘Nü rnberg’, kel idavedon pos teil de Vpaklub usik, ä lü von Vpamufi ed ä slopon cifamü el ‘Einstein’ eli ‘Esperanto’, ü n ettim nog smaliki. (Leigodoyö s penä di ela ‘Lott’, tiä dü: ‘Ist Vp. die beste Lö sung? ’ --, Vp. binon-li as disin gudikü n? ’ e gespiki ela ‘Kniele’ in penä d oka, tiä dü: ‘Herr Einstein und La lingua internacia’. )

Mö diks Vpaklubas: 47 in Bayä n ä finü kons dabinin okas kodü feits e sä spetikams ats; klubs: 16, kels ä fomons lä nafedi Bayä nik, ä laibinons ye ze gudiko dü yels krisida at jü esa yel: 1892.

Ü n yel: 1888 tatak gretik taanas Vpa u taanas yufapü ka alik ä primon. Penä ds sö kik: 11 tatakapenadas valodo: 12 pä lautons in Deutä n: el ‘Offenes Sendschreiben’ (Sirkü lapenä d notidik) fa ‘Steiner’’ el ‘Die reaktionä r Tendenz’ fa ‘Hamel’, el ‘Das Phantom der Weltsprache’ fa dokan ‘E. Mü ller’’ el ‘Vp. und deutsche Professoren’ fa ‘Rö mer’, el ‘Darf Vp. die Weltsprache werden? ’ el el ‘Kosmos’ (bofiks fa ‘Moser’’ el ‘Ü ber Weltsprache und Vp. ’ fa ‘Stempfl’, el ‘Der Weltsprache-Schwindel’ fa ‘Feyerabend’’ el ‘Sprache ohne Worte’ fa ‘Kleinpaul’ e penä ds votik: 2. Lautans at ud ä propagidoms nen plä n pü kavik alik eli ‘Pasilingua’, eli ‘Myrana’, eli ‘Kosmos’’ ud ä tatakoms biedä liko yufapü ki mekavik alik. Fe pü kinolan sevä dik ‘Schuchardt’ in ‘Graz’ ä tablö fä dom tatakis at me penä ds sü perik kil; telä l ye ä svo pisovon in Deutä n, ed ä neleton dü degyels anik lanä li e vilö fi bü ä tikis pro disin yufapü kik alik.

In lä ns votik mö dik Vp. ai og ä dageton benosekis. Us u no ä sevoy bosi dö feits elas ‘Schleyer’ e ‘Kerckhoffs’, ud ü fo ä sevoy feiti manas bofik, no ä kudoy vemo tefü on’ ed ä propagidoy laidä liko e ko benosek laidiko Vpi. I finü yel: 1888 Vpans ä spetons nog konfidiko vikodi fü tü rik pü ka okas.

Buk jenavik ela ‘Kniele’ ä finü kon nunodi oka tü fin yela: 1888 e jenavabuk votik nonik kanon yufö n obi dese prim yela: 1889. Ab leigod rezipik Vpagasedas ettimik, kels ninä dons nunis vemo kuratikis ä prolidiks dö jen fovik in Vpamuf, mö gü kons fö voti kuratik Vpajenotema.

Nebenikam Vpa in Deutä n, kel iprimon ü n yel: 1888, us ä laidulon. Plä els ‘Einstein’ e ‘Lott’ nu i el ‘Lenze’, balan Vpanas balid, ilü vom Vpi, ed ä propagidom in periodagased oka’ in el ‘Interpetor’, disini nulik, fa om it pijafö li. Yufapü ks nulik votik stabü Vp, samo el ‘Bopal’ ed el ‘Spelin’ ipubons’ ed ä kodons kofudi e sä kurodü kami in keds slopanas Deutä nik. Propagid Vpa ä lä sikon vemo, e milats mö dik slopanas nulik ä lü vons Vpamufi klubs mö dik ä finü kons dabini okas.

Benoseks Vpa in lä ns votik no ä kanons plaä dö n peri somik slopanas in Deutä n. Kod nebenikama balid iprimon dub telä l Vpanas in Bayä n’ telä l at ye no nog ä labon yumedi vemik ko feits tefü kadä m. Kanoy bo tä xetö n, das ya dub nebenikam at Vp iperon fildili bal slopanefa oka.

Ropobs nu nunodi at, kel voiko tefü tim oka duton lü fin yela: 1889. Ven vilobs suimö n jeni fovik, mutobs balido jä fö n ko klubs. Ü n yel: 1889 Vpaklubs nulik: 40 pä fü nons, sevabo in els, ‘Arnstadt, Bergen, Boston, Bayreuth, Barup, Breda, Chelsea, Dü lmen, Ehingen, Eisenach, Erlangen, Hard, Klippinge, Kulmbach, Lauda, Lauingen, Linz-Urfahr, London, Miesbach, Passau, Pinerola, Rö dby, Rohr, Rö skilde, San Francisco, San Louis, Seifhennersdorf’ Solothurn, Stuttgart, Thoreby, Treviso, Thurnaux, Trapani, Urach, Vaalse, Valtellina’ ed in ‘Wien (3).

Lä nafed balik bal pä fü non ü n yel: 1889, el ‘Reichsverband der deutschen Volapü kans’, (Netafed Vpanas Deutä nik). Mä niot teik fü na at no saidon, bi jenots bü e pö fü n at jonons boes kuratiko stadi kofuda. Kel idavedon ü n yel: 1888 in Bayä n, e kel usao istä ä nü kon oki in Vpamuf valodik Deutä na. In kapit at dinä ds tefü el ‘Reichsverband’ pomä niotons kludo nog mö naeds tel.

Ü n yel: 1889 Vpagaseds nulik sö kik ä davedons, kels peleodü kons bai veü t okas: el ‘Timapenä d Vpik’ in Danä n, el ‘Nunal’ in Litaliyä n, el ‘Nogan Vpik’ in Belgä n, el ‘Volapü k’ in Lamerikä n’ el ‘Internationale Correspondenz’ in Deutä n (as Vpagased yudik balik bal, kel ä sevä dikon)’ el ‘Volabled’ in Litaliyä n, el ‘Vpabled Dä na’ in Danä n, e Vpagaseds tel sö kiks, kels ä pubons te dü brefü p: el ‘Vpabled Lienzik’ in Lö sterä n ed el ‘Volapü k’ in Danä n. Nä ibleds Vpik ä pubons in el ‘Flensburger Nachrichten’ (tiä dü ‘Nuns Vpik’), in el ‘Hamburger Corespondent’ (tiä dü ‘Spodel Vpik’), in el ‘De Maasbode’ (tiä dü ‘Volapü k’) ed in el ‘The Altruist’ (tiä dü ‘Vpabled de San Louis’). Vpadilä dis ä labons: el ‘Nieuws van den Dag’ (tiä dü ‘Volapü k’), el ‘El Instructor’ in Mexikä n ed el ‘The Office’ in Linglä n.

Ü n yel: 1889 Vp ai nog ä dalabon gasedis lö nik: 23 e nä ibledis za: 12 in gaseds ud in periodagaseds votiks. In Deutä n Vpagaseds benorepü tik: 7 e nä ibleds: 4 ä pubons. Leigodü Vp ai nog yufapü ks votik ä labons slopanefi vemo pü liki.

Ab lä sikam vemik Vpapropagida ä jonon oki ya kleiliko pö penä ds tefik ü n yel: 1889. Lised brefik ninä don penä dis fa els: ‘Adriaanse, Belli, Elk, Arce Bodega, Lederer Ugarto’ Vpaklub in ‘Wien’ e fa el ‘Internationale Weltsprache-Mission’. Vö dabuks gretik pä lautons fa: ‘Aaen’ (Danä napü kik), fa ‘Tommasi’ (Litaliyä napü kik) e fa ‘Wood’ (Linglä napü kik). Penä ds gramatik u tidabuks pä lautons fa els: ‘Bassi, Bertolini, Blanc, Brokenshire, Culik, Forti, Guerra, Hansen’ Korwina, Krause, Plocek, Sä terstrand, Schleyer (3), Tommasi, Vö lker’ e ‘Weissell’.

Ü n yel: 1889 Vp. pä tatakon vemo in penä ds sokik: el ‘Drei Weltsprache-Systeme’ (pro el ‘Pasilingua’) fa ‘Steiner’’ el ‘Weltsprachliche Zeit- und Streitfragen’ (pro el ‘Esperanto’) fa ‘Einstein’, ed in el ‘Spelin’ (pro el ‘Spelin’) fa ‘Strauss’. Penä d labü krü ts valemik pä lauton fa ‘Pietzker’. Fino penä d fa profä soran ‘Winkler’ ä pubon tiä dü ‘Opstellen over de Wereldtaal’ kel ä ninä don mobis tefü gudü kumam vö dabuka Vpik. Jelodapenä ds tefik pä lautons fa sanan ‘Kniele’ (el ‘Kongef bevü netik’), e fa dokan ‘Mü ller’ (el ‘Erklä rungen eines alten Vpans’), (Stets Vpana bä ldä dik). El ‘Feretti’ ä tradutom penä dis fol se Vp. ini Litaliyä napü k, (els ‘La comedia’, ‘Dona Sol’, ‘Il Masso’, ed el ‘Il Dolore’). Yelanunods, yelabuks u kaleds Vpiks pä pü bons fa Vpafed Litaliyä nik, fa Lä nafed Bayä nik’ fa Vpafed Belgä nik, fa el ‘Vpaklub kademik in ‘Mü nchen’, fa el ‘Kerckhoffs’ e fa el ‘Spielmann’. Lised Vpaklubas, lised Vpanas e lised dajonä da Vpik pä lautons fa els ‘Lederer’, ‘Rosenberger’ e ‘Leiner’.

Lised penä das muadik e tidodikas ä binon dö nu vemo gretik. Ä ninä don penä dis sö kik: el ‘Svanavilgin’ fa ‘Scheyrer’, el ‘Declaration of Independence’ fa ‘Huebsch’, el ‘Lä kel de Kolmar’ fa ‘Baron’, el ‘Eine Probe auf die Leistungsfä higkeit des Vp. ’ fa ‘Bö rger’, el ‘Liko leson Filedor pä kdiom fa ‘Devidé ’, el Fatas tid’ (se talmud) fa ‘Elk’, el ‘Plekabukil’ fa ‘Gireme’, el ‘Pü keds de Salomon’ fa ‘Huebsch’, el ‘Kaled Vpik’ ed el ‘Das erste Jahrzehnt des Vp. ’ (bofiks fa ‘Kniele’)’ el ‘Konils tum’ fa ‘Koglgruber’, el ‘Lofü dä natä v’, (lebuk vemo nitedik) fa dokan ‘Lederer’, el ‘Flolemils’, (poedots) fa tatakonsä lal, ‘Madarassy’, e ‘Roland vutafulik’ fa ‘Neymon de Neyfeldt’’ el ‘Tacitus dö seit’ fa ‘Pflaumer’, el ‘Fabs in Vp. ed in pü ks zü l’ fa ‘Rasch’, en ‘Munadaeg’ fa ‘Rosenberger’’ el ‘Bibikos’ fa ‘Schleyer’, el ‘Da vol’ fa ‘Schwarz’, el ‘Konils Vpik’ fa ‘Urquijo’ ed el ‘Vp. e medinav’ fa profä soran ‘Winkler’.

Tefü Vpajenotem yel: 1889 ä binon vemo veü tik. Nebalä l rezipik elas ‘Schleyer’ e ‘Kerckhoffs’ pä notü kom primo te in el ‘Vpabled zenodik’ ela ‘Schleyer’ ed in Vpagaseds votik anik. Palets bofik in Vpamuf ä davä lons nu te limanis somik ini Vpakadä m, kels ä slopons paleti tefik. Ven fino el ‘Kerckhoffs’ ä preparom Vpakongredi kilid, kel ö sö tom pojenü kö n in zif ‘Paris’’ mans bofik ä reafoms ini neflenam notik. El ‘Schleyer’ ä stetom nelonö fiki kongredi fü tü rik at sa sludis usik. Tä no ä levü dom kadä manis paleta lö nik oma pro kobikam in el ‘Allmendingen’ tü 1889, mayul 12id. Kobikam at ä zepon te dili pü lik votü kamas ut, kels piflagons fa slopans ela ‘Kerckhoffs’’ e kels ya pigebä dons in penä ds ela ‘Kerckhoffs’, ela ‘Pflaumer’, ela ‘Walther’ ed in gased ‘Le Volapü k’.

Kongred kilid Vpa kludo pä jenü kon ta vil ela ‘Schleyer’ tü 1889, gustul 19id jü esa 21id in ‘Paris’. Leigoä s pö tü kongred telid in ‘Mü nchen’, i in ‘Paris’ Vp. dö nu pä gebä don as kosä dapü k kongreda. Ta spet valemik Vpanas kongred at no ä sludon votü kamis stabö fik sunä dik. Dub atos hiel ‘Sprague’: liman Lamerikä nik kongreda ä plö pom nogna, ad neletö n neflenami cifas bofik Vpamufa, tefä do ad zö gä dö n oni.

Flag ad jenü kö n votastidis nu ye itonon, e dil gretik slopanefa ä speton nemu votü kami no pü liki’ (samo: moü kami fomas ö mik se pü ks germik, pato pö vö didefomams, e moü kami dinas sü mik votik. Negö niko el ‘Kerckhoffs’ ä mutom jä fö n kom obs e sluds mö diks kadä manas’ e dun at ä flagon timi mö dik. Palet ela ‘Schleyer’ valiko no ä demon duni e sludis kadä ma, ed ä propagidon laidä liko Vpi rigik. kodü spet votastidas propagid at ye aiplu ä lä sikon. Dub atos Vp. pä dä mü kon vemo i in lä ns no-Deutä niks.

Mal stada miik Vpamufa ettimik in Deutä n palofon dub jenots bü e pö fü n ela ‘Netafed Vpik’ in Deutä n. Ya ü n yel: 1888 grups flunilabik in Deutä n, cifamü dokan ‘Thiessen’ ijä fons leziliko pro fü n feda at. Kodü feits tefü profä soran ‘Schnepper’ (as cif Vpik pro Bayä n)’ el ‘Schleyer’ ä slopom paleti taanas ela ‘Schnepper’’ e dub atos fü n netafeda Deutä nik ai dö nu pä zö gon. Fino fü n at ga pä jenü kon in ‘Leipzig’ ü n: 1889, dekul 29id. Ü n tim at nog Vpaklubs: 79 ä dabinons in Deutä n; ü n tim balid ye Vpaklubs te: 17 ä balons okis in el ‘Netafed’. Nunod dö fü n feda at no pä notü kon in el ‘Vpabled zenodik’ ela ‘Schleyer’’ bi profä soran ‘Schnepper’ pidavä lom ini cifef ela ‘Netafed Vpik’.

Dub jenots at kanoy kludö n, das ettimo ya Vp. iperon dili gretik slopanefa oka’ e das pato luslopans ti valiks ya dö nu ilü vons Vpamufi finü yel: 1889.

Yel: 1890 ä blinon Vpamufe fovo nebenikami vemik, kel jonon oki in lised klubas nulik, ed in literataliseds yela at. Vpaklubs te: 15 pä fü nons in els: ‘Amsterdam, Boonsboro, Brussel, Gent, Heidelberg, Heilbronn, Hildesheim, Reichenhall Reutlingen, Roma, St. Blasien, Steyr, Stuttgart, Tilburg’ ed in ‘Trattenbach’. Zu nog el ‘Lä nafed Vpik pro Lamerikä n nolü dik’ ed el ‘Lä nafed Vpik Nedä na’ pä fü nons.

Propagidapenä ds pä lautons fa els ‘Erat’ e ‘Heyligers’. Penä ds gramatik e tidabuks pä lautons fa els ‘Czernuchenko, Klemm, Post, Barazia, Theuerner’ e fa Vpaklub Nedä nik. Pö vö dabuks gretik tuvobs lautanis: ‘Lepik’ (Suomiyä napü kik), ed eli ‘Mattei’ (Litaliyä napü kik).

Lised literata votik ä binon ye ai nog gretik. Yelanunods e yelabuks pä ulautons fa el ‘Haastert’, fa el ‘Vpaklub in Mü nchen’, fa el ‘Colling’ ed el ‘Inklaar’. Penä ds poedik tel pä lautons fa el ‘de Madarassy’, (els ‘Lö famagabs’ e ‘Zü bimableds’). Penä ds smalikum kils pä pü bons fa ‘Schleyer’, (el ‘Nobä lik men’, el ‘Bukil deviedas’ ed el ‘Bukil tumabledik’). Penä ds tel dokana ‘Hermann’ ä ninä dons leigo poedotis, (el ‘Sonetas festun ed el ‘Flolemil kanitas’). Penä ds votik sö kik nog pä pü bons: el ‘Rab’ (hiela ‘E. A. Poe’) fa ‘Davis’, el ‘Musamef musigä lik’ fa ‘Schmitt’’ el ‘Glulonadokü m’ fa ‘Wood’, el ‘Poedots’ fa ‘Dabelstein’, el ‘Koyulot ela Katilina’ fa dokan ‘Hermann’’ el ‘Jö n blä gik’ fa ‘Benton’, el ‘Gudikos tefü vom’ fa ‘Zampelli’, el ‘Lad pepö lä dö l’ fa ‘Devidé ’’ el ‘Konlet fotogafotas’ fa ‘Hansen’, el ‘La fontana’ fa ‘Bertolini’, el ‘Bumastö f’ fa ‘Winkler’ ed el ‘Schleyer-Biographie’ fa ‘Hartmann’ e ‘Hauck. ’

Jelodapenä ds pä lautons fa ‘Bernhaupt’ e fa ‘Madarassy’. As penä d veü tik el ‘Glamat nomik’ pä pü bon’ ed ä kodon neflenami notik rezipik elas ‘Schleyer’ e ‘Kerckhoffs’. Fino dokan ‘Beermann’ ä pü bon eli ‘Studien zu Schleyers Weltsprache’ oka, in kel fe ä deimom Vpi; el ‘Beermann’ ä bitom vemo jä fü disevik ä nen lukrü ts kö sö mik lautanas votik.

Tefü jenots patik ü n yel veü tik at mutob mä niotö n’ das el ‘Schleyer’ pos pub ela ‘Glamat nomik’ ä notü kom ü n: 1890, febul steti ta kadä m. Ü n: 1890, mayul ä davedü kon kadä mi lö lö fiko nuliki, kel tü: 1890, gustul: 18 ä jenü kon ü n zif ‘Konstanz’ kobikami balid oka. Suno pos kobikam at Vpans vel, bü ä to vemo sevä diks in Vpamuf, pä moü kons se liseds limanas. Ü n yunul yela: 1890, pos lü yü m ela ‘Lä nafed Vü rtä nik’’ el ‘Rechsverband der deutschen Vpans’ (Netafed Vpanas Deutä nik) ä binä don mö Vpaklubs nemu: 27. Klubs at ä dabinons in els: ‘Berlin, Bö blingen, Calw, Cannstatt, Ehingen, Halle, Hannover, Heilbronn’ Kö nisberg, Leipzig, Mü nchen (Klub kademik), Mü nchen-Haidhausen, Pfarrkirchen, Reutlingen’ Rothenburg, Stolp, Stuttgart (el ‘Burschenschaftlicher Verein’), Stuttgart II, Saulgau, Trostberg, Ulm’ Urach, el ‘Lä nafed Vü rtä nik’, ‘Weiden’ e ‘Weimar’. Plä klubs at nog Vpaklubs sö kik ä dabinons in Deutä n, in els: ‘Altenburg, Aschaffenburg, Bielefeld, Bayreuth’ Breslau, Frankfurt am Main, Griesbach, Hildesheim, Heidelberg, Hamburg, Kassel, Kö ln, Konstanz, Kulmbach’ Mü nchen (Klub balid), Nü rnberg (Klub nolik), Passau, Reichenhall, St. Blasien, Stadtsteinach’ e ‘Thurnau’. No esevä dikos, va klubs at dilo nog ä dutons lü el ‘Netafed Deutä nik’’ bi fed at ä finü kon nenretodiko dabini oka tü fin yela: 1890 u tü prim yela: 1891. Vpaklubs kil u fols baiko defons in liseds bofik at. Alo liseds at jonons saidiko nebenikami Vpamufa in Deutä n.

Tü fin yela: 1890 Vp iperon lafi slopanas oka.