SEPÜL E MUN. (Ma lid fa ‘Franz Schubert’.). Florüp. Dom in klerätalusüt

SEPÜ L E MUN

(Ma lid fa ‘Franz Schubert’. )

Munalit largentö fik

dovegon;

i ini sepü l stilik

stral dranon.

“Spikolö s! o flen in sü l!

Jö n u gag?

kin lö don-li in sepü l

lit u dag? ”

………………………

Seilon — seilon — seilon.

“O sepü l so klä nö fik!

Pedrefol

ya fa munastral ö mik

Klä nedol

munastralis nulä lik.

Spikolö s! ”

Ha! lilob vö gi dumik.

………………………

Kö molö s! — logolö s! — kö molö s!

Se Volapü kagased (Zä nagased pro Volapü kanef). Yel: 1960. Pad: 8.

Florü p

(fa ‘Johann Schmidt’)

Teps nesofik emoikons

sa kold, e nif, e glad.

Plans, bims e flors dö nu sprotons

in fel, in fot e gad.

O lad obik! fredikolö s

pos lü gadels mö dik!

O menalad! juitolö s

nu florü pi jö nik!

Se Volapü kagased (Zä nagased pro Volapü kanef) 1960, Nü m: 2, Pad: 8.

Dom in klerä talusü t

Koned fa ‘Johann Schmidt’

Jenotem at, keli nu vilob konö n ole, binon somo bisarik, somo neluveratik in brul ona ed in stadä ds soelik ona, das ba leno ä sö tob riskö n ad notü kö n oni. Reifon oki nespaliko ti jü i dins ut, me kels obs: mens deadö fik vo neai sö tobs jä fö n, dat no operobs lifakuradi e fredi dö vob e jaf lö niks obas. To atos vilob nu penetö n oni, ed atos jenon, bi jenotem binon jenö fik nemu in tef ut, das pö sod veü tikü n jenotas at elifom jenö fiko. Nu, ven seadob lä posbinü kot pü lik oma, keli egerob, e kel binä don lediniko me buks bä ldik, me dä sinots e kaeds, nu senä lob dranä li ad libü kö n lani oba de kojmar jenotas dadrä nä lik at. Dä lü jidalaban doma, jikel ä dunodof as jikonö man mana bä ldik jü i deadam brefobü ik oma, seadob tü adel in cem omik, kel ä blebon nog nen votikam seimik. Is, in primö p jena e pato is in lutem ut, kel padaü kon fa tik belifotas valik at, — me sag gudikum — duna neplä novik at, is spelob ad tuvö n fomü lis e plä nis gudikü nis pro ä da jenotem brulik at. If plö pobö v pö atos tü adel ad finü kö n kesevi soelik oba dö dins skurik at, tä n dalobö v spelö n, das odö nugetob takedä li oba.

Ya kolkö m balid oba ko dokan: ‘Hartmut Hausenstein’ ibinon vemo bisarik. Muls te nemö diks epasetikons siso. Stadob nu ü n yel deglulid cala obik as cif ragiva zifik: patadilä d in bukem gretik zifik. Pos xam oba ad get dokanatiä di ilautob bukis anik dö zifaharat bä ldik motedazifa nu gretika oba, e dub dun at iblö fob saidiko lö fi oba kol harat bä ldik e klieni oba pro jen kronigik ona. Dub klien at, kel ai plu ä nä mikumon, ä sevob kuratiko topi no gretiki harata at labü lusü ts, slö ms e labü piadils ona; ä sevob dinis veü tik valik daveda e votikama ona. Ä stadob ye ya ü n lifayel foldegid, ven ä getob cali at, keli plidob vemo. Dü n oba no ä binon vemo tö bik, sodas ä kanob laijä fö n fovo me vob obik as lautan bukas tefik.

Ab gekö mobsö s lü kolkö m balid. Ä binos ü n poszedel trubik, boso fogik flukü pa latik. Magä ds natajö na inepubö la isü ü kons in ninä l oba ladä lodi leigoso glumü liki. Ä letikob ebo lä namapenä d bä ldik dö tops, patä ds e pats deadanö pas bü ä tik zü glü gs ninü e plö dü zifamö n ettimik, ad preparö n spikä di dö ons. Loged oba idrefon ebo telpadi namapenä da, kel ä ninä don penadä sinotis sepü las pato kü pä dikas, bevü ons dä sinoti sepü la patritanafamü la: ‘Hartmut’, ven ä lilob noki plafik nelaodik ta yan. Ä binos din vemo nekö sö mik, das ek ä vilon konsä lidö n obi ü n dü p latik at, ibä yufan oba e zesü do jisekretan oba ä saidons lö lö fiko ad fö lö n vipis tidanas studanas e nitedä bas nemö dik votik.

Boso faviko ä flanioseitob namapenä di ed ä gespikob te me el “Si! ” laodik.

Man bä ldik ä nü kö mom sus soliad, e man at à binom somo bisarik, das ikanoyö v cedö n, das om, ireafö l ini lif, isü kö momö v — la se bal bukas labü magods ragiva obas. Koap ä binon mä gik e maged pä biegä dö l oma ä meibon obi dö hidü nan siö rafamü la Linglä nik. Lö gs omik ä binons boso blegiks ed ä dremons. Pö lü kö m dredö fik oma ä logob osi, das ä boatagolom boso. Kap kü pä dik labü logs dibiko ä seatö ls e labü cü gs faalik kevö fik ä jonon lö po heremi vietik mä nsidik; in logod fronik ye no ä kanoy tuvö n herili balik bal. Ven man fino irivom pü piti oba, du ä mufom namis ö n mod sä kusadö l u preparö l, e ven ä glidon obi me el “Soari gudik! o sö l oba! ”, ä lilob osi, das ä spik- om me falsä t, kel too ä tonon boso dumiko ä brekiko. Ä jinos so pö ob, ä sva vö g oma ä tononö v lü ob dese spad dumik u dese sep. Neai bü o icedobö v osi dini mö gik, das ikanobö v tuvö n kobiko patä dis, dö fis e mistadis atis pö pö sod bal. Ebligidob obi ye tefü din jenö fik at verate nestipik, ad gevö n dines neluveratik nemu genidi veratiä la fatü itik at. Too ä binob boso bluvik dub bid lö liko plö dakö sö mik visitana at.

“Nem oba binon dokan: ‘Hartmut Hausenstein’, visitan bisarik ä sagom, posä ibegob ome ad seidö n oki.

“Dokan: ‘Hartmut Hausenstein’-li? ” ä dö nuob tiko. Tä no ä bluvikob sü piko dub leigaton pö sodanema omik ko famü lanem patritanadafamü la ut, tefü kel ebo ituvob in namapenä d dä sinoti sepü la.

“Atos binon go kü pä dik, o sö l dokan! ” ä sagob, ed ä primob me vö ds at kodü dranä l neplä novik spikoti ko man nesevä dik et.

“Kis binon-li kü pä dik? o sö l dokan: ‘Schlä gel! ’, visitan oba ä sä kom boso kazetiko.

“Ebo ijä fob lä namapenä d bä ldik ko famü l: ‘Hartmut’. Eropol jä fi at oba e pö jonod ola elilob sunä do dö nu nemi at — nemi, kel binon vo nekö sö mik. Fä d at binon go bisarik. Logolö s is dä sinoti balid pada telid! ” Ä seitob namapenä di foi om sui pü pit.

Dokan: ‘Hausenstein’ ilü logom vifiko dä sinotis sepü las; valodo famü lasepü ls degfol pidä sinons sui pads jö lplifä tik bofik.

“Leno lecedob atosi dini vemo kü pä diki”, ä gespikom, “e no kanoy spikö n is dö fä d bisarik. Ven spikobs dö fä d somik, ven kredobs, das dasevobs oni, das jenon lo kom obas, tä no ereafobs pö jenets mö dikü n ini pö l, ini okcü t. Ä sagol, das ebo ijä fol ko sepü ladä sinot patritanafamü la: ‘Hartmut’. Benö! logob sepü lis degfol su pads bofik namapenä da. Etuvob us nemis: ‘Wolf’, ‘Felsberg’, ‘Gebhard’, ‘Huber’, ‘Morgenstern’, ‘Rü diger’, ‘Ambrosius’ e nemis votik. Ed is, o sö l dokan! sä kusadolö s! is pö l lö nik primon. Zepolö s, das nu odiletob kü pä di at, das odiletob nemu diliko oni. Atos ya osaidon, das no plu okanol spikö n tefü fä d e leno plu tefü fä d bisarik u kü pä dik. Balido tuvoy is nemi: ‘Hartmut’ as famü lanem; ob ye dalabob oni as pö sodanem.

“Benö! ” ä sagob smililö lo, “moü kobsö s kludo lä odi! Ab igo as leigaton teik, nem seledik at davedü kon nemu fä di pö kobojen at. ”

“Igo no davedü kon fä di balugik, o sö l dokan! ” el Hausenstein ä gespikom fü mä diko. “Dä lob obe blö fami tefü din at. Esagol, das ebo ü n timü l ut, ven ilü kö mob, ijä fol ko sepü l famü la: ‘Hartmut’. Elogob padis pamaipadö l labü magods, e nu logob, das plä amü nü penä ds su stons u su sepü laplatots, vö dem plä nö l votik defon. Sepü laston famü la ‘Hartmut’ komä don as magod balid pada telid, kludo pada lä tik. E nu lonü lob ole sä ki konsienö fik, o sö l dokan! Loged ola no ya idrefon — li vifö fiko magodis retik su pad telid, ven elü kö mob? No nog ilogol-li, nemu boso nemis: ‘Kaltenbronn’, ‘Rü diger’ e ‘Wolf’ e nemis votik, kels is sö kons odis? ”

“Mutob koefö n ole jenö fi, das balido ilovelogob vemo vifiko magodapadi lö lik, ” ä gespikob boso bluviko.

“Obs valik: mö direidans dunobs atosi, pato pö magods, e nendas osevedobs duni at, ” visitan oba ä sagom smililö lo. “If nu pö sodanem oba istadonö v in leigaton tefü nem seimik votik se nema- ked at, samo tefü el ‘Wolf’ ud el ‘Gebhard’ ud els ‘Ambrosius’ u ‘Rü diger’; if atos igo ijenonö v tefü famü lanem oba, tä n kanobö v i te sagö n, das nems at leno dabinons mö num pü lik. Fino ye ai nog nems votik retons”.

“Pö plä ned somik olik dinä da at”, ä gespikob, “zepolö s obe te nog fü mü kami ut, das ebo ü n timü l kö ma olik ireidob kuratiko vö demi sepü lastona ut, kel stadon in leigaton tefü pö sodanem ola”.

“Kanoyö v igo nog dö batö n dö din at”, el Hausenstein ä sagom laidä liko. “Sä kusadolö s! Fä ds leno komä dons. Vö di: “fä d” gebä dobs teiko ad plä nö n boso jenotis ut, tefü kels obas no otuvon, u no otuvon sunikü no yumedis tefik”.

“Ced at ola bo no otuvon valö po lobü li”, ä gesagob omi. “Ab kludods ola ä binons vemo nitediks. Kredob osi, das obemastikol sä kä dis komplitikü n. ”

“Tefü atos liedo leno plö pob, ” el ‘Hausenstein’ ä sagom, du sü piko ä reafom ini stad fefik. “Ab ol ito odasevol atosi. Ekö mob isio, ad begö n ole yufi pö dinä d bisarik. ”

“Sevä dü kolö s obi ko beg at! o sö l dokan! ” ä sagob ö n zil neplä novik. Man at ituvom nitedä li oba.

“Sukob penä dis e magodis tefü bä ldaharat isik…” el ‘Hausenstein’ ä gespikom.

“Ab. o sö l dokan! ” ä ropob omi, “yufans oba in spadä ds votik ikanonsö v fasiliko ledunö n atosi. ”

“Somo fasiliko dinä d at no binon, o sö l oba! ” el ‘Hausenstein’ ä laispikom. “Igo no sevob, va ol okanol-la yufö n lö lö fiko obi. Lilolö s! dinä d tefon te lusü ti smalik balik bali, tefon klerä talusü ti. ”

Nu ye ikü pom fü miko bluvi oba. Ibä klerä talusü t ä duton lü sot ut nä ilusü tas smalik nabik bä ldaharata, in kels, nä i nilü pö f, i lesinod ä dabinon. Geinapö bs sota bapikü n e doms anik in lusü t at, kels ä dü nons lesinodi badik votik, ä stadons in taä d vemikü n tefü nem lusü ta e tefü lifamod belö danas vö nä dik in lusü t at.

“Sevob ya utosi, kelosi vilol sagö n obe, ” dokan: ‘Hausenstein’ ä gespikom, ed ä ropom tikodis oba. “Sukob ye dinis timü prim tumyela degzü lid, ed ü n timä d at lusü t bo nog ilabon benorepü ti oka. ”

“Lesi! Ä labol-li kosami seimik lü klerä talusü t? Tefon-li baiko rö letanis u sevä danis ola, kels elifons us? ” ä sä kob.

“Nö! ” el ‘Hausenstein’ ä gesagom, “no labob yü meti seimik lü zif at; ni rö letans ni sevä dans oba elifons is. Lofü da-Preusiä n binon lomä n oba; fat oba ä dalabom us nilü zif ‘Kö nigsberg’ glunidalaboti gretik. Ä sevob zifi ola te dub gaseds e spikots, e sis vigs fol elö dob nu is mö naed balid. To atos, — ba ocedol atosi dini bisarik, — neodob nü nis prolidik dö dil smalik lusü ta at, mu pato dö dom bal. Atos binon bo ga din boso fikulik, e kludo evisitob oli ito. ”

“Klü los, das no kanob promö n ole bosi fü mik, ” ä sagob; “if ye ovisitolö v nogna obi tü odel pos zedeladü ps, tä n okanobsö v steifö n ad ledunö n gudikü no dinä di at. ”

“Benö! o sö l dokan! danob oli! ” el Hausenstein ä sagom ä lö ä dö lo de stul. “Tefon domanü mi nuik: degbal. ”

Ä ditom de ob, ed i ob ikanobö v lü vö n ragivi, ibä kevobans oba inunons obi me telefonö m, das ä devegons. Sü piko ye vil oba ad lomiovegö n ä defon pö ob. In ladetabuk gretik zifa ä sukob balido lusü ti. Tä no ye ä flanioseitob oni ed ä sumob se bukakeds ragiva, de bukaboeds nilü ob, buki lö nik veü tikü ni oba dö bä ldaharat bä ldikü n. Buk at ä ninä don magodis mö tumats anik. Ä dupadob oni, e tä no ä reidob: “Loged ini Klerä talusü t”. Nö! in lusü t smalik bä ldik votikam domanü mas nemö dik no pijenü kon. Ed us, us ä logob oni, domi at, domi telid keda smalik mö doms te mä ls, kels ä topons bevü dugolö ps nabik tels, lü cifasü t nilik harata bä ldik at ä zugö ls. Ä stanon us as dom balugik labü teads tel sa masadatead, kel ä dageton delaliti dub fobumä d vidik in nuf geilik skapik. Dokan Hausenstein, kel is ni ä labom kosamis, ni yü mis, igo no pü likü nis, lio ireafom-li ini stad nitedä la somik tefü dom balugik bä ldik at? Ko lemufü kam stunö l ä sä kö l kapa obik ä gepladob buki dö nu sui bukaboed ed ä lomiovegob.

Ven ü n del balidfovik pos fided ä gekö mob dö nu ini ragiv, ä stebedob spetiko visiti dokana ‘Hausenstein’.

Ä lü kö mom nen latikam seimik.

“Otupob-li oli? o sö l dokan! ” ä sagom ä s glid.

“Nö! no ö n mod pü likü n”, ä gesagob. “Tü adel igo konsä lida- dü ps nonik pajenü kons. Ma volf dinä da okanob gebidü kö n ole timi saidik. ” Vö ds oba ä tonons ladö fiko, do pö niniokö m oma e pö spik oma dö nu pä drefob fa senä l neplä novik ot, ä sä pö visit balid.

“O sö l dokan! ” el ‘Hausenstein’ ä primom spikoti, “neodob oli as jä fü disevan e ba nog ö n mod votik. ”

“Kluö! o sö l oba! ” (Ä jonob ome bukis, penä dis e dinis votik anikis, kels ä seatons su pü pit). “Is magod lusü tadila tefik binon in buk, ed is jenotem neprolidik lusü ta binon; is in penä d at otuvol dä sinoti bä ldik lusü ta timü tumyel degjö lid, e fino is fotografot timü yel: 1872 binon. Dub dins at odasevol, das tefü fom vö nä dik, votü kam nonik ejenon. Doms valik lusü ta stanons nog sis timä d pos zifalefil gretik tü prim tumyels degjö lid. Kleud ko klerä t pesä stitons ya ü n yels reformata relik. Logol su magods valik klerä taglü gi boso flanio topö li, so, ä sä nog dabinon ü n atim. Sui dä sinot bä ldik i nog gad gretik kleuda pedä sinon, kel ye defon su magods se tim latikum. ”

“Danob oli! ” el Hausenstein ä sagom, posä ilü logom dü tim lunik bukis e magodis. Tä no ä jonom obe domi tefik in buk obik, ed ä primom nu ito plä ni, ä sva ob ä dabinob-la as sä kö lan.

“Logolö s! ” ä primom, “is domayan binon nilü gul lü dom nilä dik, e fenä ts bofik binons su flan nedetik. Binons somo doniks sus pä runaveg lusü ta nabik, das kanoyö v niniologö n koveniko ini spadä ds, if klä peds fo fenä ts no neletonsö v duni at. Su flan visoik lusü tadila at doms nonik stanons; us te mö n geilik binon. ”

“Mö n at binon as miedamö n ettimik, po kel gad gretik klerä ta idabinon. Sis degyels mö dik spad gada bü ä tik pevotü kon ad seatö p bumacifoda zifik. ”

“Gitedol! ” dokan Hausenstein ä sagom.

Timü l seila ä sö kon.

“E din kinik neodon-li nu nog vestigi? ” ä sä kob smililö lo. Dokan ‘Hausenstein’ ä seilom nog dü tim ze lunik. Tä no ä primom spiki: “O sö l dokan! Ob as svist begob ole, sviste votik, suemi svistik ola dö dins ut, kelis fovo okonob ole. Stadol in yü m laidik ko pasetik- am, ed ol dabinol in zif at as men balik, kele okanob koefö n dinä dis anik; spelob, das dub atos ba okanol gevö n obe konsä li u yufi. Votikans valik te besmilonsö v obi, u cedonsö v obi meni lienetik. Pö atos mutob dido koefö n ole jenö foti, das suvo padrefob fa klien bisarik, ti malä dasü mik pro dins epasetikö ls. Sis lifayel mä ldegid klien at ejonon oki mö naed balid, e pianiko enä mikumon jü i dranä l vemik. ”

“Atos ejenon as vobed bä lda”, ä sagob ä steifü lö lo ad lä sü kö n plä nis oma; om ye ä dunom jä sti taedik.

“Nö! ” ä gespikom. “Binob saidiko tä lä ktik ad dasevö n atosi asä dranä l malä dik. Isagob ole, das nos, das lenos yü mon obi ö n mod alseimik ko zif at. Atos binä don ye te as verat stipö fik, sevabo plä amü jen, das drimö lo ya ekomob is mö naeds anik, e……. ”

Smililö lo ä ropob omi: “Ö! o sö l dokan lö fik! Drims binons somo nenvö ladiks ä sä sobabuls. ”

El ‘Hausenstein’ ä blibom fefik ed ä laispikom:

“Leno cedob drimis oba dinis veü tik, ekodons ye, das nu, ü n bä ld vemik oba, nog ekö mob ini zif at. Bü deadam oba vipob fü mi tefü jenots semik, kelis pö blö f saidik onas kanobö v cedö n jenis vemo bisarikis. Bü sekuns anik ecö dol vö ladi drimas me fraseod valemik. Men sü enik nonik ogevon valemiko drimes siä mö fi seimik. E ga, id is in zilä k neseved omutoy jä fö n me grads vö lada. Memolö s drimiplä nä dans vö na! Tikolö s dö drim rega, ‘ Pharao’…! Nog ü n atim, posä mil- yels anik epasetikons, sevobs jeni drima at, sevobs plä nä di drima e jenö fü kami ona. Tikolö s — nu mä niotob rä yuni nerelö fik — dö els ‘Kardims’ Babü lonä nik! Balan omas iplä nä dom hiele ‘Belzasar’ flamapenä ti len vö l; iplä nä dom verä tiko oni. Ked gretik visionanas nerelö fik, ked menas veü tik ä sö kon Babü lonä nanis at. Is te vilob nemö n hieli ‘Nostradamus’, kelas plä nä ds valö po sevä diks nog ü n atim, kludo pos tumyels mö dik, no eperons bosi veü ta onas. In buk volajenavik gudik alik otuvobs kuratiko nemis menas at. Tefü din bal kobä d ä reigon pö ons; valikans pedrefons fa drimamagots e fa visions, e kludo sö toy nemö n onis visionanis. No ä dunodons as profetans, ab ä danotü kons te utosi, kelosi ilogons pö vision. Ö mna fe ä ninü kons pö atos i stelä dis e stanedis onas, ad gevö n plä nä des stabi ö n mod seimik suemoviki. ”

“Dub kon nitedik ola edasevob, das no slopol sotü li lä tiko pemä niotö li koultima, ” ä sagob, ven ifinü kom spiki.

“Ced tefik ola binon verä tik, e kanol fovo nog lä numö n spiruti, mimalalogedi, lukredi dö jimagivans e nensiä mis sü mik. I dö rä yun drimamagotas espikob, ed eloblinob samis se volajenotem te demü kod ut, bibi id in tef at, in dins nerelö fik stadob in dot. To at ye klien sü ikon ö mna pö ob, ad gevö n drimes plö dakö sö mik siä mi bü ologama, e pö naed votik gevob ones me kludod e gitä t leigiks siä mi gelogama timik. ”

“Soti lä tiko pemä niotö li drimas at olobü lob nestipö fiko”, ä vü spikob. “Ibä dinä d binon jenö fikum ä siä maliegikum, ven obelifoy in drim nogna jenotis se paset u lifotis epasetikö l, ka dinis se fü tü r, ka dinis no nog pebelifö lis. ”

Visitan oba ä lü logom obi vemo fefiko, e tä no ä sagom: “Ven ye paset at duton-li lü timä d ut, kel ipasetikon ya lunü po bü moted obas? E ven obs ito dabinobs-li as plö senans drimajena somik? Sevob, das nu obesmilol obi, ven sä kob fefo ole: Kanoy-li gevö n drimi somik siä mö fi alseimik? Drims somik komä dons-li as drimajens nemu boso siä miks? ”

“Refudob nestipö fiko teori at, ” ä vokä dob boso in sidin. “Dalabob sufä li saidik, ad zepö n teori ut, das brein mena magä lafulik, dasenä lik, suvo i brein mena malä dik okanon ninü kö n ini drim se timä ds sis lunü p epasetikö ls koapi dalabana onik. Pö jenets at ye kanon i te dunö n atosi tefü jenotems e jenots somiks se timä ds bü omotedik, kelis sevobs vemo gudiko dub reid, dub magods tefik u dub mods votik. Plö dü mieds at drimamagots nerelö fik somik binons te as liuds e tikaspä ks, kludo as drims komunik nenvö ladik. ”

“No misuemolö s obi! o sö l dokan! ” el ‘Hausenstein’ ä gespikom. “No dutob lü mens ut, kels lesagons, das ya naedilo ilifons-la as hiel ‘Ramses’, ud as hiel ‘Sanherib’. Letikob te dö utos, va drims oba mö giko kanonsö v-la ninä dö n siä mö fi seimik pro ob. Ab to pats e bisars valiks, kelis nu ya ebelifob kodü ons in zif isik, mutob koefö n ole, das no nog etuvob siä mö fi at, igo no ö n mod pü likü n. Ai dö nu sä kob obe kodi ut, demü kel ä reafob lü dom at in Klerä talusü t. Veal densitik tegon valikosi, e dinä d lö lik binon nesuemovik; no etuvob yü mis, igo no pü likü nis. Kludo no dalob spelö n, das nu ya osuemol obi. Dalilolö s takediko lifajenotemi oba! Ekonob ole ya dinis anik tefü pö sod oba, ab leno binob lienetik. Kap oba esumodon pü kis vel, vü ons pü kis no-Yuropikis. Sevob, das blig balid imutonö v binö n me atos, ad blö fö n dientifi oba. Logolö s! Is dientifä ds oba binons, is pö trä t oba binon; saunik e lefredik ibinob ü n ettim…”

Nitedä l oba ä pluikon dö nu. “Laikonolö s! ” ä vokä dob, “lesiob oli, das odalilob oli ko senä l fefik. ”

“Benö! ” Ä primom koni oka. “As kevoban stitoda nolavik gretik elifob vemo lunü piko in lä ns fagik, in taladils fol. Pö tü at ekobokö mob ko mens bidä das e levalidacedas difikü nas. Sevob sü dis e kö sö motis onas, sevob relis e segis onas, dinis ö mik tefü klä nafeds onas e numi gretik dinas ut, kels odavedü kons jä fü dinesevane, bai binä l onik, u lenaudi u smili kofa. Zepolö s ye, das okonob dinä dis at nen prolid bai jen timik. Sunä do pos vestigatä vs tel, balido ini Lamerikä n sulü dik, e tä no ini jolatopä ds Frikopa, pas pos yels lul ä gekö mobs, ed in lomä n ä zelob matirajani ko jiflen timü yunü p oba. Suno pos atos ä plö pob ad kompenö n lä tä v veü tik kilid, lä tä v brefü pikum ini lofü dä n fofik. Pos gekö m, mated obas ö sö ton jenö n. Ye pos yel lafik — ä lifob ettiomo ebo in Sü riyä n — nun dö deadam jigama obik ä rivon obi. Jen at ä fä kü kon obi vemo; desins e spels oba pinosü kons, e kodü atos ä blibod dü yels mö dik in lä ns at vö na bä ldikü n menefa. Plä amü rops brefü pik ä lifob us dü yels jö l.

Ü n yels balid zü ö lanef nulik in lä ns at, kels vö no ä binons as topä ds klatik koultima, leno ä kanon flunö n obi; no ä demob oni. Ven ye poso ä reafob ini kosä d nemedik ko lä nans usik, ä kü pob suno, das gerot at se vö n no nog inepubon lö lö fiko. Vü timo dins somik ä kanons fasilikumo glepä dö n obi, ibä deadam jigama obik ivotü kon binä li oba; icenob ad men letikik dasenä lik. Ä letikob nu lunü piko dö dins glumä lik ut, kelis mens votik i bo betikons, nendas ye dub jä f tu lunü pik somik operons timi pro dins jenö fik lifa. Dub atos ä reafob e lü lumens cü tik ut, kels komä dons lä sü taguls u su maketpiads, e lü votikans, kels ä vitons dredä liko jonetü kami alik, kels ye pla at ä lofons duinotis bluvü kö l.

Malä d badik mota obik ä kodon fino getä vi oba lü Deutä n, kö ä vobob in lezif, dese kel ä kanob suvo visitö n palis obik. Dü yels lul ä blibob in cal at. Vü timo pals oba ideadons, blod oba ilovesumom glunidalaboti, ed ob piglepä dob dö nu fa tä viä l. Ä stadob ü n lifayel foldegkilid, e ven pö t ä lofon obe ad kompenö n lä vestigatä v ini Lindä n, no ä zogob. No vilob seilö n dö jenö fot, das us ikimob pö plö sens ö mik fakiras. Ab to dins klä nö fik valik, to kä feds hestik mö dik ä cedob dinis valik at magivakä fedis labü greds difik bai fä g fakiras u hestanas tefikas. Dalob-li konö n ole lifotis anik, kels ä dutons lü dins neskilikü n jä fü da at?

In zif ‘Damaskus’ pilü spikob fa man lä sü tagul iseadö l. Pos prepars kö sö mik pö dins somik, ä lilob “bü osagi” oma: “No binolö s lü gik, o foginan! ” ä sä yom. “sevob osi, suno odö nulogol ofi; sevob osi. ” Mutob-li sagö n ole jenö foti, das i pö mens at jä fü disev semik muton dabinö n? Seiv leklä ravifik lü spikä ba binon leigo veü tik ä sä nü n nefü mik nenvö ladik bidü nü ns pö horoskop kö sö mik. Ven pos yels mö dik in lomä n, in teatö p pö tü plö sen ela ‘Luflad pebreikö l’ fa hiel Kleist, ä logob jiplö senani seimik, kel ä labof logoti leigik ä sä jigam deadik oba, ä tikob nenvilä diko dö hibä ldan in ‘Damaskus’ ed ä smilob ladö fiko.

In zif ‘Kalkuta’ ä leadob slü dö n obi, ad kompenö n pö plö sen fakira semik, tefü kel ikonoy obe dinis stunidabik. Ü n prim duinots oma ä binons ye somo pö fä diks, das ob, bi ya ilogob plö senis mö do gudikumis, ä smilob laodiko mö naed bal as balikan bevü komans ä stunidö l. Calablode Deutä nik oba, kel ä seadom nilo nä i ob, ä notü k- ob krü ti vemo badiki. Obs bofiks ä seadobs go fö fao fo boedaskaf donik, su kel fakir, man bä ldik labü lifayels zao: 75, ä jonom kä fedis oka. Pos smil oba e pos spik laodik, fakir ä lü odü kom logedi zunik ä l ob, tä no ye ä laivobom e no fovo ä demom obi. Posä idunom foviko sperimentis brefü pik ko komans votik anik, ä lü logom obi ö n pladam fö fio pä biegä dö l, e me nams ö n mod bisarik pä tenü kö ls; tä no ä sagom me Linglä napü k badiko pä spikö l: “Ol — Fransä nan — Litaliyä nan — Linglä nan — nö! Deutä nan! Kö molö s lö pio! ” Ä bestepob boso faviko skafi, e nu ä frutidom obi as drefä b kä fedas omik. Ä jenü kom, das flors ä davedons fo ob, ed ä desumom hestiko dinis bisarikü n se herem oba, de flom e de tä meps obik. Pö atos lu- man at — kredob, das nem oma ä tonon: ‘Dinkah’ — ä lü logom obi somo bisariko ed ä spikom nenropiko vö dis pö ob nesevä dikis, so das ä reaf- ob ini kofud vemik, e leno ä kanob tuvedö n kä fedis oma. Ä fredob vemo, ven fino dö nu ä seadob dono lä flen oba. Klü los, das — ä sä ya esagob — elogob in tops votik duinotis stunidabik; ikomob, ven fakirs ä stepoms ve su ferabems glutik; ab ced negö nik tefü dins somik no ä votikon.

Zao mö vigs tel pos lifot at, ä lü vobs Lindä ni. Ä lifob balido dö nu dü yel bal in lomä n oba, e poso tä v gretik lä tik oba ä jenon. Topä ds nilü nolü dapov ä binons as zeil tä va. Is, in Lalaskä n, su Laleutuä ns e nilü melasü t di ‘Bering’ ä tuvob pö ti, ad seivö n syamanis e deadana- kulti bisarik omas. Kludo odasevol, das migot pemik binü sü ds e kö sö mots difikü ns ininü kon oki ini kap oba. No ye vilob votü kö n modi kona obik, e nu disein jenö fik visita obik ojonon oki. E pö dinä d at dins lofons kompliti vemik. Ab lilolö s koni fovik!

Ya ü n dels balid steba obik in lomä n, pä drefob fa drim bisarik. Drimo ä binob in dom seimik in lusü t bä ldik: nä ilusü t in kuls filä tasü mik harata bä ldik seimik. Elogob atosi valik kuratiko so, ä sä konob osi ole. Ä stanö lo lä fenä t ä logob lusü ti at bevü glü gs tel in nilä d. Tä no ä logob flumedi klilik, kel ä beiflumon no fago de lusü t. Poso ä logob magedi voma keinik, kel ve lusü t ä nilikof ä l ob, e kel ä glidof obi me svö n pokasä rvä tü la ofik. Dido no sevob, va vom at ä leigof leigodü jigam deadik oba, ibä klotem ofa ä binon vö nä davogä dik, e stadi ot ä kü pob i tefü klotem lö nik oba. Benö! ebo ä vilob vokä dö n nemi jigama, ven sü piko ä galikob. Plö do munaneit klilik ä binon. Klü los, das no ä cedob drimi at dini siä mö fik, ibä rä yun ona ä binon so Yuropik, ä sä ob ito dö nu pos yels mö dik nekoma obik. Dins tel ä davedü kons ye stuni pö ob. Balido magä d patik e dulö f patik drima at ä binons as dinä ds bisarik. Pats valik drima iblebons in mem oba. E tä no ä tuvob nilo lä bed oba bali pokasä rvä tü las nä mik, labü siem stripik. Jigam oba inä gof ed ilegivof onis obe bü yels mö dik. Bo idofalon dese kapakusen dub slip netakä dik ü n neit munaklilik. Fä d at — so ol ä nemol ga atosi, ed i ob ä nemob osi so ü n ettim — fä d at tefü pokasä rvä tü l bevü drim e jenö f ifomon pato magä diko drimi at. Esagob ole te stadä dis ledinik drima; ba idulon te mö sekuns anik, ab log dudranon leklä ravifiko ini zü amö p nilik. Alo no ä kanob glö mö n drimi at. ”

“O sö l lö fik! ” ä sagob, ä ropö l omi. “Ecedol-li jenö fiko drimi at dini veü tik? Okanoy ga fasiliko plä nö n sü fü li tefü pokasä rvä tü l. Elogol oni in stad lafogalik, e so finasü fü l drima olik edavedon. Vom in drim ä davedof niludiko dub jigam deadik ola, e dom binon as dom seimik in zif seimik. ”

“Ettimo id ob ä tikob atosi, o sö l dokan! ” el ‘Hausenstein’ ä gespikom. “Jü s pos yel bal — ü n tim at ä lifob ya in Lalaskä n — drim telid ä sö kon, kel ä leigon kuratiko leigodü drim balid; ä binob in dom ot, in lusü t ebo ot, e te pokasä rvä tü l ä defon. ”

“Ekö! o sö l dokan! ” ä vokä dob smilö lo.

Nen dem ropa obik, el ‘Hausenstein’ ä fö vom fefiko koni oka: “Sis tim at ebelifob drimo magodis leigik mö naeds tel u kils ü n yel alik. Klü los, das vü drims at edrimob dinis kofudik, kelis ye dö nu eglö mob.

Drims patik at ä jonons fe pianiko cenis ö mik, kelis verä tiko ä kü pob pas pos tim ze lunik. Sü fü ls votik at ä cenons dono lü flumed, lü maketa- plad u lü lusü ts labü fulä d menas, ö mna i lü runä daplads. Prim e fin drimas at ä jenons ye ai in dom bä ldik at. Balna ä logob domi bä ldik igo te dese top plö dik; ä stanob in fagot bosik de lusü t bä ldik. Sü piko ä kü pob lefogi vemo gretiki; no kanob sagö n, va ä binon as pü falefog u as smokalefog; ven ye inepubon, ä kü pob, das lusü t lö lik ä seaton as failotakum gianagretik lo ob. ”

“Ö! atos binon vo dredabik! ” ä vokä dob smilö lo. “Lio eplö pol-li ad seivö n zifi isik as top jenotas valik at? Drimamagod eträ ton-li ole nemi zifa? ”

“Nö! ” el ‘Hausenstein’ ä gespikom. “Atos ä jenon dub mod kö sö mik. Bü yels anik ituvob buki labü magods mö dik zifa isik, e pö dulogam ona ä labob senä li, das doms patik ö mik ä labons sü mi gretik tefü doms ut, kelis ilogob in drims. Nilud at ä glofon tio ad fü m, ven ä xamob kuratiko buki. ”

“E tä no etä vol-li sunä do lü zif at? ” ä sä kob, du ä teifob ko tö b smilili.

“Nö! no nog ä kanob dunö n atosi, ” el ‘Hausenstein’ ä gesagom. “Pos deadam bloda obik ä mutob guvö n glunidalaboti, jü s son oma ä gekö mom ini lomä n ad lovesumö n oni. Nu ya irivob lifayeli veldeg- lulid, ven desir ä davedon pö ob, ad lifö n dü tim brefik in zif at. Desir at ä nä mikumon ai plu, do ai no nog ä kredob dö siä mö f seimik drimas obik, bi bai klotem e dinä ds votik drims at ä tefons timi ut, kel ipasetikon nemuiko sis yels jö ldeg jü esa zü ldegs. Ab nu ä kanob gebidü kö n obe timi zesü dik; no ye ä dalob zö gö n dü tum tu lunik visiti oba ini zif drimas obik; atosi bä ld vemik oba ä flagon.

Kludo ä detä vob me tren; ä binos ü n flukü p gö lik. Posä irivob zifi isik, ä spatob ö mna ve vegä ds no tu luniks ini nined zifa. No ä vilob koefö n obe ito, das ü fo ö sukob-la drimamagotis obik, das kludo pö atos ö sukob ä svo magedis spä kik. Kodü atos ä vitob ti ai spati ini bä ldaharat, e zuo atos ä jenon, bi malä d futa obik ä neleton futogoli lunü pik. Ü n del pato jö nik — vü timo ya dö nu ipreparob getä vi ini Preusiä n lofü dik — sü piko ä reafob mö naed balid ini bä ldaharat bä ldikü n. Sü po ä logob tü mis glü gas tel, kels ä lö pikons in nilä d nilik, e sü piko ä dasevob stunö lo — no sevob kodi jena — das zü amö p lö lik no ä binon nesevä dik pö ob. Pato sevä d at ä tefon bumotis bä ldik ö mik in sü t veü tikü n bä ldaharata, ropis mö dik domakedas dub lusü tils smalik nabik, lü nä ilusü ts fagotaleigik sü ta at ä zugö ls. Dom in drims oba itopon bevü glü gs tel, e lusü t, in kel itopon, ä binon fü miko as nä ilusü t, ibä ä zugon krugiko ve kul nabik ona. Bai tops glü gas at in harat isik ö neodob demö n lusü tis te kilis, kuratikumo igo lusü tis te telis, bi lusü t kilid, detiko ä zugö l, ä topon ya in topalien leigik leigodü ut glü ga lö pik. To atos ä stepob balido ini flanalusü t lä tiko pä mä niotö l, ed ä lü logob kuratiko domis valik; ä binons nesevä d- iks pö ob. Misek at no ä sä spetü kon obi, ibä is dom drima obik no ä kanon binö n. Kludo te nog nä ilusü ts su flan nedetik ä retons. Ä vä tä lob: ü f us misek ot ojononö v oki, tä n fü m oreigonö v pö ob, das drims oba no ä labons siä mö fi seimik; das drims oba igo no ä labons vö lad kö nä da pü likü n. Fü mä liko ä vegob travä riko ve sü t ed ä stepob da yü malusü t nabik ini lusü t plö dikü n nä ilusü tas tel. Ä vegob nevifiko ve kul krugik ona; ab id is lü logam domas valik onas ä blebon nen sek gudik. Kanob lesagö n osi, das koten semik ä reigon pö ob, ibä neai ikredob, das drims oba oceinons okis ad dins jenö fik. Isio tä v oba te isö ton gegivö n obe takedi zesü dik, isö ton tuvedö n sä kä di balik, kel nog ä reton pö ob, e kel dü tim saidiko lunik ikodon obe netakedi.

Kludo ä gevegob dö nu, e su vegä d lafik, nen spet seimik, e te demü kod balik, ad xamö n lü logö lo topi lö lik ut, keli ma drims obik ö mutob demö n, ä flaniovegob ini lusü t ut, kel ä zugon fagotaleigiko in nil vemik lä haratasü t lunik.

Dub hit sola mens te nemö diks ä binons in lusü t. Cils anik labü logot pö fik ä slapik ä pledons in leyanabobot dagik. Dese geinapö b lenoid sovadik ä tonon. Luman mu brietik ä plö diovegom tifalö lo. Se fenä t pä maifü kö l doma in nilä d pö ba vom klö pö fik no plu yunik ä plö diologof, e no ä kanoy dotö n dö febod mirepü tik ofa. Nemö giko ä kanoyö v fomä lö n osi oke, igo no pö drimam, das lusü t at ä stadon- la in tef seimik lü ob u go lü vom lö fidik se drims oba. Alo yü m ofa lü ob binon lö liko neplä novik, binon lö liko rä tö fik. If jenö fiko tikod nesiä mö fik seimik dö atos isü ikonö v-la naedilo in brein oba, das in zif isik mö giko dom semik dabinonö v, kel ä baiä don ko dom in drims oba, tä n dom at neai ä kanon binö n in lusü t at. So ä betikof dini. Ag! o sö l dokan! Obs: mens pö fik stupik ai dö nu vä tä lobs valikosi te dese atim, igo, ven osö rö nobs po spä kamageds.

Ä laistepob mö mets anik; lusü t ä jonon nu dö nu zugi krugik, po kel kul ä binon nog nabikumo. Dugolö p smalik lü haratasü t vidik ä topon nemediko fo krugazug at. Domaked mö doms kil u fols ä logä dikon; doms ä binons ye te su flan bal lusü ta. Ed us — jenö fö! so ä binos, — is nilü dugolö p nabik, is as dom telid keda smalik — is drimadom obik ä stanon.

Logs oba ä logetons usio; tö bo ä riskob natemami. Ä spetob ü n timü l alik, das ö nepubon ini non, das ö ceinon oki ad fom votik, pö ob nesevä dik, ä spetob, das siens oba icü tons obi. Nö! nö! us ä stanon as bumä d bä ldik ze vorä dik, e nu ä logob i visoiko mö ni geilik, kel ä fomon flani votik lusü tazuga at. Ä lü logetob domi, yani, fenä tis e nufi labü sö mit tipik. “O God gudik! ” ä vokä dob, “lio atos emö gikon-li? ”

“O sö l ‘Hausenstein’! ” ä sä kob nekrediko, “vip e magä l ola no eyufons-li pö atos? ”

“Nö! o sö l dokan! ” el ‘Hausenstein’ ä gesagom. “Bü o mö sekuns nemö dik, ed in fagot mö doms kil isludob ninä lo ad nedunö n spatis fovik, e ad motä vö n. Reto, no flagob ole kredi tefü kon at. Steifolö s ga nemuiko ad suemö n stadi ninä lik oba. In ob fä kä d gretik reigon, spetä t vemik reigon. Klü los, das motä v oba no pä jenü kon; sis vigs tel, sis del et, ven ituvob domi at, evisitob lusü ti ti ü n del alik. Mens us lö dö ls ya no plu demons obi; niludons bo, das lö dob in dom seimik lusü ta, u das sukob lö dö pi pö tik in klerä talusü t”.

“Enü stepol-li ya ini dom at? ” ä sä kob spetä tiko. E ven ä noom sä ki, ä vokä dob nenvilä diko: “Diabö! Kikodo no edunol-li atosi? ”

“Atosi ya esteifü lob”, el ‘Hausenstein’ ä gesagom. “Bü dels anik enokob ta domayan. Vom ze bä ldik ä maifü kof fenä ti ed ä sä kof obe muriko: “Kisi vilol-li dunö n is? ” Ven inotü kob ofe begi oba, ä gespikof faviko: “Lö dob is te as jikonö man sö la ‘Melling’; om binom dalaban doma. Kisi ü fo vilol-li sukö n is? Sis menä ds anik famü ls: ‘Melling’ elifons is; pals e lepals hisiö ra oba ilifons is in dom. Kikodo logetol-li so bisariko ninio ini cem? ” Tä no, bü ä dö nu ä fä rmü kof fenä ti, ä sagof boso sofikumo: “Sö l ‘Melling’ seatom sis vigs fol in malä danö p, suno ye dö nu ogekö mom. Niludob, das dinä d binon veü tik pro ol, kludo sä kolö s obe pos dels anik nü ni fü mik! ”

Dub atos omutob bleibö n is in zif ad stebedö n saunikami sö la at. Dalob-li poso dö nu visitö n oli, ad nunö n ole jenotis fovik? ”

“Lesi! o sö l! ”, ä gesagob, “nitedä lob vemo tefü jens fovik dinä da at”. Pos dels lul el ‘Hausenstein’ ä dö nukö mom. “Dinä d progegedon[3] gudiko”, ä sagom pos glid.

“Benö! konolö s! ”, ä sagom kuradü kö lo. “Ä delo ivegob dö nu ini klerä tasü t”, el ‘Hausenstein’ ä konom, “e pos minuts anik stebeda jikonö man sö la ‘Melling’ ä gekö mof de nü rem viktualas. Ä glidof obi flenö fiko me el “Deli gudik! o sö l oba! ” e tä no ä gasof: “Ekonob sö le ‘Melling’ dinä di tefü visit ola; bo klü los, das ä mutob dunö n atosi. Benö! Ü n odel sö l ‘Melling’ ogekö mom se malä danö p. Esaunikom lö lö fiko ed ostebedom visiti ola tü udel. Binom man jovialik bä ldik. ”

“Fredob ko ol demü nun gudik, ” ä gespikob pos seil oma, “e spelob, das dinä d bisarik ola tuvonö s us tuvedi gudik! ”

“O sö l dokan! oneodob pö atos nogna yufi ola”, el ‘Hausenstein’ ä sagom begö lo. “Liomafä do dinä d at tefon-li nog fovo obi? ” ä sä kob, du va in ninä l oba vip ä sü ikon, ad kompenö n pö visit in dom bä ldik. “Esukob kodü lis ut”, el ‘Hausenstein’ ä gespikom. “dub kels sö l ‘Melling’ okanom plä nö n oke gudikumo visiti obas in dom omik. Vü timo eplakob osi, das egetol in zif at sevä di vemik dub buks ola dö bä ldaharat isik. ”

Ä smililob taedö lo pos plim oma: dokan ‘Hausenstein’ ye ä laispikom: “Benö! binos lindifik, va ü fo odunodob as slopan lanä lik ola ud as kevoban nitedä lik ola. Alo sö l ‘Melling’ ostebedom obis ü n odel pos zedeladü p. Ereidol utosi, kelosi epenob dö nined doma at, keli verato no nog elogob. Ol kludo cö dolö s dö din at! ”

Mutob nu stedä liko sagö n, das ä pidob vemo dokani ‘Hausenstein’. Jenö fiko pä drefom fa haluds, jenö fiko fä ds tefü pokasä rvä tü l e tefü dö nuams drimas ü nü yels mö dik, (kels ijenons fü miko as sek jä fas mö dik ko drimamagod balid) idä mü kons vo vemo sauni omik. Pö ob ye dot nonik ä reigon, das visit ü n odel ö blinon tuvedi saunü kö l pro dokan. Ä sevob ye i, das dom in klerä talusü t ö blebon nog dü lunü p in mem oba, igo nog, ven el ‘Hausenstein’ sis lunü p dö nu ö lifom in lomä n oka.

Ä lü kö mobs ü n tim pirajanö l nilü lusü t bä ldik, e pos steps nemö dik ä stanobs fino fo dom sö la ‘Melling’. Ob ä cedob oni i nu nog domi no patiki leigodü doms retik lusü ta. Pos nok obas domayan pä maifü kon. Si! dom ä binon vemo bä ldik; kvisinö p dagik, rovik ä lunik ä primon ä svo nemediko po domayan, kö in flanavö l van lü lö daspadä d pä nü bumon. Kvisinö p ä binä don mö videt lö lik doma, e te fenä til in vö l ä neleton, das spadä d at pä reigon fa dag lö lö fik. In dil fö fik kvisinö pa lutridem balugik labü laedem slenik ä zugon lö pio. Atosi valik el ‘Hausenstein’ inotü kom penö lo; atos ä binon fü miko bisarik, ab tumats anik domas bä ldik no geilikas in harats bä ldik ä jonons bumamodi leigik. Cemayan fö fik ä labon vä ruli, so ä sä el ‘Hausenstein’ inunom osi, lö k zuik ye no pimä nioton fa om.

Dalaban doma ä maifü kom nu yani lü lö dacem, ed ä stepobs ninio. Ekö! is te cem gretik bal ä binon, el ‘Hausenstein’ ye ilogom in drims oka cemis tel; idrimom nog dö cem pö dik. Fino blö f veü tik pro nensiä m drimas omik ä jonon oki is. Smililö lo ä lü logob dokani. Ä suemon smilili ed ä logob sä spetikami in logod oma.

Ä senä lob levikodi ed ä vilob juitö n oni ko vobed nog gudikum. “Cem at binon vemo gretik”, ä sagob kazetiko, du ä flekob obi lü domidalaban. “Si! o sö l oba! ”, el ‘Melling’ ä gespikom flenö fiko, “demü atos jikonö man oba frutidof oni i nog asä kvisinö p, bi plö do dag gretik reigon. ” Jenö fiko ä logob nu pö do in cem kvisinafö ni balugik labü fö narü d lunik, kel ä zugon lü fobumä d cima. Vü timo sö l ‘Melling’ ä laispikom plä nö lo: “Jikonö man oba slipof in bal cemas lö pik. Bü degyels mö dik cem gretik donik at pidilä don ad cems tel. Fat oba suvo ispikom dö din at. Logolsö s! us pö do in vö l yan telid nog binon; voto binonö v as sek duna nensiä mik. ”

Jenö fiko ä logob nu mö naed balid yani telid, kel pinü bumon visü dil pö dik kvisinö pa. E nu el ‘Hausenstein’ ä lü logom obi somo kü pä diko, ä sva ikü pom-la bluvi pluikö l oba.

Tä no dokan ‘Hausenstein’ ä flekom oki sü piko lü domidalaban, ed ä jinos, ä sva ä senä lom fredi gretik, bi nu ä kanom magulö n rouli sevä dana. Ä givom jikonö manas largentakö nä dis anik ed ä begom ofe, ad remö n vini e zigaris anik. “Keblinolö s zuo nog fladi vina gudik pro sö l ‘Melling’ kodedü saunikam oma! ”, ä sagom fino.

Sü po el ‘Hausenstein’: dokan bä ldik, vietaheremik, blotik ireafom ini stad lifö fa. Logs oma ä nidons bisariko, e logod voto so faalik, iredikon vemo. Dü fabin jikonö mana el ‘Hausenstein’ ä tenü kom namis oka ä l flans valik, e pö atos ä notü kom nes stopedö n sö le ‘Melling’ plä nis bisarik. “Logolö s! o sö l! ” ä primom, “is cemavö l ibinon, is tab gretik ä stanon ko stuls zü on; is in gul ramar ibinon, us fö n istanon. ”

“Blö! o sö l obsik! o sö l dokan! ”, fienä dan bluvik ä spikü lom. “Liokodo kanol-li lesagö n atosi valik? Ol ga neai bü o ekomol is in dom, ob ye, stadö l ü n bä ldot leigik ä s ol, elifob is dü lif lö lik oba… O sö l dokan! ” Ä svo sukö l yufi, fienä dan ä lü logom obi.

El ‘Hausenstein’ no ä demom vü spiki. “Ed in cem pö dik, ” ä laispikom, “is bed ä stanon, us stul ä binon, ed is in zä nod nä i nilü yan bü ä tik” — ä jonom me doats lö pio ini vag cema — “is lok ä galon. Is, sus bed magot zifa isik ä lagon, magod labü frem balugik blä gik. Ä logoy zifi bä ldik ko tü ms e daems oka dese flumed. ” “Sü lö! Kisi esagol-li ebo? ”, fienä dan ä vokä dom fä kä diko. “Kin enunon-li ole dinä di tefü magod at? Sagolö d obe kodi ut, dub kel sevol atosi valik. ”

El ‘Melling’ ä seidom oki lefeniko sui stul. “No kanob tablö fä dö n lesagis ola tefü mö b, fö n e lok, ibä no kanob labö n sevi alseimik se period bä ldik at. Lesag ola tefü magod binon ye veratik, binon jenö fiko veratik. Ü n cilü p oba, sevabo bü yels ti: 70, mot obik ikonof suvo, das magod ebo at ilagon sus bed mota ofik, jikela famü l iloveü kon lefate obik domi at. Sis tim at ye yels plu: 80 epasetikons. ” Sü po el ‘Melling’ dö nu ä geyilidom pä jeikö lo ed alö pü kom[4] lebegö lo namis. “Godö!, no laikonolö s dö dins at! Plä nolö d obe nemuiko geti seva olik tefü dinä ds bä ldik at! ”

“Dokan ‘Hausenstein’ no dabinom as milanan”, ä sagob vifiko, ad takedü kö n sö li ‘Melling’. “Esevä dikob ko om; dins rä tö fik at otuvons suno tuvedi okas”.

Dü vü spü k[5] oba el ‘Hausenstein’ izilogom xamö lo in cem. Fo pö trä t ze smalik, kel ä lagon sus layetatab, ä stö pom goli ed ä stanom nenmufiko us ä sä dub jä nä l. “Vom at, kif binof-li? ” ä sä kom fä kä diko.

“At binon pö trä t mota obik. Edavedon zao pos krig ü n: 1870. Latikumo ibü edob menodö n fotografoti primö fik at, ” el Melling ä sagom plä nö lo, du ai nog ä stadom in kofud.

El ‘Hausenstein’ ä reafom ä svo ini balspikot, e kuratiko ä kanoy lilö n te setadilis anik: “Si! — boso yunikum — fe -. Vö! Dinä d jenö fiko bisarik — ba mö yels deg — ”.

“Gevolö s obe fino plä ni kredabik! ” el ‘Melling’ ä sagom skaniko.

“Ag! Fredobö v, if kanobö v dunö n atosi, o sö l ‘Melling’! Tä n leno stadolö v in nefü m at, ” el ‘Hausenstein’ ä gespikom. “To bit at oba, komob is as foginan, e no kanob plä nö n bosi in tef at”.

“Binol man —” sö l ‘Melling’ ä svo ä teifom vö di vemo neplü tiki… “binol vemo bisarik e magulol is rouli mana klä nö fik. Mutob sagö n ole, das ya ai edeimob kä fedis e magivami, e neai ekredob onis. Ai esmililob, ven mot oba ikonof ü n cilü p obik dinä dis somik se tim yuna ofik”.

“Kisi ikonof-li ole dö atos? ” dokan ‘Hausenstein’ ä vokä dom drä nö lo. “Ikonof-li ole bosi dö drims u dö jenots sü mik? ”

“Nö! atosi no idunof”, el ‘Melling’ ä gespikom, kel jiniko nu ä lö nedikom lö lö fiko ad visitan bisarik at. Tä no ä flekom oki ä l obs bofik.

“Sevols ya —”, ä primom koni oka, “— das binobs is in dom ut, kel iduton lü pals mota obik. In fag pü lik, us lä flumed nilü leglü g ettimo maketaplad gretik ä topon, kel zuo nog pä gebon as zä laplad. Ü n yel alik, — so mot oba ikonof osi -, sirkud gretik sevä dik ikomon dü vigs anik su zä laplad at. Limans sirkuda ä lifons mö dadilo in lö davabs, kels ä stanons plö do fo tanä d gretik. Lefat oba ye isevä dikom ya sis yels anik ko limans anik sirkudatrupa. Lö po in dom omik masadacems tel ä binons nen belö dans e kludo mans anik sirkudatrupa ä lö doms ai dü kom sirkuda in cems at. Mans tel u kils ä lö doms in masadacem fö fik. In cem pö dik ye man kü pä dik ä lö dom soeliko. Ä spikom vemo nemö diko, e ven naedilo ä binom nekomik, mans votik ä konoms dinis vemo bisarikis valasotikis dö om. Mot oba icedof omi ba himagivani, ed ü n prim isenä lof dredi lo om, pato posä ivisitof ko pals ofik mö naeds anik plö senis sirkuda. Man at ä gleipom ud ä lü logom dü sekuns anik limanis seimik sirkudatrupa ud igo pö sodis se sog lü loganas. Pos atos mens at no fovo ä kanons golö n, no fovo ä kanons mufü kö n okis; ud ä smilons, ä drenoms, ä bitoms ä sä nims ud ä sä yegs, kuratiko bai vil mana at. In dom mota ye neai ä dunom dinis somik; ä binom us vemo plü tik, e so, pos yels anik mot obik e man yunik at ä reafons ini flenam gudik”.

“Flenam at no ä davedü kon-li mati menas yunik bofik! ” el ‘Hausenstein’ ä sä kom nitedä liko.

“Nö! nö! ” el ‘Melling’ ä gespikom. “Atos leno ä kanon jenö n. Man yunik at ä binom Lindä nan, labü nem ‘Sinkah’, ….. Sü lö! kis ejenon-li, o sö l oba! No stadol-li beniko? ”

Dokan ‘Hausenstein’ idoseidom oki lefeniko sui stul: logod oma ä binon paelik e natemam ä trä ton fä kä di vemik oma. “O! el Sinkah! ” ä vokä dom tö biko.

Nu ob ä steifü lob ad plä nö n pla om dinä di at ma mö g gudikü n. “O sö l ‘Melling’! ” ä sagob, “dokan ‘Hausenstein’ ekolkö mom pos yels mö dik eli Sinkah at in Lindä n. Dub kolkö m at egetom sevi dö pats doma olik e dö mot olik. Dub kods semik, kelis no vilob mä niotö n is, no ä kanom sagö n plä ni suemovik”.

“Ö mna dins vemo bisariks jenons in vol, ” el ‘Melling’ ä vokä dom stunö lo. “E zuo leno kanob suemö n, das sö l ‘Hausenstein’ ekipedom in mem oka igo soelotis mu pü likü nis”.

Spikot pä ropon dub gekö m jikonö mana, kel ä lü blinof vini e zigaris. Vü timo dokan Hausenstein dö nu igetom boso sü eni oka, ed ä lü logom obi danö fiko. Tä no ä sagom: “Bi dinä d at etuvedon oki so gudiko, kludo no fovo spikobsö s dö dins paseta! ”

Jikonö man ä fulü kof vä ris e sö l ‘Melling’ ä lö pü kom vä ri oka, sagö lo pö atos: “Danob olis, o sö ls oba pro visit at! E danob oli, o sö l dokan pro vin gudik at! Drinobsö s ad saun gudik obas! ”

Ä fredob vemo, bi spikot nu ä tefon dinä dis nutima. Ibä sek visita leno ä baiä don ko vips oba. Ab is, komü sö l ‘Melling’ ä mutobs jonö n koteni tefü benosek jinik at.

Ven fino ä plö diovegobs, e ven poso ä stanobs in fagot bosik de dom, el ‘Hausenstein’ no ä fä gom fagikö n de dom e de lusü t. Ai dö nu ä lielob, das in balspikot plä o nesuemovik oka ä mä niotom nemi Lindä nana. Ä dulos dü minuts anik, jü s dö nu igetom sü eni.

Ä gleipom fimiko bradis oba ed ä sagom me vö g lafalaodik: “Nu, ven ebo dinä d rä tö fik bal petuvedon, sunä do rä tö f nulik dö nu edavedon. Lio plä n ola dö dinä d at tonon-li? ”

“Igo jä fü disevan hü pnoda kanomö v nunö n ole plä ni te diliki, ” ä gespikob. “Ob, as nesevan tefü jä fü d at, kanob sagö n te sö kö losi: El ‘Sinkah’ ililom ettimo in zif ‘Kalkuta’ noe smili kofik ola, abi vö dis lukrü tik ola, kels isö kons smili at. Ä senä lom leskani vemik dub bit nekö sö mik ola. Pö xam tefü pö tö f ola ad dium ä bitom kä fiko, bi pas pos rä tam folnaik ä nemom verä tiko tatareigä bami olik. Kä f oma id ä jenü kon osi, das pas latikumo, pos jä fs oma ko votikans anik, ä begom ole kö mi sui boedaskaf. Ed us lö po, jä fs omik ko kap ola leno ä binons neskiliks, ven ä desumom dinis valasotik se herem ola, de flom e de tä meps ola. Dun at ä jenon te nä io, ibä dub gleip at, dub kontags e lü logam laidik ihü pnodom oli lö lö fiko. Ini spik nelaodik nesuemovik ä ninü kom bü dü lis omik, kelis ä loveü kom ole me mod at. Jü stadä d at kanob plä nö n ole dinä di at. Tä no ye utos valik oneodos jä fü disevani pro plä n nemu dilik. Liokodo vobed hü pnoda ä kanon-li dulö n dü yels so mö diks? Ü fo, sotü l hü pnoda komä don-li, kel ofö von oki bai sö kaleod, ä svo so, ä sä lims jä na sö kons odis. Buk et fa ol pemä niotö l no ejonon ole zifi isik asä top jenas in drims olik, ab el ‘Sinkah’ ito idunom atosi; tefü atos dot nonik kanon davedö n. Nu pas, su plad kilid, jen klä nö fik, jen neplä novik sö kon. Cedob osi dini neplä novik, das el ‘Sinkah’ ifä gom-la, ad stadü kö n oli so gudiko ini sü fü ls soelik, ä sva ol ito ibelifol jenotis valik, das ä svo idavedü kom ole vobedi, kel ä gevon ole sevi kuratik stadä das e jenotas valikas, igo pü likü nas. Din at ü fo neodonö v nog plä ni. Ab kikodo-li mö gä do? Valemo dinä d lö lik etuvon tuvedi oka. Mobob, das nu lomiovegobsö s! ”

“I cens in drims obik, e leigo drim dö lefail lusü ta e dö lefog gretik sus on, dutons lü dil neplä novik at, ” el ‘Hausenstein’ ä sagom laidä liko.

“Nö! nö! ” ä vokä dob smilö lo. “Zilogolö s ga! Is dins valik stadons in leod gudikü n; is lusü t binon, us dom binon. Vö! in tef at magä l tuik reigon pö ol. Sä kusadolö s blami at oba! Taspik at ä binon voiko zesü dik. ”

Lä sü tagul balidfovik gol kobä dik obas ä finikon.

Tost sö la ‘Melling’ no ä blinom dokane ‘Hausenstein’ benoseki seimik. Posä ü nü dels deg no nog dö nu ivisitom obi, ä vegob lü lö dö p oma. Us jidalaban doma ä nunof obi, das el ‘Hausenstein’ ideadom ya bü dels mä l dub paoplä g, e das sepü l bü fik oma ä topon in ledeadanö p zifa isik. Pas pos sepü lam dokana ituvof pä kili fa el ‘Hausenstein’ pä snilö li, keli ä givof obe.

Deadam dokana ‘Hausenstein’ bo binon suemovik, kodü bä ld vemik oma. Yumedü dinä ds bisarik at cedob oni ye jenoti vemo bisariki, kel ä blinon obe kofudi nulik.

Kredob, das dub ladä lod nuik oba no stunobö v, if nu, pos jenots valik at, i dom in Klerä talusü t podrefonö v ü nü brefü p fa fä t neveda. Mö g gudik (ü mö g badik) binä donö v bo me fä tots ut, das dom u reafonö v ini nosikam dub lefil, u, das kodü bä ld e stad badik ona failonö v sekü nä mä d tepa u mistoma. Pos jenots valik at, stebedob igo bali mö gas at. Bedotob ye go vemo, das Klerä talusü t, kel labon jenotemi mö yels plu lultums, ö sö tonö v -la finü kö n dabini oka as kludod blufa voä tik jenotas neplä novik at. Kludo, id in dilä d at jenotas tefü el ‘Hausenstein’, dins neplä novik e dins ni siiks, jenots no xamoviks, verä ts e neverä ts komä dons a lafo.

Pospenä d ü n yel 1955

Yels mö dik epasetikons sis jen at, ed ai no nog eriskob, ad loseitö n reidanefe jenotemi nekredabik at. Ibä pianiko dins bisarik at tefü dokan ‘Hausenstein’ iperons pö ob dili gretik veü ta. Ya pö visit balid ettimik dokana idasevob, das ä dalabom tä leni plö dakö sö mik kombinatora, e das ä kanom tuvedö n dinis ö mik utis, kelis votikans ä cedons dinis no tuvedovikis. Dub atos bisars anik ba go reafons ini stad ze suemovik.

Tefü ret (pas pos dö nuxam kuratik jenotas ä dasevob, das ret at binon nog vemo gretik), plä n alik defon pö ob. To atos, to dins klä nö fik neplä novik valik ituvob dö nu takedi oba, lediniko dub jenö fot, das tefü dins veü tikü n drimamagotas dokana Hausenstein misek valodik ijonon oki. Dom labü nü m: 11 in Klerä talusü t ä laibinon, ai nog ä topon us sa lusü t oka. E yel bal pos votik siso ipasetikon.

Jü s fino (dido idulon mö yels vel) ü n yel: 1944 Klerä talusü t lö lik e kludo i dom bä ldik at in on, pä nosü kons ü n krig gretik dub boums pö tü lutaotatak; ä nepubons laidio. Us, kö ettimo lusü t izugon, us nu yebafeleds grü nik sa florabets e luvegs binons, kels yü mons domakedis jö nik nulik haratasü ta pedö nuö l ko doms sü tazuga votik visoik. Ab igo cen at topa bü ä to glumidika ad top natedik lö fidik no kanon moü kö n de ob memi dö pat glumä lik oka. Gü ö! Jenots at ü n krig ekodons, das fä tots bisarik et dö nu elifikons in ob nen lä sikam pü likü n. Vü timo ebä ldikob, e dabinob nog as men balik ut, kel pö visit topa at labom sevi dö dins ut, kels is ä jenons. E sis dels boumatataka sevob, das mem tomik at ai odugä don obi jü i fin lifa obik.

Se Volapü kagased (Zä nagased pro Volapü kanef) 1960, Nü m: 3, Pads: 9-11, Nü m: 4, Pads: 13-15, Nü m: 5, Pads: 17-19, Nü m: 6, Pads: 21-23; 1961, Nü m: 1, Pads: 2-4, Nü m: 2, Pads: 5-7, Nü m: 3, Pads: 9-11, Nü m: 4, Pad: 13.