VOM KIFIK BINOF-LI JÖNIK?

NUN.

Ü nu foldil 2id yela: 1956 Vpamä ks 200 peselons.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 20.

VOM KIFIK BINOF-LI JÖ NIK?

Fa ‘Michael Arlen’. (Se el ‘Haagsche Post’ yela: 1929. )

Jö n vomik binon leigo nedoatamovik — leigo nesuemovik — ä sä vom it; vom alik kanof pleidü lö n semamafä do dö jö n. Seimna ä lautob romansadi: “Hä t grü nik”, e siso alan jinon cedö n, das sevob sio bosi vomi tefö li; ab lio ek kanon-li sevö n bosi tefü stö f vapö fik, kela jö n e nid valiks e keinot stä ä nikons ini vol? Jö n binon reto so vemo bos suema pö sodik, das tio kanoyö v sagö n, das as bos jenö fik no dabinon. Man alik fomä lom tefü atos diali lö nik okik, sekidö li de utos, keli kolkö mom su lifaveg okik. E ba videt e lunet labons veü ti gretik pö atos. If man pemotom fä do su bal nisulas in Pasifean, cedom, das vom no bal binof plitü lik, if herem ofik no labon kö li tutaä diko rediki. Dial keina, keli man Tü nisä nik magä lom, vetof nemu pauni tumluldeg. If gü t omik efomü kon oki in ‘London’ u ‘Paris’, vom jö nik — ü n yel Siö ra obsik: 1929 — mutof labö n blö ti platik, lö gis lunik e heremi brefik. Dialis pö sodik lö nik obik jö na vomik tuvoy de Lalaskä n jü kveator — klü liko pö stim valik e tug — ibä cedob fü miko, das in lä n alik voms labofs keini patik oksik.

Ven binob in ‘New York’, lü top kelik golob ze suvo, tä n cedob, das nos binon lö fö fikum, ka jijö nans lunedik blegü lovik, kels spatofs su el ‘Fifth Avenue’ ko kapils smalik pleidiko petovü lö ls, namils e futs smaliks okas e ko lips e cü gs dub blud vikenas, piratanas u lesiö ras pekö lö ls okas. Si! vom Lamerikä nik kanofö v binö n dial jö na mana alik, if …no dabinofsö v voms plitü lik molaskinik Linglä nik labü logs blö vik so kleiliks, kels jinons binö n jö nikü ns, ven kanons logetö n love mel lardik. Vemo jö niks — logs blö vik — solalit — nid su herem — jä stä d di ‘Iuno’. Ed i voms Nedä nik olsik, nä miks ä s vien, kel lebladon love lä ns donik olsik, ko cü gs ä s pä rsig, in kel onu vilobö v beitö n, e ko nid drimä lik in logs, in kels veit horita olsik lokon. O! lö fob vemo vomis olsik, so skilikis, so lesaunikis, … Ab sevol-li? lä ns sulü dik binons bisariko lö fidiks dub vam e kö l: lö fid, keli voms usik flä kofs fiediko — logs veluvik dofik, kels ai dakipons klä ni lö nik oksik, e tä in vamik kremakö lik ut, kel mä kon loveikami vü bidä ds dofikum ed obs. E ga alan baicedon ko atos, das jö n jenö fik no binon ot, ä sä kein logotik. Tikä dolö d samo vomi Fransä nik! De jisvistans valik okik ba of suemof gudikü no, das “jö n te dabinon in logs logana” e tö bidof mö gikü no ad vedü kö n, das utan, kel logedon ofi, givü lon ofe keini mö gikü no gretiki. De voms valik suemof gudikü no fluni lanö fe votikana stü ma, keli givü lof oke it, e kä lof ad no binö n logoto “jepanim”.

El ‘Franç aise’ alik labof pö sodö fi lö nik gudiko distidoviki oka, e ven labof te patä di bal, kel kanon panemö n ko fomä l anik jö nik, tä n patä d et dü non pro votiks valik. Demü kod at i yels bä ldikum no kanons desumö n vome Fransä nik keinoti ofik; e labof nog ai stunidanis okik, ü n bä ldot, ü n kel ji-Linglä nan u ji-Lamerikä nan, kel ekä ledof oki me plims dö jö n okik, tü vof, das pos moikam patö fa magivik et eretidof nosi. Lif ninä don mö doti lü gadramatas; ab bal gretikü nas binon vo ut voma, kel ebinof jö nik. Jö n binon ye ü n atim jiniko valemikum, kas ibinon bü ikumo, ibä nedoy te golö n ve melajol in ‘Juan les Pins’ u kü pidö n jibananis tö ‘Cap d’Antibes’ ad kanö n stunidö n lienis magifik, kels temunons yuni e sauni, e kels sekü stü l atimik banaklotema dagetons gudiko lonö fi oksik; no jemoy plu dö koap okik: bos, kelos sinifon gevegam lü timä d Grikä nik e lü dalestü m jö na. Tä n gidü koy, das lestim jö na binon lestim sauna e nä ma, ibä tumats putü las magifik klö pö fü lik, kels damufons e tü lons okis in sab, blö fons, kisi solalit e lif in nated kanons kodedons. So, vä tä lö lo vali, dial lö nik oba jö na kanon pakobosumö n me jenö fot, das “vom” e “jö n” binons vö ds, kels tä odons odi — atos dalon pasagö n klü liko ko bü dakip anik.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pads: 22—23.

VERAT.

In el ‘Casino’ in ‘Monte Carlo’ man ä givom jimatane okik, kel neai igä mof me rulä t flonis 100. Ven ä sä kof ome, su nü m kinik ä mutof gä mö n, ä konsä lom ofe ad sumö n numi bä ldota ofik. Ä pladof flonis 100 sui nü m: 28. Glö pil ä rolon zü o ed ä reafon fino sui nü m: 32. Tä no ä lesuidikof.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 23.

COGEDS.

“No cedol-li i, o lä d! das kvisin it binon frutikum? ”

“O, fü mo! Sisä ob it kvisinob, himatan obik fidom go nemö dikumo. ”

Lavogan: “Binosö v gudikum, if kanolö v blö fö n votö pobini olik. Ek elogon-li oli tü timü l, das midun pä dunon? ”

Dü netab: “Lä biko no. ”

Dokan: “If himatan olik perom dö nu sevä lö fi, mutol givö n ome vä reti konyaka. ”

Vom: “Du binom-li nesevä lö fik? Atosi neai opardomö v obe! ”

“O sö l: ‘Jansen’! Lio ecedol-li, ad sebö n de gad olik hogi lü kolatakav obik? ”

“Kisi sagol-li? Dü yels valik at ecedob, das itü vob kolatameini! ”

“Cedob, das mutob remö n toodi nulik. ”

“Dö fi kinik tood bä ldik labon-li? ”

“Tood leno dö fon. Ab no kanob pelö n fovo dilasuä mis. ”

“Elifä dob lomo takedo soari ko buk, ” jipul ä sagof.

“Ai dredob, das i ob osufob seimna nog somikosi, ” jiflen ofik ä gespikof.

“Kikodo ekoedol-li fotografö n te bali telä danas? ”

“Ag! cils et sü medons odi so voä tiko, das ä cedob osi yamiki ad leadö n sumodö n bofikis. ”

“Yels degtel epasetikons, bü ä ä sü adob, das no ä labob lautatä leni. ”

“Ed eklemol-li osi tä no? ”

“Nö! tä no ä binob ya famik! ”

Lotan ä tenü kom oki plidiko ed ä logom ko plid logä dik bovis vagik fo ok su tab.

“O ‘Ober’! vokolö d seimna isio cifi! ”

Cif ä dajonom oki smililö lo sumä tö fiko.

“Binol-li cif? ”

“Si! o sö l! ”

“O cif! Bü yels kil i efidof[7] is, e ven ä klü lä dos, das no ä kanob pelö n, ebü edol sejedö n obi. ”

“Ag! o sö l! atosi pidob mu vemo! Ab suemol, vo-li, das…”

“Lesi! no begolö d sä kusadis! Dalob-li dö nu begö n ole? ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pads: 23—24.

NUN.

Ü nü foldil 3id yela: 1956 Vpamä ks 300 peselons.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 24.

[1] Kikodo?

[2] …imutom?

[3] …idejedons?

[4] Nedä n?

[5] …blinö n?

[6] Jiniko bü kapö k; pla: ä fovof.

[7] …efidob?