Kalot pipelon. CEDS E TIKODS.. Diläd valemik feda Volapükaklubas.

Kalot pipelon

Dramatan: ‘Eugene Field’ ä logom seimna, das bö tidakalot omik irivon suä mi dolaras 140. E bi no ä labom moni ad pelö n oni, ä blebom moik. Bö tä dan no ä plidom vemo atosi, bi ‘Field’ ai ä tirä dom lotanis mö dik. Sekü kod at ä vü dom eli ‘Field’ tü del semik ad kö mö n ve bö tä dö p okik. Pö tü atos ä pedom ini nam ela ‘Field’ kaloti omik, su kel pipenon: “suä m pepelon. ”

‘Field’ ä steigom takediko kaloti ini pok okik, ä biegom lü bö tä dan, ed ä sä kom ome ko logod fefik:

“No laboy-li is kö sö moti ad lofö n laidalotane, kel pelom kaloti okik, vä retis anik spitina? ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1956. Nü m: 4. Pad: 16.

CEDS E TIKODS.

Men nobik binon fü mä dik ab no fü mä dä lik.

‘Confucius’ (551—478 b. m. Kr. )

Dunö n mö dikosi binos fasilikum, kas bleibö n jä fö n lunü piko me bos.

‘Quintilianus’ (35—±91 p. m. Kr. )

Tug binon geb verä tik vila libik.

‘Augustinus’ (354—430)

Spiked binon slud brefik, kel stabon su plak lunü pik.

‘Miguel De Cervantes Saavedra’ (1547—1616)

Nim nenjemikum nonik dabinon, ka men nendanik.

‘Joost van den Vondel’ (1587—1679)

Mens mö dikü n fä gons plu ad dunö n dunis gretik, ka dunis gudik.

‘Montesquieu’ (1689—1755)

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 16.

NUN.

Dilä d valemik feda Volapü kaklubas.

Evedom liman

sö l: ‘A. B. Má rton’, ‘Av. Valencia. Ed. Loperosa: B. 2. Las Acacias’, in ‘Caracas’ (Venesolä n).

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 16.

LESETÜ LS DE ‘NAPOLÉ ON’

Fa ‘H. A. Lesturgeon’. Se el ‘De Nieuwe Courant’ yela: 1923.

Ini sö kod di ‘Berlin’: ‘Napoleons Schriften und Gesprä chen’, pepü bö l fa ‘Dr. Hans Landsberg’, tikods e konots pelasumons, kelis ‘Napolé on’ elautom ü n yun okik, e kels penotü kons jü nu te balna. In skä t petiä dö l: ‘Impressions de voyage’ (‘Saint Valier’ 1791 febul 8) ‘Napolé on’ jä fom me lelö f, kele esakrifom so suvo e so mö diko. Binos kü pä dik ad lelilö n, vio ‘Napolé on’, kel ä labom ettimo bä ldoti yelas 22, ä tikom dö nä mä dikü n lefä kas menik valik:

“Hed nä stü lon len bim pö tö fik balid, atos binon in vö ds nemö dik jenot lelö fa… if man stebom in foginä n, nen pals, fagü lom okik, tä n neodom tani, stü ti, bosi, kel plaä don ome nelabi palas e gemas. Tä n lelö f sü ikon ad yufö n omi, ad jafä don ome benedis valik at. Nu kanoy sagö n, das flenalö f lofon ö n mafä d semik otosi. Ab hifoginä nan obinom buikumo klienik ad lelö fä dikö n dö vom, kel lü jinof lü om sü mpatik, kas sukö n flenami. Pö atos kö mos, das senä l soalikama flunon magä li, e dub atos stigä don gluti lelö fa. Kis tä no ga lelö f binon-li voiko? Yelasä suns valik binons gö niks pro on. Nat lö lik davedü kon in men lelö fi. Tapladü atos rü t nimas jenon ü n rü tü p fü mik. Lelö f davedon pö nif Lislandeä na, pö hit kveatora ed in marä ds lä na liroketanas; davedon ed in fots Litaliyä nik ed in fots ela ‘Ardennes’, ed ü n stelä d sileona ed in ut sibera… Kis lelö f binon-li? Binon senä l fiba, kel sü ikon nomiko pö man soalik e leigü piko seved e nennä mä da okik e nedeadö fa okik: lad trakon, telon oki, peb vedon suvö fikum ä fä kikum, senä l beatik daglü ton ladä li…”

“Sagoy, das fä ks zadik lelö fa, sagits trä tik ela ‘Cupido’ peblunons ini venen, ab lelö fadol gevon senä li semik bena, e no viloy pasanö n de at. If eseivoy seimna magivami e storditi lelö fa, tä n dredoy tefü soal lejeikik ladä la e vag senä la. Steifoy ad momofö n me sä jä fä lü kams glifi bä ldota madik; vilol-li i sanö n dolis lelö fa? O sanan miserabik! vafolö d oli me kurad, nosü kol te nensini! …”

Tä leni literatavik ‘Napolé on’ yunik leno ä labom, e stü l omik ä binon nog vemo neskilik. Ä labom kobä diko ko vö daskilans nulä dik semik atosi, das ä penom semikna setis, in kels tikod ä jinon peklä nä dö n. E mod lesetü lik okik notodama i no ä fö don kleili.

Pö sodö f gretik ela ‘Napolé on’ ä lelogä don ü n bä ldot latikum mö do mö dikumo in vö d pespikö l ka in koefots luliteratavik okik.

Graf: ‘Roederer’, presidan dilä da lomä nadinä das tatakonsä lalefa, ä kö sö mom ad penetö n sunä do tikodis, kelis ä sevom ad sü ü kö n dub sä ks kä fiko pilonü lö ls pö mastan fa om so fä kiko pistunidö l, dub kelos pekonsefons pro fü tü ramenef. Posbinü kä bs grafa: ‘Roederer’ egivons penetis at bukemane: ‘Maurice Vitrac’, kel epü bom onis ko dä l onas. Ä sä val eli ‘Napolé on’ tefö l sü ü kons nitedä li, ab klü liko no gevons dasevi nulik tefü pö sodö f e kalad oma. Nä i notodots labü siä m dibä tik tuvoy i bevü ons numi gretik notodotas, kels, vio lesetü liko pisagö ls, ga veriko no ä labons vö ladi anik, ü n tim et, ni pro tim fü tü rik.

Lampö r ä kaladom so oki it:

“Leno labob stimiä li, u, ven labob oni, tä n binon so klü lik, so lö nanatä lik, somo pekobovivö l ko binä l lö lik obik, das jinon binö n lö lot bal ko blud, kel flumon da fesü ls obik u ko lut, keli nü natemob. No kodon, das dunob vifikumo u votiko, ka dunikods in ob; no nedob komipö n pro ni ta ons. Stimiä l obik stigä don nefö ro obi ad sludö n tuspido; dunon ma dinä ds e ma lö l tikamagotas obik…”

Pö pö t votik ‘Napolé on’ ä stetom:

“ Lö fob nä mä di reigana, ab as lekanan! Lö fob oni, ä sä musigal lö fom viä li okik. Lö fob oni ad sü ü kö n se on tonodis, kakordis e baitonis…”

E boso fagikumo, uto, kö spikom dö lö f, keli pö p labon pro reg okik, notodom so:

“Regs mutoms sevö n ad senä lü kö n pö pe oksik dredi e dalestü mi. Lö f pö pas binä don te me stü m. ”

Malik, e pro kalad omik e pro tim ü n kel letä len omik ä notikon, notodot sö kö l binon, keli graf: ‘Roederer’ ä penetom:

“Binob soldat, son levoluta, esü ikob se vü m pö pa; no osufä lob, das kofoy obi as reg! ”

Tuvobs notodotis somik nog mö dikumis, kels temunons sevedi nobaladä lik nä ma lö nik:

“Skil militik no saidon ad garanö n oke gitä ti reiga. General, kel no labom tä lenis sifä dik, kanom te binö n tirenan. Sevol-li kikodo leadob blö fä dö n so mö diko in tatakonsä l? Bi ob binob pö dakonsä lams mu nä mikü n! Leadob tatakö n obi, bi sevob ad jelodö n obi. ”

“Lebü d binon nu bos sifä dik. Soldat flagom generale okik, das binom sapikü n, tä lä ktikü n u balan kuradikü nanas. Generale kalkul paflagon: patö f sidä dik, menisev: i patö f sifä dik, spikö f, no ut manas gita, ab ut, kel sevon ad lanä lü kö n menamö doti: dö nu bos sifä dik. ”

Suvo ‘Napolé on’ ä notodom cedi okik tefü vobafä g e vobametod okiks:

“Vobob ai e letikob mö diko. Ven jinob binö n fä gik ad gespikö n ad val, ad blü mö n ad val, atos te pakodon, bi eletikob lunü piko, bü ä desinodob bosi ed evä tä lob bü o vali, kel ö kanonö v jenö n. No binos letä len, kel esü ü kon sü piko klä no pö ob utosi, kelosi emutob dunö n in dinä ds fa votikans no pispetö ls, ab te vä tä l obik, letik obik. ”

I notodot at binon voä tik:

“Stupan nonik dabinon, kel binon nefä gik pro val, e tikä lan nonik dabinon, kel nolon so mö diki, das fä gonö v ad dunö n vali! ”

Bevü penä ds, kels emö dü kumons ü n degyel lä tik literati nelovelogamovik dö ‘Napolé on’ tufil tiä dü Virilité s fa gasediman di ‘Paris’: ‘Jules Bertaut’ sü ü kon kü pä li. Ebetikö lo notodi ela ‘Buffon’: ‘Le style est l’homme mê me’ (latikumo emivedö l ad: ‘Le style c’est l’homme’) ekonletom se spod mu gretik de ‘Napolé on’, se mebapenä ds e notodots susnumik, kels pepenons in memapenä ds omik, notodotis mu voä tikü nis. Nemom onis: ‘les formules de Napolé on’. Jenö fo ‘Napolé on’ ä notodom tikodis e cedis okikis mö dadilo so brefiko e nabö fiko, das notodots omik ä dagetons kaladi fomü la: soik atos binon e no votik! Utos, kelosi ä mutom sagö n, ä binon so kleilik in tikä l okik, tikafä g nä mä dik omik ä gevon ome sunä do dasevi so dibä tiki in din, das om i onu ä fä gom ad tuvö n vö dis, kels ä gevons notodoti mu nedö fiki tikodes omik. Ä lü odons ai stedö fo lü zeil, ä drefons ai piä fi dina. I in atos ä jonom greti tikä la okik.

Utos, kelos evoä tü kon vemo eli ‘Jules Bertaut’, binon, das ‘Napolé on’, ven idagetom seimna nä mä di, ä jä fom me ‘le souci constant de la puissance du souverain’. Vemo selediko kü poy, das kü pä l ela ‘Napolé on’ padedugon dub flan dinö fik sä kä da. Tio ai klienä l klä nik dugon omi lü zeil fü mö fik steifas omik e steifs et lü odons neceinoviko lü diseins plagik. Zä nä dö n nä mis pro gret e benolab tata ü n tims valik, in dils valik reigä na stä ä nik omik, pö pö sods valik, kels sumä tons sumä tö fü reig omik, ekö! atos binon kud klä nik ä balik oma. Stigä dö n sifanis, alan ma mafä d lö lik nä ma omik, ad lä ü kö n ad ben valemik; mü tö n menis dub sit feradü fik ad degivö n ta vils lö nik onsik vali, keli dalabons as lieg sü dö fik; kä lä lö n laiduliko vobedi stitodas e luibis onsik, de diladils mu pü likü ns jü mufä daluib, kel kibon mufö lo cini, dat nek zedon vobodi, kel pegivü lon patiko one, ekö! atos binon bligä d, kel sä takedü kon omi laiduliko!

In ‘Virilité s’ tuvoy te tikodis se period, ü n kel ‘Napolé on’ elö pikom ad nä mä dan reigä tik; ba ö binosö v nog nitedikum, if lautan ivä lomö v se tim, kü ‘Bonaparte’ ya irivom zeili okik, ab nog ä lü dom ta fä t e nä mä ds ta om ä neflenö ls.

Leadob sö kö n is lesetü lis anik, in kels sap sü enik mö dik binon:

Mens binons ä s numats: getons te vö ladi dub gredä tileodü kam onas.

Nesufä d binon neletian gretik pro plö p.

Uto, kö jä foy me sit, mutoy ai bü dakipö n gitodi ad besmilö n tü del sö kö l tikamagotis dela bü ik.

Dins nenfinik binons uts, kels no kodons fikulis.

If nedö f no binonö v tikaspä k, no binonö v so tirä dabik.

Fopan pluom mö do leigodü man labü tikä l: ai kotenom dö ok it.

Levolut binon ced, kel tuvon stü ti in bayonä ts.

Kobanefs neai ebalons in oks prü di e laidä li, sapi e nä mi.

Generals, kels dakipoms trupis flifedik pro del sö kö l lekomipa, ai pavikodoms.

Bevü notodots mö dik, kels pekodidons ele ‘Napolé on’, ab kelis mu luveratiko no esagom, fraseod famik duton, keli enotodomö v in dakonsä lam Senä tanas tü d. 18id ela ‘Brumaire’ (1799): del, kü egekö mö lo se Lä gü ptä n, ä lefailü kom eli ‘Directoire’: “Songez que je marche accompagné du dieu de la fortune et du dieu de la guerre! ”

Notodot at no komon in el ‘Moniteur’. ‘Thiers’ ga emä niotom oni nesü eniko in el ‘Histoire du Consulat et de l’Empire’ okik.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pads: 17—19, 21—22.