Telpük binon gudik. Ab lio-li?

Telpü k binon gudik. Ab lio-li?

Ven ireidob yegedi fa kevoban olik: ‘J. G. ’, ä senä lob ko om, mifä t kion odrefonö v pö pi, if at tovä lonö v nä i pü k lö nik okik pü ki telid (i netiki) ad dakosä dapü k. Bundano sams dabinons ad blö fö n, das pü k somik nü vobedon pü ki lö nik, ä sä zü d graifaplatoti, u fluk luimö fik in bä set labü fluks sä gik.

Ga telpü k binon tuvedot voik pro ‘Babylon’ nutimik obas, stipä vä loy as pü k susnetik mekavapü ki, kel fö lon stipis fa kevoban olik so verä tiko pelonü lö lis. E nu dins binons soiks, das te nemö diks pü lik “mekavapü kas” sonemik fö lons flagis kurata e neuda. Mö dikü ns peklotons in gunil netik, kela knopis igo no ekü noy ad nululö n. Sotefo etopidob in jä fü d at, te Volapü k fa ‘Schleyer’ pedatikö l e fa Volapü kaklub valemik Nedä nik papropagidö l fö lon stipis fa kevoban olik pelonü lö lis.

Ü nü foldil 1id yela 1956 Vpamä ks 200 peselons.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 12.

PLEDAKADS SOLDATA RELÖ FIK.

Sis prim tumyela 15id, ven kadapled ä vedon valemo vogik in Yurop, epenoy mö dikosi ze vemiki dö dä lov timamuada at fa sogä ts lö pik e donik palö fö la. Godavans e sü davans emicö doms pledi, suvo nä mä tü bib. Votans eplä idons gö nü pledakad, sotefä pled no pä maston dub gaenodiä l plumafik e plediä l. Tefü din at lebuk fa el ‘Thomas Gataker’ nolik ü n 1619 in Linglä n epubö l: ‘On the Nature and Use of Lots’ binon famik. In buk at pablö fos, das utans, kels cedoma ad stutö n su bib, ven micö doms kadapledi, no givoms plä ni kuratik vö dema.

Buk votik: ‘The Perpetual Almanack of Gentleman-Soldier’s Prayer Book’ labon plu natä li cogedik. In buk at pabepenon konot soldata kuradik: ‘Richard Middleton’, kel ä sevom ad blö fö n me blö fs in nam okik, pledakadem noe kanon dü nö n as kaled laidü pik abi zuo ninä don meibi sü dö fik e dugon ad devod.

Soldat ‘Richard Middleton’ pä loblinom foi sifal zifa, in kel ä binom garnisunik, bi in glü g timü kultiplä g iseaseitom foi ok pledakedemi, ven pastan ikomoreidom se bib. To bü d sä rjana lebü dö l ad moü kö n kadis, ‘Richard’ ifovom takediko ad studö n pledi okik. Pos kultiplä g sä rjan ilovegivom soldati polde, e so ä dajonom oki sifale.

“Benö! o sä rjan! ” sifal ä sä kom, “kis ejenon-li? ”

“O sifal! man at ekadapledom in glü g. ”

Sifal ä lü logom soldati ed ä sagom: “Kisi kanol-li sagö n ad atos? If gespik olik binon nesaidik, opö nob oli sevä riko. ”

“O sifal! ” soldat ä gespikom, “emalekob dü vigs lul, e getob te soldatamesedi pü lik. No dalabob bibi, no kaledi ni plekabuki, dalabob te pledakademi. Spelob ad sü adü kö n oli, o sö l stü mabik! das konsien obik binon rafinik. ”

Pos atos soldat ä sumom pledakademi se pok okik ed ä seaseitom oni lo sifal. Ä primom ko had.

“Ven logob hadi, ” ä sagom, “betikob, das te God bal dabinom. ”

Ä sumom telpü nä dakadi. “Ven logob teli”, ä fovom, “betikob Fati e Soni. El kil memü kon obi dö Kilä t. El fol koedon memö n obe gospulalis fol. El lul koedon memö n jivirganis sapik lul e jivirganis fopik lul. El mä l: ü n dels mä l God ä jafom sü li e tali. El vel: tü del velid God ä takä dom pos jafotem. El jö l koedon tikö n dö mens ritik jö l, kels pä savons pö letuvatam: ‘Noë ’ ed omikans. El zü l: lepradans zü l, kels pä sanons fa sanal obas. Lepradans deg ä dabinons, ab zü l onas neai ä gekö mons, Gode dani! El deg koedon tikö n dö bü deds deg, kelis God ä givom ele ‘Moyses’ su bel: ‘Sinai’. ”

“Ven logob vomi, tikob dö jireg ela ‘Sceba’, kel ä kö mof ad lilö n sapi ela ‘Salomon’.

E sö l koedon tikö n obi dö Sö l sü la e tala, God valanä mik, e dö himayedal, reg: ‘George’, pro kel plekob. ”

“Benö! ” sifal ä gespikom, “givol plä ni gudik kadas valik, plä amü bal: hipul, keli eseitol flanio. ”

“Kanob givö n ole, o sö l stü mabik! plä ni vemo gudiki, stipä no ozunikol. ”

“No ozunikob. ”

“Hipul gretikü n, keli sevob”, soldat ä fovom, “binom poldan, kel eblinom obi isio. ” (Notodot Linglä nik binon gudikum, ibä leigä tod Linglä napü kik ela hipul in pledakadem binon: ‘knave’, ed at sinifon leigo eli jä pan. )

“No sevob”, sifal ä gespikom, “va binom hipul (u: jä pan) gretikü n, ab fü miko binom fopan gretikü n. ”

“If numob pü nä dis, kels binons su pledakadem, ” ‘Middleton’ ä fovom nenfeniko, “tuvob: 365. At binon leigiko so mö dik, ä sä num delas yela. In pledakadem kads 52 dabinons; at binon kuratiko so mö dik ä sä num vigas. Logol, o sö l stü mabik! pledakadem binon leigo gebovik ä sä bib, kaled u plekabuk. ”

Pos atos sifal ä koedom blinon[5] bodi ko fromad e vä ri gretik ko bir. Ä givom soldate kö nä di goldik, ed ä leadom mogolö n omi ko kü pet, das ä binom man gespikö fikü n, keli fö ro ikolkö mom.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pads: 15—16.