PASTAN. Ko dalestüm dutik

PASTAN

Se ‘Gö sta Berlings saga’ (1891).

Petradutö l se Svedä napü k fa ‘F. J. Krü ger’.

Fino pastan ä stanom su lestul. Reledans ä lö ü kons kapis. Klu ga ä komom! Ü n sudel at kult ö nejenon, ä sä ü n ä sudel ed ü n sudels mö dik bü ik. Pastan ä binom yunik, lunik, lunedik e nidiko jö nik. If suseidoyö v lehä ti sui kap omik, e lä goyö v glä vi e harnadi leni om, kanoyö v skulturö n omi se maboin e nemö n magoti at ma jö nikü n de uts di ‘Athinae’.

Pastan ä labom logis dibik poedana e cü ni fü mik klö pik generala; valikos pö om ä binon jö nik, feinik, notodik, pidaglü tö l dub letä len e lif tikä lik.

Mens in glü g ä senä lons patiko nefü mi, ven ä logons omi soiki. Ä kö sö mons mö dikumo, das ä mufü lom se bö tä dö p sogü flenä dans fredik, ä sä el ‘Beerencreutz’: konulan ko mustag vietik densitik, e kapiten nä mik: ‘Kristian Bergh’.

Iludrinom so vemo, das no ä kanom plä gö n kulti dü vigs mö dik. Reledakomot imuton plonö n omi, balido probane, e tä no bijope e klerä te. Nu bijop ikö mom lü reledakomot ad pö nö n e levisitö n. Ä seadom in korö p ko goldakrod su blö t okik; pastan-tidal se ‘Karlstad’ e pastans se komots nilä dik ä seadoms zü om.

Dot nonik ä dabinon, das kondö t pastana ebinon nedä lovik. Ü n tim et, ebo ü n degyel kilid tumyela epasetikö l, ä dä lä loy tefü drin spitina, ab man at islapom cali okik sekü briet, e nu ö perom oni.

Ä stanom su lestul ed ä stebedom, jü s strof lä tik psama (kel pä kaniton dü bexä n lestula fa pastan) pü fikaniton.

Du ä stanom us, fü m ä sü ikon pö om, das ä labom te neflenis in glü g: neflens su bams valik, bevü hisiö rs su kanunabams, bevü feilans in glü galespad, bevü fü medä bs in korö p; ä labom neflenis, te neflenis. Neflen utan ä binom, kel ä tridom gelakü irodi, utan, kel ä beplä yom geli. Valans ä hetons omi, de cils smalik, kels pipolons ini glü g jü esa kustan, soldat pluuneplu stifik, kel ikomom in lekomip nilü ‘Leipzig’.

Pastan ivilomö v dokienö n e lebegö n ones miseri.

Ab pos timü l zun dö lik ä sü ikon pö om. Ä memom nog, vio ä binom, ven ä bexä nom bü yel bal balidnaedo lestuli at. Ü n tim et ä binom man nenblamabik, e nu ä stanom us, ed ä logom donio lü man ko goldakrod len sä rvig, kel ikö mom ad micö dö n omi. Du ä resitom vö dis nü dugö l, gä stion bal pos votik ä lö pikon lü logod omik: atos ä binon zun.

Ä binos vo veratik, das iludrinom, ab kin ä labon-li gitodi ad kusadö n omi demü atos? Seiman ilogon-li pastanö pi, in kel ä mutom lifö n? Peinafot dagik ä glumidik ä glofon mu nilo jü fenä ts. Flumot ä tofon da nuf blä gik ve vö ls moasirik. No ä neodoy-li geini ad kipedö n kuradi, ven rein u nifadavir pä mofon ninio da vitü rs ibrekö l, ven glun pinekä lö l no ä prodon kosidi saidik ad taedö n faemi?

Ä jinos lü om, das ibinom ebo pastan, soä sä ä meritons. Ons valik ä ludrinons ga. Kikido[1] te om ä mutomö v-li mü tö n oki ad no drinö n? Man, kel isepü lom jimatani oka, ä drinom pö sepü lamafidä d, jü s ä brietikom. Fat, kel ikoedom blunedö n cili okik, ä jenü kom poso lebö tidi. Reledans ä drinons su veg de glü g lü dom okik, sodas mö dikü nans onas ä brietons pö lomiokö m. Pro ons pastan driniä lik ä plobom ebo saidiko.

Pö calatä vs, ven om in mä ned slenik oka imutom vegö n fagiko mö liö ls mö dik love laks iflodö l, kö viens koldik valik irajanons ad kolkö mö n odis, ven om pizijedom in bot su laks ot dü letep e sturarein, ven om imutom nexä nö n in nifadavir se slifavab okik ad kulö n vegi pro jevod da nifakums domageilik, u ven om imuton[2] vadö n da fotamarä d, ilä rnom ad lö fö n geini.

Dels yela ipasetikons nevifiko in dag e lü g. Hisiö rs e feilans piyü mä toms me tikods valik oksik ko pü f tailik, ab ü n soars tikä ls dub gein pilivü kö ls idejedoms[3] jä nä dis oksik. Spitet isü ikon, ladä l ivamikon, lif ä stralon gloriko, kanit ä tonon, e rosads ä benosmelons. Bö tä dacems in bö tä dö ps ivedons pro om ä svo floragad sulü dä nik: vitidabä ls e learafluks ä dolagons sus kap omik, maboinamagots ä nidons in bledem dofik, sapans e poedans ä spatoms dis pams e platens.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pads: 5—7.

Ko dalestü m dutik

Bal lesonas dü nasta Linglä nik ä muton ü n yun okik, leigoä sä kadets votik, dü nä dö n su julanaf. Tü del seimik lebü dan ä komitom ome ad kalkulö n kuratiko stanedi nafa. Ven ä blü mom ko atos, lebü dan ä luxamom kalkuli omik.

“Mutob begö n ore, o lö pä tal! ad deü kö n leigedahä ti orik, ” lebü dan ä sagom fino.

“Dalob-li sä kö n sekü kod kinik? ” leson stunik ä gespikom.

“Bi ma kalkul orik, o lö pä tal! tü timü l at nü nafobs ini leglü g di ‘Westminster’. ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1956. Pad: 8.