‘RENÉ CAILLÉ’: LETÜVAN ELA ‘TOMBOUCTOU’.

Ma yeged in el ‘Het Vadeland’.

‘Tombouctou’ ä labon ü n yels balid tumyela degzü lid fami konä dik. Ä sevoy zifi te se konots de karovatä vans Frikopik e se literat larabik. Ma nuns ä binon zif gretikü n ä liegikü n vola. Ü n tim et elans Fransä na e Linglä na ä steifons mö dikü no ad dudranö n mö gikü no fagiko ini nilä n Frikopa. Magä l ö mik pä sü vokon in lä ns bofik lö liko dub drimamagot at tefü Frikop.

‘René Caillé ’ leno ä binom nolavan. Fat omik ideadom in fabä bö p. Mot omik no elilof lunü po sekü fav mö dik e nelab. As pulil degtelyelik pä lä rnü kom jukele. Mastan ä binom brietan, ä sä fat omik ibinom, ed ä sä ziom omik ä tü tan i ä binom. ‘René ’ ye no ä labom timi ad kompenö n i ko hiflenils okik pö muads kö sö mik ettimik. Ä tikom ye te dö tä vs gretik, dö Frikop. Lio tiks taledavanas nolik ettimik e letä vanas kü nik edranons-li ü n tim et lü pul smalik in vilag smalik in nil ela ‘Rochefort’? Sevobs te, das el ‘René ’ smalik ä dagetom ö n mod seimik sevi, das letä vagolä d pö blü mü kon lü Frikop ko stü ted de klub taledavik. ‘René ’ ä vilom kompenö n ö n mod seimik pö letä vagolä d et. Mens vilaga ä lemufü kons kapi dö fop so mö dik. Fino ä kobü kons moni anik ad fä gü kö n puli ad remö n pä ri jukas. As hidü nan fizira jukelatidä b ä kanom ketä vö n.

Atos ä binon ü n 1816; ‘René ’ ä labom bä ldoti yelas degmä l. Ya ü n tim et ä vilom letü vö n eli ‘Tombouctou’. Ab kiomö dikos ä muton palä rnö n demü atos! E kiö pao mon ö kö mon-li? Dü lunü p yelas deg pul epreparom tä vi okik.

Golä d balid no ä dudranon fagikumo ka jü top fagotü milmets anik de jol Senegalä na. ‘René ’ ä stebom tä no dü tim anik in ‘Saint-Louis’ ed ä jä fom us me ted. Vü o ä lä rnom larabi ed i pü ki nilä nik. Ä steifom mö gikü no ad lesevä dü kö n oke kö sö motis e meugi lä na. Sevabo ä desinom ya suno ad tevö n as tä van ko karovanef lü nilä n. Ä steifom mö gikü no ad nä timikö n ko tedans Larabä nik.

Ab mon anik ga pä neodon. Ä lü odü kom oki lü cifod Fransä nik, ab pä lecedon ventü ran. Tä no ä tevom lü Siä raleonä n ä spelö lo, das Linglä nans ö yufoms omi. Linglä nans ilonü loms ye speli lö lik oksik ad desinod mayora: ‘Laing’. Tü timü l et no nog ä sevoms, das atan irivom fe eli ‘Tombouctou’, ab pisasenom tü timü l, das ä vilom lü vö n dö nu zifi.

Tä n om it ö spä lom. Ä kobü kom franis 2000. Ko ats ä vilom riskö n dini. Ä remom canis anik: tabak, papü r, pokasä rvä tü ls, neifs, loks, igo reinajelö m. Stebedö n lunü pikumo no ä kanom, ibä ilelilom, das klub taledavik ilofon premi mö frans 10000 pro utan, kel ö kö mom as balidan ini ‘Tombouctou’. Premi et ä vilom fü miko gaenö n.

Ko jodemabü sid okik kompenü kom oki lä karovanef. Bitom as Lä gü ptä nan, kel pedugom fa ‘Napolé on’ bü tim anik as slafan lü Fransä n. Reidom ziliko kuraani. Ab ini buk saludik klä nedom i bledilis feinik, sui kels epenom tä vapenetis e kü petis taledavik oka. Dü vegam vedom malä dik, dagetom skorbuti, futs omik primons ad purulö n; dü muls kil bleibom seatö n seimo lö liko nenyufiko in ludom ko jinä gä r bä ldik as jikä lan. Fino rivom ga zifi famik. Mutom konsatö n, das fam binon tu gretik, e das zif, kel ebinon semanaedo i zä nä dö p lifa lanö fik Frikopa slamik, binon vemo tifailö fik. Lelilom i, das mayor: ‘Laing’ pesasenom. Tä in paelik omik e fom nuda omik sü ü kons is ed us badiniludi. Ga sludom nu ad getä vö n lü Yurop ve veg nog fikulikum. No gegolom sevabo lü jol Senegalä na, ab golom travä ro da Saharä n lü Marokä n. Voto no kanoyö v kredö n, das ebinob in ‘Tombouctou’, so tikom. Gegolä d binon kluo nog mö do tö bikum ka usiovegam. Labom plaki badik dö geidan, kel tomom omi kruä liko. Malä dö lo e faemö lo, ai dö nu senä lö lo tä di, ga rivom fino joli Nolü da-Frikopa. Ab i tä no no nog pesavom. Ibä as slaman no dalom lü vö n lä ni, ed ü f stetoyö v, das no binom slaman voik, fü miko mutomö v sufö n deadapö nodi. Fino konsulan Fransä nik in ‘Tanger’ ga plö pom ad koedö n boidö n omi, as matrod pemaskarö li, sui naf Fransä nik.

Om malä dik ä go lefenik palasumon in ‘Toulon’ ini malä danö p. Suno nu vedom man famik. Prem mö frans 10000 pagivon ome e zuo nog gaenä ts finenik votik.

Tü 1827 prilul 19 ‘René Caillé ’ iprimom golä di okik. Kuratiko pos yel bal ä kö mom ini ‘Tombouctou’. Golä d lü nolü d ä dulon nogna vigis ö mik. Pas tü 1828 setul 27 letä van ä kanom travä rö n meli de ‘Tanger’ lü ‘Toulon’. Ü n dekul yela ot pä stimodom in kobikam lezä lik kluba taledavik. Ü n 1830 tä vakonot omik ä pubon.

Levolut di ‘Paris’ yela lä tiko pemä niotö la ö finü kon ye fami omik; mans nulik ä kö moms ini reig e kuds nulik ä lä sü kons nitedä li dö vobod omik. Dil meseda ome pigevö la no plu pä pelon. ‘Caillé ’ ä soalü kom oki lü vesü d lä na ed ä vilom vobö n as feilan. Ä klü lä dos, das jukelatidä b bü ikum ä letä van vilä lik ä binom feilan badik. Reto saunö fastad omik pifibü kon mu badiko dub golä d travä ro da dä sä rt Frikopik. Ü n 1838 ä deadom, ven ä labom te lifayelis 38; ä posbinü kom jinatani e cilis fol pö dinä ds ze kudiks.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pads: 22—23.