NUN VEÜTIK REIDANES VALIK OBSIK.

Zigans

Ma yeged in el ‘Haagsche Post’.

Jenos semikna, das lä n obsik pavisiton fa trup ziganas. Ab, ven lotans no benokö miks ats binons semanaedo ninü lä namieds obsik, binos vemo fikulik ad koedö n moö n onis, bi binons veriko nenlomä niks. Deutä nani, Macarä nani, Rusä nani, igo Tsyinä nani kanobs moü kö n me gesed onas lü lomä ns onsik, ab steifü loyö d semanaedo atosi ko zigan! Ad kanö n dunö n osi, mutoyö v sevö n lomä ni onik, ab at no binon tuvovik. Sio jonä ts saidik dabinons pro bü oced, das rigons de Hindä n (Lindä n fö fik); ab ifi atos binonö v nolaviko verä tik, tatagitiko atos ga no nog binon saidik ad boidö n lusogi somik glibanas lü Hindä n. Niludiko gegetobsö v onis as gefled sa protestapanä di de reiganef Hindä nik, kel i buon ad logö n, das mogolons, kas kö mons.

Binos vo kü pä dik, das lusogs glibanas et nog ai ziglibons du taledadil bä ldik obsik, das nog ai no peslü rfons fa sogä d vesü dä nik. E ga ya binons dü tumyels plu mä l lö dans Yuropa. Tä vakonot se 1322 fa hifransiskan ya mä nioton bosi dö nomadatribü t su Kriteä n, kel emouton binö n zigans. Latikumo mö tumyel lafik mens tribü ta at pasienons su kontinä n, in Grikä n, ö n nem: ‘Acingani’, latikumo mö tumyel in Bö mä n, boso latikumo in Deutä n, ed ü n 1420 elans di ‘Deventer’ seivons balidnaedo glibanis. Pianiko epakons okis love Yurop lö lik, ed igo nisuls Britä nik no pä spalons de ons. Ü n tims vö nä dikum ä niludoy, das zigas ä licinons de Lä gü ptä n. Ons it ä fü mü kons niludi at, dubä ä lesagons, das klä dö m onsik istanon in Lä gü ptä n, e dubä ä nemons okis smala-Lä gü ptä nanis. Atos bo ä kodon, das Spanyä nans ä nemons onis elis ‘Egypcianos’, latikumo ma sam Portugä nanas elis ‘Gitanos’, Macarä nans ä malons onis as ‘Pharao nepe’ (= pö p faraona), e Linglä nans brefi daplidö ls ä spikons dö ‘Gypsies’. Obs: Nedä nans ä nemobs onis elis ‘Egyptenaren’, ab i elis ‘Heidens’ (= pagans), kelos ä binon plu kö sö mik.

Ab atos valik ä binon neverä tik. Pü kavans ekleilü kons dini, posä ya ikludoy netaviko, das bü rö letans leno ilö dons len jols ela ‘Nile’. Ekanoms kludö n se pü k ziganas, das atans ä licinons se Lindä n fö fik, efe se dil nolü davesü dik. Sekü kod kinik no eblibons us, no mog pekleilü kos lö lö fiko. Konot dabinon, in kel pakonos, vio reg Pä rsä nik: ‘Bahram Gur’ (420 pos Kr. ) ä begom rege: ‘Shankal’ de ‘Kanaudge’ in Lindä n fö fik ad sedö n ome elis ‘luris’ ü lü tiplä kanis 10 000, ad fredü kö n boso lifi reigä bas omik, vio lü tiplä kans ä mikondö tons, pos kelos reg: ‘Bahram Gur’ ä xilom onis se lä n okik, ed ä kondanom onis ad sufö n glibanalifi. Niludiko magä l mö dik dabinon in atos, ab nä i at ba ga i bos verata dabinon, kel kanon dü nö n ad plä nö n nomadalifi ziganas. Ibä binos bo kü pä dik, das in Pä rsä n zigans panemons buamo: ‘luris’. Vü o, das Lindä n fö fik ebinon licinalä n ziganas pafü mü kos dub jenö fot, das in el ‘Punjab’ pö patribü t lö don, kel panemon: ‘Tsyanbgar’, e nu no nedos, das binoy pü kavan zadä lik ad suemö n, das rö let vemik dabinon bevü el ‘Tsyangar’ e zigan. Ed ü f binoyö v soman, olä rnoy atosi dub baiä d pü kans onsik.

Pü k ziganas vü o leno binon plu Lindä napü k rafinik. Ü n gol timas at peliegü kon me vö ds valasotik se lä ns, kö ä lomä dü kons okis. Pü kavan Tsyegä nik: ‘Miklosich’, kel estudom pato ziganapü kis, edagetom igo kludodi ad distü kö n dialegis no lä s 13, kels distons so mö diko de ods, das zigan se Spanyä n senä lon tö bi ad suemö n tribü takompenani okik se Macarä n. Leno mutoy lecedö n ziganapü ki as sot midunanapü ka. Labon liegi lofü dä nik fomas e deklinas, e no onoloy onis nen stud leigo fefik, ä sä ut, keli nedoy samo pro hebrey u sanskrit. Eluxamobs seimna gramati e vö dabuki ziganapü kiks, ab pedejeikobs ad seivö n mö dikumosi de ats demü fikul fomas. Nu nolobs te, das zigan nemon Siö ri eli ‘Dewel’ e meni eli ‘manush’, e das, if sagon obes: ‘I bock hi kohno fedidir kerepasheri’ sagom, das faem binon kvisinan gudikü n. Utan, kel vilon seivö n klä nis pü ka ziganas, sumonö s lebuki fa ‘Dr. A. F. Pott’ dö zigans e pü k onsik! Edagetobs i se on pü kinoli obsik.

Netaviko zigans binons mens lö liko votiks ä sä obs: vesü dä nans. Mans kö sö mo smaliks, lunediks e too nä miks, labü logs blä gik, tä in dofayelovik e tuts nidiko vietik okas, no binoms Yuropans, ed otos muton pasagö n dö voms omsik, kels ü n yun oksik suvo binofs bä todiko jö niks, ab kels ü n lifayel kildegid oksik ya jonofs malis bä lda. Ü n nifü p vilons bo stebö n seimö po, ab ven sol givon dö nu vami e dels vedons lunikums, pö atos no sufidons, e grupo tevons ini vol lardik. Ad meritö n kosidi oksik voboms as smitans u nä tü kans cafas. Selons smalotis fa oks it pemekö lis, mugiträ pis, sibis e bö dacekis. Binons valemo mens plö dakö sö miko musigä liks, kels nolons ad beplä yö n musigö mis valasotik, ai ma lilam, ab pladons buikü no viä li disi cü n, e beplä yons tä no oni so keiniko, das dagetoy dubo seni blö ga in gug. Utan, kel vilon sevö n, kisi musig ziganas sinifon, reidonö s studoti sevä dik fa ‘Liszt’: ‘Des Bohé miens et de leur musique en Hongrie’! Tä no odagetoy magä di, das pö pil da vol glibö l ga i efö lon rouli in kulivajenotem Yuropa.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pads: 17, 18.

NUNS.

Volapü kaklub valemik Nedä nik.

Ladet nulik:

sö l ‘A. N. De Jong W. P. zn. ’ ‘Sonoystraat’: 53 ‘Den Haag’.

Ü nü foldil 2id yela: 1955 Vpamä ks 500 peselons.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pad: 20.

SPOD.

Limanes dilä da valemik feda Vpaklubas e lebonedanes gaseda obsik, kels no nog epelons debis rö tö fik okas, begobs plü tiko ad vilö n pelö n atis obes mö gikü no suno.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pad: 20.

NUN VEÜ TIK REIDANES VALIK OBSIK.

Soä sä reidans obsik sevons nendoto, redakans nuik Volapü kagaseda pro Nedä napü kans evedoms ze bä ldiks. Balan erivom bä ldoti yelas 90 e votan yelas 86. Obs bofik cedobs kluo, das tim ekö mon ad lovegivö n pö sodes yunikum dunodis, kelis labü lobs in Volapü kamuf. Lä biko eplakobs, das sö ls: ‘F. J. Krü ger’ e ‘P. H. J. Uittenbogaard’ binoms klieniks ad lovesumö n bligä di obsik. Sö l: ‘Krü ger’ binom kevoban nolavik Kadä ma Nedä nik regik nolavas in ‘Amsterdam’ e sö l: ‘Uittenbogaard’ binom tidal pü ka e literatava Fransä nikas in ‘Hilversum’. Dalobs kludo lü konfidö n omes ko konsien takedik gasedi obsik, e spelobs ladö fo, das dü redakam omas gased ofloronö s ed oglofonö s!

Redakans:

ARIE DE JONG.

J. G. M. REYNDERS Sr.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pad: 21.