‘CAROLUS LINNAEUS’. (1707—1778).

NUN.

Ü nü foldil 1id yela: 1955 Vpamä ks 100 peselons.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pad: 12.

‘CAROLUS LINNAEUS’. (1707—1778).

Ma yeged in el ‘Haagsche Post’.

Belö dan ö mik harata di ‘Linnaeus’ in ‘Amsterdam’ ed in… ‘Harderwijk’ (ibä i us harat di ‘Linnaeus’ e tü m di ‘Linnaeus’ dabinons) niludo no sevon, sekü kod kinik harats et danä dons nemi oksik. If binon ek, kel ejuiton tidi planavik, tä n el ‘L. ’ po nems planas ogivon one plä ni saidik. El ‘L. ’ et sinifon, das plan egeton nemi okik fa planavan Svedä nik: ‘Linnaeus’, e das kludo sis tim tumyelas plu bal e lafika panemon so fa menä d pos menä d. Ed if man, ä sä ‘Linnaeus’, in jä fü d okik mö giko no ä kanom lonö fö n as votastidan nä mä dik, ta nä mä t tuvemik omik igo taans famik oma ä mutoms perä dö n. E das bü yels 200 studan pö fik, kels[4] inä gedom pro kestudans okik me bimajal jukis omsik, iplö pom ad vedö n profä soran, kurasanan, lesiö r, e nouban — ekö! atos ä binon ü n tim et seled gretik. Pö ‘Linnaeus’ atos ejenon. Om, kel ö vedom nolavan, pä motom ü n 1707 in vilagil Svedä nik smalik as son pastana labü nem: ‘Ingerwarson’. Ä zedom famü lanemi balugik, ven om, posä ibinom jukelatidä b, pä sedom fa sanan-famü laflen lü jul ad studö n. Ä nemom oki ma tiliad gretik fo pastanö p fata okik: ‘Linnaeus’, me nem kelik ä dulifom fovo lifi okik, jü s om, lesiö rami idagetö l, ä koedom nemö n oki: ‘Carl à Linné ’.

Ab bü ä ö rivom atosi, ö mutomö v lifä dö n nog mö dikosi. Elans di ‘Lund’ e di ‘Uppsala’ ä logons natafleni, kel ya as hipul ilö fom planis e nimis, as studan niveras oksik. Do iprimom as studan Godava, ä loveikom ye suno lü stud planava, studi kelik omik profä soran Godava: ‘Celsius’ ä frutidom pro lebuk okik dö plans in bib komä dö ls. Lebuk at ä vedon so sü perik, das profä soran planava: ‘Rudbeck’ ä koedom cä lö n eli ‘Linnaeus’ ad kä lä dan planagada kadä mik, ed igo ä dä lom ome ad duinö n spikä datidodi. Milag ä jenon: num studanas ä gretikumon de 400 ad 1500, jenö fot, dö kel ‘Linnaeus’ ä pleidü lom no nemö diko. Dub tü vs difik e penä ds ä klopom lobü li calö fik mö dik. Ä betä vom komitü reiganef Lapä ni, dö tä v kelik ä nunodom in toum bigik, kel ä pubon in ‘Amsterdam’. Tanä t bevü Nedä n e Svedä nan ä vedon nabikum, ven ä primom ad studö n sanavi in kadä m di ‘Harderwijk’. Tefі zif at rimod ä dabinon: ‘Harderwijk is een stad van negotie, men verkoopt er bokking, blauwbes en bullen van promotie’ (‘Harderwijk’ binon zif teda, seloy us smokä darü ni, blä gavaxeni e diplomis dokikama), e faman ö mik edagetom us tituli dokana, b. v. i ‘Boerhave’. Kosä d ä vedon fü mikum, ven ä kosikom ko ‘Boerhave’ e ‘Gronovius’ in ‘Leiden’, ä bevobom ko ‘Burman’ di ‘Leiden’ eli “Florem Sä leä na” omik, ed ä vedom gadal gadas glorik bankala di ‘Amsterdam’, sifala: ‘Cliffort’, in el ‘Hartencamp’ nilü ‘Haarlem’. Nol, us pidagetö l, pimö dü kumö l ko ut in gads privatik mö dik e konlets in provins liegik pikonletö ls, ä gevon stabi fame omik valö po in foginä n pipakö le, ab i site planavik omik.

Is plad no dü non ad plä nedö n patiko meriti kinik sit omik eblü non nolave. Saidos ad sagö n, das egivom siti vö dedas e lonas pro vö dedem jä fidä mas e grupas, kuratü kami verä tik pla nefü m bü ikum bepenotas. Do planav ä binon pro om din veü tikü n, ä fö vom vobodi okik i in votiks tel natavoledas kil, in nimavoled e minavoled. Ven igekö mom ini Svedä n fam Nedä nik e Yuropik ä prodon ye no saidiko ad kosididö n oki, ed ä cedom zesü diki ad lisitö n cali nafasanana. Kur ä labon ye miseri, ed ä mesedon glori omik dub cä lö n omi kurasanani. Sikot at bo ö jelonö v omi ta faem, ab at ä givon ome leigü po bosi mö dikum ka te kosidi, sevabo noubami e (bos, kel ä binon nog veü tikum) plagi stä ä nik. Suno fam omik as sanan ä blinon ome profä sori in ‘Uppsala’, kö ä jonü lom vobiä li neleigodovik, ed ä pü bom numi gretik lebukas nolavik. Lebuks ö mik ä pubons dö nu in Nedä n. Me vobod et, in kel el ‘Species plantarum’ ä binon lebuk veü tikü n, ä begolom vegis nulik, ed ä maifü kom horitis nulik. Pö atos ä fä gom zuo ad fö lö n konletiä li okik. Ä fü nom musedi lö nik, in kel ä jafä dom pladi fü mik pro yegs nolavik valik fa ok pikonletö ls. Konlet ä binon so nidik, das pos deadam omik jiviudan oma ä selof ati klä no in Linglä n, kö konlet lö lik, binä dö l me plans pisä gü kö l 19000, nä sä ks 3000, koans e korials 1500, e mins 2500 ü n atim nog binon pleid e glor ela ‘Linnean Society’ in ‘London’.

Do ‘Linnaeus’ no kanom flagö n tituli feafomana levolutü kö l nolava planavik, eduinom ga vobodi mu meritabiki. If bo no dutom lü plins nolavas, ü n tim omik ebinom fü miko leson voik in dafamü l nolavanas. Tikä dis flifä dik ä nulikis leadom lilö n, ven dilä dom planis ad “uts, kelas mated jenon notiko” (‘phanerogamae’) ed “uts, kelas mated pazelon klä niko” (‘eryptogamae’). Dub atos sots 10000jü 11000 pö nolavans bü ikum komä dö ls pä lä sü kons e pä balugü kons ad 7000. Ö n tefs valik pä lestimom in foginä n e lomä n. Pä tovä lom ad lesiö r, ad nouban; ab ö n seved meritabas okik ä binom vilagan balugä lik tima bü ik; latikumo no ä binom ai man neflagiä lik, soä sä ä lonedosö v pö man labü kalad jenö fiko gretik. No espikom-li dö ok it me vö ds at: “Nek bü om elogom vobotis so mö dikis e so kuratiko Jafala; nek bü om evedom famikum. Nek bü om pelobom as plin planava. ” Oy it daloy labö n sü adi tefü atos, man jenö fiko gretik no penom soikosi.

Paoplä gs tel ä finü kons lifi omik tü yanul 10 yela: 1778. Ä deadom ü n bä ldot yelas 71. Ä gevom (ä sä ‘Dr. Schierbeek’ sagom digidö lo) nidi gretik ele ‘Scientia amabilis’, planave, ab [5]ä finü kom in on timä di, kas ä maifü kom nuliki. Nitedä l gretikü n omik ä tefon sitavi e lekani bepenama; ab tidä bs omik, atosi ä tuü kö ls, ä plä noms atosi, ä sva biolog lö lik ä binä don te me atos.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pads: 13—15.