Komip se krigavabs. EL ‘MANNEKEN PIS’.

Komip se krigavabs

‘CAJUS JULIUS CAESAR’ (100-44 bü Kr. )

Dö krig Galiyä nik. Buk folid. Kapit: XXXIII.

Petradutö l se latin fa ‘Brian R. Bishop’.

Atos binon metod komipa se krigavabs. Balido Britä nans vaboms valö pio e jedoms spedis oksik, e medü jeik voik jevodas e lenoid luibas kofudü koms mö dadilo kedä dis. Ven edudranoms vü kavidatrups, bunoms se krigavabs e komipoms futo. Vü o krigavabistirans mogoloms pianiko se lekomip e pladoms vabis somo, das, ü f paditretü komsö v fa lemö dot neflenas, osefä domsö v okis lü oksikans. So geboms in lekomips mufovi kavida e fü mö fi fantida, e medü plag e plä g aldeliks vobä doms fä gi so vemiki, das ekö sö mikoms ad stö pö n su glun klivik e skapik jevodis pefö fiomofö l, ad lü odü kö n e flekö n onis ü nü brefü p, ad rö nö n ve deig e pladö n onis disi yok, ed ad gerö nö n usao vifikü no ini krigavabs.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Nü m: 3. Pad: 11.

EL ‘MANNEKEN PIS’.

Ma yeged in el ‘Haagsche Post’.

Lä d: ‘Lutgardis’, jiviudan yunik de ‘Godfried’ II, graf di Brabä n, ä binof in dinä ds fikulik (1142). Ä kanof lekonfidö n sio fiedi tü tans fa himatan okik pijonä dö las, noubans tio valiks ä kö moms fe ad jonü lö n feudastimodi oksik grafe yunik oksik: son telyelik ofa; ab feudans tel: blods: ‘Warter’ di ‘Mechelen’ e ‘Gerard’ di ‘Grimsberg’ se dafamü l liegik ä nä mä dik: ‘Berthold’ no ä dajonoms okis. Ya dü lunü p famü l omsik ipolon neklieno Brabä ne feudabi. Ä cedoms nu pö ti gö niki ad dejedö n oni, ed ä refudoms feudastimodi. Ä klü los, das tü tans grafa yunik ä mutoms jelodö n gitä tis oma. So krig ä splodon. At ä binon vo komip neleigik, ibä ta elans di ‘Mechelen’ dub ted iliegikö l, elans Brabä na sekü krodagolä d ipö fikö la no ä ploboms. Blods bofik ä fä goms kluo ad beravö n e lefilü kö n zifis ö mik.

Igo in zü amö p ela ‘Brussel’ä binos no plu sefik. Ditret ä vedon vemik; lekomip gretik niludo lonä dik pö dunon. Ü n bü soar lekomipa Lesiö r de ‘Gaasbeek’ ä kö mom lä jigraf. Ä jonom nä mä di gretik neflena, love kel te kurad telik e deadinedem Brabä nanas ö fä gons ad dagetö n vikodi. Sekü kod at atans ä mutoms sevö n, das graf yunik ä binom in nil omas. Mot ä lejekof sio pö tikod riskä da pro lö fä b okik, ab no ä dalof refudö n. Ü n god fovik manil smalik pä polom foi front milita. Valikans ä fä koms pö logam mastana yunik oksik; ä dafredoms dö logodil flifä dik e logils flenö fil oma, e ven ä dunom ko punils okik ö n mod drolik neskilik jä stilis glidama, kelis ilä rnoy ome, ä vedoms vemo lanä liks. Nilü ‘Vilvoorden’ leni tuig vetik kvä rabima klä dö m gretik ko graf yunik pä lä gon dis lestä n Brabä na.

Komip ä primon. Dö nuamo Brabä nans pä gejedoms fa elans di ‘Mechelen’ lü kvä rabim, ab ä binos, ä sva at ä gevon omes nä mi e kuradi nulikis, ibä ai dö nu ä momofoms nefleni. So ko mö gods benikö l e nebenikö ls lekomip — lekomip nilü ‘Ransbeek’ penemö l — ä dulon dü dels kil. Tü del folid Brabä nans ä getoms nä mü kamatrupis, e ko levikodavokä d ä fü goms nefleni. Grafil yunik iglifikom leno dö jeikots komipa. Ä jinos, das ä senä lom plidi sü perik su galä dö p geilik okik, ibä ä logotom mu yofiko, ven pos paud in komip, om ko klä dö m okik pä lö piotirom dö nu. Pos komip dajä f lö lik omik pä bespikon lifö fiko. Balan ä sevom ad konö n dö dins semik, votikan dö dins votik. Ab dö nos ä spikoy ko lanä l mö dikum ka dö dun vemo natö fik manila smalik, ven dranü l natö fik smalik ä sü ikon pö om. E dü dun et ilö ikom so pleidiko, ed — atos ä binon ga dagudik de man so smalik, vo-li? — iflekom ai oki ä l flan neflena!

Bos soik ä nuton palaidü pü kö n. Kvä rabim pä sesebon ko kä lö f mö dik, e pä feaplanon in ‘Brussel’ nilü prim ela ‘Rue du Chê ne’. Ini nik, kel dub fom okik ä muton memü kö n dö klä dö m, ä pladoy “manili” binü ston labü gretot piedas zao bala e lafika — pos 1648 binü bronsö t — kel dü non ö n mod vemo patik as fonedil, e kel sekü atos panemon: ‘Manneken pis’. Is stanom ya de tumyel degtelid. Labom kluo sio gitä ti ad panemö n “sifan bä ldikü n ela ‘Brussel’ ”. As soman kelifom ko elans di ‘Brussel’, e kompenom pö zä ls valik onsik, ibä ü n zä ladel alik paklotom fa dü nan okik in zä laklotem mu jö nik.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Nü m: 3. Pads: 11, 12.