CEDS E TIKODS.. BIENASÜMBOLAV.

CEDS E TIKODS.

Nendanikans binons igo frutiks: yufons oli ad benodö n nen lö nafrutiä l.

‘Jules Claretie’.

Lon pasä vobedon, if cö dal labom keliedi.

‘Publius Syrus’.

Binos fop gretikü n ad lä rnö n dinis, kelis dö nu mutoy glö mö n latikumo.

‘Erasmus’.

Alan geton dugä lis tel: bal, keli geton de votan, e bal veü tikum, keli givon oke it.

‘Gibbon’.

Neodoy suvo kuradi mö dikum ad votü kö n dinis smalik, ka bekomipö n mistadis gretik. Dins smalik labons slopanis mö dikum.

‘Douwes Dekker’.

Binos spelabik, das ai mens odabinons, kels fä gons ad logö n jö ni in dins komunik.

‘George Eliot’.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pad: 4.

NUN.

Volapü kaklub valemik Nedä nik.

Ladet nulik:

Sö l: ‘A. N. De Jong W. P. zn. ’ ‘Stevinstraat’: 71. ‘Scheveningen’.

BIENASÜ MBOLAV.

Ma yeged in el ‘Haagsche Post’ dä tü 1929 febul 16.

Kikodo kibol-li ga nimis stegü lö l et? pasä kos bo seimna bienane fa visitans, kels elogedons nog nefö ro lifi e jä fami bienema. If mielabien obsik no binonö v nimil mu nitedik labü dokü ms nouba mu bä ldika, ed if miel onik no labonö v mö dikumi ka nulü da- e sananä mis natö fikis, pö ps vö nikü n in jenav sevä diks, e latikumo kulturapö ps feiniko kuliviks, ü tanä tonsö v-li oni igo nemediko rele oksik — klu nesiä dikose? In lofü dä n solö fik klä nö fik, kö ä kodidoy planes, flores e nimes lanilabi, kö ä lifoy in e ko nat zü ö l, kelos nu nog lokon in bumä dadiled alik me plana- e nimafigurs tio bundaniko pedekö l, kel elovelifä don jü atim lunü pi dä mü kö l tima, us bien mü kik ä vedon sü mbol lifavö ladas lö pikü n. Kio pö Lindä nans vö nä dik lif, nat e rel pemigons leladö fiko!

Vedads rigo in sanskrit pelautö ls: buks saludik Lindä nanas, penä ds vö nik et, in kels ya ü n yeltums mö dik bü moted Kristusa konots e poedots mudö fo peloveü kö ls pefü mü kons, nü dugons obis ini vol primö fik lafa-mä rö fik lofü dä nana vö nik. Is kolkö moy dö nuamo leigodis de lif bienas (‘madhuka’) pedü tü lö lis, kels panemons turniko mielidrinan (‘madhupa’), mielimekan (‘madhukara’) u mielilä kan (‘madhulih’). Mö dadilo atos jenon in lelö falids, in kels lelö fan, leigoä sä bien sekü lö f pro flor, spelom ad pedö n mudi mielasvidik jilelö fä ba okik. If hiyunan sukom retodi lelö fä ba okik, e vilom tuvö n ofi, mutom sä kö n osi bienes. Ko atos tefidon mag biena as sü mbolamä k lelö fagoda: ‘Kama’, suvo pemagö l as son ela ‘Maia’ su lotudaflor slipö l. Leigoä sä latikumo ‘Eros’ pö Grikä nans, e ‘Cupido’ pö Romä nans, ‘Kama’ polom sagiti e cari, kela caratä nden binä don me jä n bienas. Atos mä kon lelö fadolis, kelis sagits omik kodons, ifi ats binons dols svidik. Jü atim luimö fü kam muda, logalipas, lilas e floma jigama ko miel duton lü matü kamalezä l lofü dä nik.

I in krigapoedots tuvobs dö nu bieni, as sam uto, kö krigan sekü plunä mä d sukubö l leigodom sagitis, kels lü kö mons lü om in num ai gretikumö l, lä lemö dot bienas nenropiko sekü mö las. I patö fs menö fik badik pagivü lons bienes in nimamä r, kö pariprodos ones, das ons ü n tims klopota badik igo tifons mieli de nilä dafs oksik. Rav pö biens ä binon kludo ya sevä dik ü n tim et. Das biens panemons so suvo in penä ds lofü dä nik vö nikü n, binon fü miko sek utosa, das bien komä don dö nuamiko as sü mbol su mags ya mö do vö nikums goda: ‘Visnu’. ‘Visnu’: konsefanä m levala, kela logodi logoy as lokam in blö v sila, ed in vat lä mpik dibik; ‘Visnu’, kela litafon laidü pik blebü kon benö fö n natadinis valik, e kel vedü kon vali lifö l ad dabin fredik, pamagon te as bien, kel takä don su lotudaflor su vat flotö l. Ä sä pö obs biens pos hitü padels vamik ö n num gretik neitilifä dons in tiliads florö l, so ü n neits lofü dä nik mö do sofikums biens mö dik bo blibons soaro in lotudaflors fä rmikö l.

In el ‘Rig-Veda’ ‘Raghu’ sagom so poediko: Ven sol sü lö pikon, maifü kon lotudaflori e libü kon bienis se fanä bam onsik. As lanans gudik lita strals balid at sola da gö dalulit kulö ls blinons bienes mieli svidik onsik. In gö dapleks relö fanas solastrals balid at dü gö dalulit palevokons ad sü lö pikö n se mel, ä s festuns goldik lö pikö l, leigoä sä mielabien lü vaets sü lik svidik. God panemom: ‘Visnu-Indra’ ä ‘Krisna’ sa lü ü kot: ‘Madhava’, sevabo se ‘madhu’, ü miel, pemotö l. Pö atos bien binon dö nu sü mbol, ibä in mag ‘Krisna’, kel binom dö numidikam talik goda: ‘Visnu’, ai labom bieni blö vik su flom. Is bien sü mbolik binon blö vik, bi kö l sila, se kel ä cedoy, das ‘Krisna’ imidikom, i binon blö vik. Seimna ‘Krisna’ ä ceinom bali lelö fä bas talik okik ad blä gazoim, ed ä bü dom tä no ad zelö n fovo neai lezä lis relö fik stimü om nen plan at. E nog ü n atim Lindä nans kipons dü klop miela bledis anik plana at in nam, bi cedons komi goda it in biens. Is kludo bienibrid evedon, ed ebleibon binö n, lezä l relö fik.

In vedad mun pacedon suvo as god mielijafö l. Nä inem: ‘Madhukara’ — at sinifon mielijafan — jonon atosi. Nem in vedads mö diko pro bien pagebö l: ‘brahmara’, zao: tä van u fealotä dan, nem mu pato pö tö fik pro bien de flor bal lü flor votik flitö l, dageton pö Lindä nan lanatevuli lekredö l nä isinifi relö fik, kelosi bien ai dö nu lü solalit seflitö l kodedon. Bi ai ä logoy, das bien in dag peklä nedö l ai ä sefliton lü lit sola, bien ä muton vedö n nog veü tikum ka sü mbol goda: ‘Visnu’. Is bien ä vedon sü mbol lifa it.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Pads: 7—8, 9.