Jiel ‘Venus’ blägik

Fa ‘René Marcia’. (Se el ‘Het Vaderland’. )

Visit balid oba, ven ilü kö mob ini ‘Paris’, ä tefon hifleni obik: ‘Cyril Beaume’. No ikolkö mob omi dü yels mö dik. Istudobs kobo in el ‘Sorbonne’, pos atos vegams obsik idistikons. Om, boso monemik, idedietom oki lö liko vobode literatavik okik; ob imutob lasumö n cali neflagiä lik tidala in bal provinazifas tio smalikas obsikas. Om ä dutom nu lü lautans mu sevä diks ä sekaliegiks dramatas in ‘Paris’, ä matom ko jiliman pä lö fö l ela ‘Comé die franç aise’ ed ä belö dom in el ‘Rue Elysé e Reclus’ viladi magifik, in kel vobots mu difiks lekana Fransä nik, pä nots fa ‘Corot’, ‘Fromentin’, ‘Chabas’, skulturots fa ‘Rodin’, ‘Denis Puech’, ‘René de Saint-Marceaux’ e kolet pivä lö l lebukas jerabiko pitanä dö las lautanas klatä dik e nutimikas ä jafons zü ä di stilik jö na sublimik.

Du ä seadobs in studacem mu nä timik omik, kö stanalampad geilik po sö f di ‘Chesterfield’ ä vivon svieti redagoldik zü kaps obsik ed ä spikobs dö studü p kobik obsik, benosek literatavik omik, jimatan omik, ‘Cyril’ pä vokom sü piko leni telefonaparat.

Ä lö bunom vifiko, e, du ä golom da cem, ä sagom obe love jot okik: “Atos obinon ‘Gaby’: jimatan obik; ü n paud ai latoenof dü timü l obi: vimä d voma ebo ematikö la, ” ä sä kusadom oki ä smililö lo. “Sä kusadol sio bosilo obi, vo-li? Sumolö d vü o zigari! binons in layet telid, in flan nedetik penamataba obik. ”

Ä lö ä dob ad ledunö n vü di omik, ab, va ob no elelilob gudiko omi, u va om epö lom pö jon, no ä tuvob in layet, keli ä maitirob, zigaris ab vomapö trä ti vemo patiki in frem mahunik dofik pifremö li. Ä binon magod jidanü dana lofü dä nik, voma lunedik snekasü mik, labü logot vemö fiko dofik, ab labü jö n so jä nä lik, das ob lö liko ijä fä lö l me logam pö trä ta lekanaviko pipä nö la, no ä lilob, das ‘Cyril’ inü kö mom dö nu ini cem. Ä jekob, ven ä lilob vö gi omik kü pä diko fä kiki nä i kap obik: “Binof jö nik, vo-li? ”

Ä stanom po sö f di ‘Chesterfield’, ed ä labö lo kubitis okik su bä kastutö m e dä blegikö lo love jot obik, ä logetom drimä liko lü pö trä t.

Ä gidü kob obi, ä plä nob, vio ireafon ini nams obik e vio ob, pijä nä lö l dub keinot jä nä lik, ijä fä likob pö logam ona.

Ä dunom jä sti refudik. “No begolö d sä kusadi! Suemob osi so vemo gudiko. Binos bemagiv ot, kel ä sestralon de of it. ”

“No binof jimatan olik, vo-li? ”

“Nö! o nö! Vilob bo seimna konö n ole jenotemi et. Binos semikna pro ob fred lü gik ad stebö n pö memamagots vö nä dik et, pö dols vö nä dik. Dalilolö s!

Ä binos ü n 1906 — memobö d gudiko! — si! ü n 1906. Ä binob in ‘Monte-Carlo’ demü dö nuamaplä gs de ‘Esther’, kela balidbitid ö jenon in ‘Monte-Carlo’. Ojonob onu seimna ole dä sinotis teatadekoratas mu magifikas, kelis sö l: ‘Visconti’: lekanan gü tik sevä dik ä pä nom pro el ‘Esther’ obik. Ä lotedom in ‘Hô tel des Colonies’, ed us, pö fided stimü ‘Massenet’ ä logob balidnaedo ofi, eli ‘Nadia Gouniowsky’: jikanitan Rusä nik, kel ä plö senof rouli de ‘Clé opatra’ in lop mastala gretik. ‘Massenet’ ä jonodom obi ofe, ed ä binob sunä do so sumä tö fü kein bemagivö l jö na slavik glumidik ofa, das ü n neit et, neit luimü lik dofablö vik ko stels flamü lik di ‘Riviè re’ in spiret sü piko ä sü ikö l ä bekanitob jö ni klä nö fik ofa. Ä sedob ofe poedotis obik, ed ü n del fovik ä getob vü di ad visitö n ofi in vilad ofik. Ä vilof danö n pö sodiko obi.

Ä getedof obi in cem lö liko in stü l morik pimö bö l, kel ä fomon zü ä di benö fik pro jö n foginä nik ofik.

Ä binof lö liko in klotem blä gik, ä lenlabof klotemi sadinik blä gik, kel ä zü on nabiko glimiko koapi lunedik blegü lovik ofik, ed in logod nesmufo niedik ofik, ve kel herem neitablä gik ä dolagon vefalieno, logs mü gdalafomik veluvo blä giks ofa ä sü mons ad gufurs nenlestabik dagik.

Ä lü tenü kof obe namis lunedik feinik bofik oka. “O mastal digik! kio ezadidol ed efä kü kol obi…! ”

Du ä spikobs in cem lü xü ö dik ko mö bs blä gik glimik ko nakar penü seitö ls lunü piko dö vobod obik, dö bitid onu kö mö l de el ‘Esther’ obik, dö benosek de plö sen sublimik ofik ela ‘Clé opatra’, ä lü givof obe ko jä sts keinik namas lunedik okik in bovü ls largentik feinik tiedi blonik Rusä nik, ä kanitof me vö g glorik okik, du ä dugedof oki it su gö bapianod, lidis fä kü kö l fa ‘Massenet’, ‘Debussy’, ‘Ravel’, ……

E ven ä mogolob, ä promof obe, das ö komof in lojad obik pö balidbitid de ‘Esther, princesse d'Israë l’.

Ä binob brietü lik sekü lä b; in nesufä d spetä tü kö l ä stebedob deli balidbitida.

Ä binos soar neglö movik. Lü xü ö d teatadekoratas lofü dä nik, plö sen mastik lekananas gudikü n ela ‘Thé â tre Antoine’, mens gü tö fik in lecem e nä i ob, in lojad obik, as pasionaflor dofik maged magifik de ‘Nadia Gouniowsky’. Ko stä at stilik ä stunidob profü li nesmufo niedik feinik ofa, kel ä taä don japiko ta siem vidik hä ta blä gik gretik ofik, kel ä binon boso slobiko su herem blä gik vefedik, lieni nendö fiko blegiki sä rviga ofik, blö ti ofik, kel ä svelon dis maifod dibiko pisekö tö li klota tü ü lik blä gik ofik, len kel pä r rosadas: ‘La France’ sofiko yelovikas ä stuton, klö pö fü li bradas ofa, e jä stis keinik namas feinik ofa.

E pos sü f lä tik, ven ‘Legrand’: hidramatan balid ä stepom fö fio ed ä nunom ko vö g sonorik: “O lä ds e sö rs! dramat, keli elabobs stimi ad plö senö n oles, pelauton fa sö l: ‘Cyril Beaume’, ” ä gleipof zä nodü stimod lanä lik publü ga namis bofik oba ed ä spikof nelaodiko ko vö g fä kik: “O flen obik! kio binob pleidik tefü ol! ”

Ü n soar et ä belifob benoseki jö nikü n obik.

Ä sä nedobs in ‘Hô tel des Colonies’ ko flens, dramatans e stunidans aniks. Sä ned lafacalö fik, kel ä blebü kon obis de od peteilö lis, ä binon tom pro ob. Ibä nä mä d netaetovik — ä konof latikumo, das i of ä labof senä li et — ä tirä don kobio lanis obsik. Isagobs ode nosi, no vö d bal zada ikö mon love lips obsik, ab logs obsik ä sukons ai dö nu odis me loged mu leladö fik, kel ä jonon fuli ladä las obsik.

Fin sä neda ü n neit tü i dü p telid, ä sü medon lelivü kam… Ä spidob lü of, e du ä yufob ofi pö zü ü kam soaramä neda vidik, ä sgaob nelaodiko draniko: “Golobsö d futo domio, o ‘Nadia’! ü n neit godö fik! ”

Ä lü logof obi ko loged stralö l.

“Si! golobsö d futo, o ‘Cyril’! golobsö d futo ü n neit lejö nik! ”

Ed ä golobs nevifiko seilö lo da stil blö vik neita, ü n neit me stels pibesovö l, lifik dub rosads storditö l sofiko kledö ls, kels ä lunidilons valö po in dag neita, lifö l dub kanit lö fidik mela, kel dofablö viko ed ä s largent ä nidü lö lo ä vefon lü jol blegik ko pams fä nö l onik, kü prä ds dremik onik, kels ä taä dons ä s flams blä gik ta sil vidik. Sailanafils latik anik ä slifons ä s bö ds vietik ko flitä ms pistä ä nü kö l klä nö fiko e nentoniko dub neitavien lü horit dagik.

Ä takobs fo balutastutö m maboinik vietik. Ä zü ü kob bradi obik zü i zekoap ofik; ä stutof me kap okik poloveo ta jot obik.

Tä no ä spikob: “O lö fä b! senä lobs so vemö fiko sofi, jö ni neita benö fik ä zadika at, bi lelö fobs odi, vo-li? bi lads obsik sekü lelö f dremö ls suemons nenfini blö vik neita godö fik at. ”

“O ‘Cyril‛! ” Atos ä tonon ä s luvokä d dola.

“O lö fä b! ”

“Binos fop ad lelö fö n obi. ”

“Kikodo-li? ”

“Bi obinol man nelä bikü n, kel dabinom. ”

“Klu no lelö fol-li obi? ”

“O ‘Cyril’! ” Nu atos ä binon ä s lö fü l. Logs ofik ä lebegons, e ko mud ofik ta lips obik, ä sagof nelaodiko: “Vilobö v, das neit at odulonö v ai. ”

Delis, kels ä sö kons, ä belifobs ä sä in drim, in drim milagik lä ba litik, love kel jad te bal ä dabinon: lesiam ai dö nu gekö mö l ofik, das of neai ö kanofö v binö n jiobikan, e das lelö f obsik ä binon fop. Ab ven ä sä kob draniko ofe kodi, ä lemufü kof kapi okik, ed ä dö nusagof ai: “Binos nemö gik”.

Suvo ä kanof i logö n lunü piko ä leladö fiko lü ob, ed ä sagof me vö g dremö l: “O ‘Cyril’ pö fik obik! kio oliedol semanaedo! ”

Ab kod lü ga ofik ä blebof pro ob klä n nedaseivovik.

Lelö fadrim obsik ä dulon jü fin sä suna. Tä no pos del, ü n kel of vemö fiko paelik ko notodot mu lü gik in logs okik e ko zad tio pä telö l no ilü vof nili obik, e ko lö fü l ä svo ä yü mof oki leni ob, ä svo ä binof dredik, das lif ö teilonö v obis, ä sagof nelaodiko: “O ‘Cyril’! spetob oli asoaro pos bitid in cem morik, …”

Ä golob tü dü p degbalid lü vilad ofik, ed ä stebedob in cem lafadagik, kö stanalampad geilik su disstü tot pekö dö l ä stä ä nü kon svieti klä nö fik love tapeds Pä rsä nik goldakö lik. Ä seidob obi sui sö f me sadin grü nik pekö vä dö l, ä stutob feniko sekü spetä t nesufovik poloveo in kusens molik, ed ä logob disipiko zü o in cem spadö fik.

Mö bs blä gik glimik ko nakar penü seitö ls ä labons litaglimis reinabobakö lik; kö rten tü ü lik fo fenä t maifik ä sä dub nam nelogä dik pä mufü kö l ä mufon klä nö fiko nevifiko; ä maifikon ed ä koedon logö n gadi dub mun bundano pilitü kö li, in kel rosads vietik kledö l ä lunidilons, e pams geilik ä fä nons ta sil dofablö vik. Stel soalik ä flamü lon sus kü prä d lunedik. Smel boso storditö l mabara ä vebon da cem.

‘Sonia’: cemajidü nan Rusä nik ä kö mof nennoido ninio, ä blinof Jampä navini, zigarü lis ed ä sagof nelaodiko: “Lä d okö mof sunä do, ” ed ä nepubof dö nu.

Stil ä vedon teifü lik. Bos lü gadramatik, as bü mal mifä ta, ä teifü lon luti. Lad obik ä pebon mu vemo.

Ab sü piko, blinö lo sä spetä ti, se cem miedö l pianodamusig nelaodik ä tonon in stil neita. Yanakö rten vetik binü trib grü nik ä seaikon, e ta pö daglun vamik veluvasü mik maged lunedik blegü lovik ela ‘Nadia’ piklotö l as ‘Clé opatra’ ä sü ikon.

Ä vebof fö fio ko brads niedik pitovö l ä s florakauls, ed ä danü dof, ä sä nog nefö ro ilogob, danü di lofü dä nik sovadik pö musig luimü lik de ‘Massenet’. Da glä tapä rlats grü nagoldiko glimö ls, kels ä lagons noidedö lo de hips ofik, lö gs niedik lunedik ofik ä nidons; lö pakoap tio nü dik ofik ä liton ä s nif niedik in lafadag; jals goldik glimik magifiko pikö dö ls smaragoinagrü niko flamü lö ls ä tegons dö gis ofik; snabä d snekafomik goldik ä krugikon da herem blö vablä gik vefik; smaragain gretik ä liton sus flom ofik. Veal dulogamoik[1] ä krugikon spiralafomiko zü koap ofik ed ä vebof po of ä s lefog voaliko vietik.

Danü d ä vedon ai sovadikum. Ä jutedof ve ob ä blegikö lo foloveo ko logod paelik okik nilü obik. Smilil dafredü kö l ä slifon zü lips ofik. Musig ä tonon fulikumo. Ä sä vilupof oki se veal nifik pä rlats goldagrü nik ä slifons noidedö lo de hips ofik, jü s pö finakakords lü tonö l, koap niedik ofik in tenikam lunedik e ko brads pitovö l ä sü ikon in neit blö vik ä s vasod vietamaboinik Grikä nik, e, du lips ofik ä sagons nelaodiko: “O ‘Cyril’! vilobö v, das nefö ro oglö mol neiti at, ” ä slifof ini brads ledesirik oba…”

‘Cyril Beaume’ ä seilom dü timü l. Notodot fä kik ä binon in logs omik. Nam omik, kel ä lurö bon love logod omik, ä jonon dremi pü lik. Ed ä laispikom: “Si! ven ob, no nog ä kanö l suemö n lä bi levemik obik, ä vilob visitö n ofi ü n del fovik, idetä vof. In pened dä sperik ä leditf de ob, ed ä konof, das of: jinihiliman ä labö l sekü yul bludik bligi ad vinditö n fate okik, kel ideadom nendö bo as xilä b in Sibirä n, ä mutof detä vö n. Sä ditretamed no ä dabinon, no ä viloy sä bligö n ofe yuli ofik: if ö blibofö v, no te lif ofik, ab i obik ai ö riskä donsö v, bi pö tä donsö v dub nams vinditö l volutanas. Dä speriko ä sö kob ofi. Dü muls kil ebinob in Rusä n, sogü flen obik lelegä ta Fransä nik in ‘Petrograd’ ä lifä dob timi obik me vestigs nensekik. Balikos, keli ä lelilob, ä binon, das isevob ofi me teatanem ofik. Nem lö nik ofa ä binon nesevä dik. Nuns in delagaseds dö nihilimans, voms, kels pä xilofs lü Sibirä n, kels pä strupofs in fanä bö ps, kels pä jü todeidofs in yads glumidik, ä lienetü kons obi. Ob e lanö fo e koapo ibrekö l ä mutob gegolö n lü Fransä n. Yeli bal ä lifä dob in taked benü kö l in pü renens. Pianiko saunikam ä kö mon, pö ob vobiä l ä dö nulifikon.

Pö bitid dramata nulikü n obik, in kel ä plö senof lerouli ä seivob jimatani obik. Ä labof senö fi vomö fik so feiniki, ä kosgolof obi ko ladä l so go suemö l, das ob ä senä lö l, das ö tuvob pö of trodi e takedi, ä sä kob ofe ad vedö n jimatan oba. E trodi e takedi etuvob: binob lö lö fiko lä bik. ”

“Ab if ogekö mofö v-li seimna, ” ä sä kob nelaodiko.

Ä lü ogom obi ko loged stralö l.

“Si! if ogekö mofö v seimna, …” ä dö nuom.

Ab tä no lit ä kvä nikon dö nu in logs omik, e ko jä st noö l ä sagom: “No kredob milagis. E zuo debob ele ‘Gaby’ dani so mö diki, das no kredob, das olü vobö v fö ro ofi…”

Tü timü l et yanakö rten ä mufon e fo pö daglum veluviko redik ä sva dub fil ä glutö l vomamaged fä kü kö lo jö nik ä stanon, piklotö l in soaramä ned blä gaplä dik veitik, kela kolet vidik lö stanö l nog ä pluü kon niedi logoda feiniko pifomö la ofika, niedi sä rviga klö pö fü lik ofik, e kel ä fremon blä giko heremi redablonik, kel ä nidon ä s lehä t goldik. Ä lü logof eli ‘Cyril’ ko loged lelö fa vemik, ko smilü l zadik zü mud senö fik ofik.

‘Cyril’ ä kosstepom ofi, ä kidom nami ofa, ä dugom ofi lü ob ed ä sagom: “Jiatan binof ‘Gabriè le’: jimatan obik. ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. 1955. Nü m: 1. Pads: 1—4. Nü m: 2. Pads: 5—7.