Diläd valemik feda Volapükaklubas.

NUNS.

Dilä d valemik feda Volapü kaklubas.

Ladet nulik:

sö l: ‘Dr. jur. Hanns Martin Schleyer’ in ‘Baden-Baden’ (Deutä n), ‘Hardä ckerstrasze’: 8.

Kanobs nunö n fredo reidanes obsik, das diatek nulik biba petraduton ini Volapü k, e das namapenä d ona blü mon pro bü kan. Nu mutobs steifö n ad tuvö n dabü kani u stitodi, kel klienon ad pü bö n lebuki at.

Peselons ü nü foldil 2^id yela: 1952 Vpamä ks 300.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pad: 20.

“STEL” E “KLUF” RABINANA: ‘JECHIEL’.

Nu pianiko sevoy fü miko, das in vobö ps fü sü danas e kiemavanas zä nodatimä dikas — magivans, kabaalans, lalkimans, plä gans nolavas klä nik e hä rmetikas, soä sä pä nemoms ü n ettim e latikumo nog dü tumyels mö dik — datuvots veü tik difik pedunons, kels ma ceds kö sö mik obas, dutons lü “datuvots gretik timä da obsik”. Igo koded dabinon ad niludö n, das nolavans zä nodatimä dik ä sevoms dinis, kelas dabini obs pö sap obsik igo no kanobs tikodö n. Vö deds jä fü dik, kelis dä pä bs nolava klä nik ä geboms in penets e penä ds oksiks, binons ye valemo so neklü liks, das suvo kanobs te niludö n utosi, kelosi idesinoms, e semikna igo no kanobs suemö n bosi pü likü n atosa, pato no ven tefons dinä dis, kels binons jü atim nog nesevä diks pro obs.

Cö doy ye fü miko negetiko vestiganis nolik zä nodatimä dik, if lecedoy nunis omsik, e konotis dö oms ziö lis, nenvä tä lo lukredi nesiä mik e magä lodi fopik. Bü yels zao tum ä cedoy nog valemo, das konots dö “stel” e dö “kluf” rabinana: ‘Jechiel’ ä binons nesiä m voik. Nu sevobs ye, das konots at jinons ad blinö n blö fi, das datuv lektina ejenon ü n tim vemo vö nä dik, e das ya ü n zä nodatimä d nativestigans nolik semik ä noloms gebi e gebä di ona. Timü reig ela ‘Louis’: saludan in ‘Paris’ rabinan famik: ‘Jechiel’ ä lifom, man, kel pä lecedom naudo fa men komunik as magivan riskä dik, ab kel ä sevä dom pö dä pä bs as man plakugik in nolavs kabaalik klä nik.

Ven ä dagikos, in lö d rabinana: ‘Jechiel’ stel nidik ä stralö l ä pubon sü po. Sviet stela at ä binon so tulitik, das no ä kanoy logö n in on, nes bleinikö n, e strals onik ä jonons kö lis valik reinaboba. Ä logoy, das lit at, kel ä jedon svieti okik da fenä ts fago plö dio, no ä vedon fibikum e no ä kvä nikon dü neit lö lik; ed ä sevoy, das no leü l, ni filamastö f votik ettimo sevä dik pä gebon pro “lampad ela ‘Jechiel’ ”. Ab no pato lampad ela ‘Jechiel’ ä sü ü kon pö pö p di ‘Paris’ dredi mu vemiki pro magivan jeikik, ed ä kodon, das men nonik ä riskon ad kö mö n ini nil doma. “Kluf” ä binon stum nenfiniko jeikikum kä fedas diabä lik oma.

Ven nulä lan u badö fan seimik ä steifom ad dagetö n lü goli ini lö d rabinana, ed ä nokom nä mo me yananokö m sui yan, ‘Jechiel’ ä pedom sui kluf, kel ä binon in vobö p omik. Sunä do pos atos se yananokö m spag blö vik gretik ä juton, e nü dranan ä getom joki, sodas ä primom ad lerorö n, ed ä cedom, das taled ä maifikon dis futs omik. Ä klü los, das magivani sovemo riskä diki, e kel ibligidom klü labiko fedi ko diab, no ä daloy sufä lö n lunü pikumo in zif gudik: ‘Paris’. Elans di ‘Paris’ ä runä dons, e cifamü klerans anik mö dot neflenik gretik, ä vö gö lo zanä davö dis e tä dis, ä dranon suno fo yan ela ‘Jechiel’. Ä sludoy ad dä lö n oke mekä do lü goli, ed ad ramenö n magivani se kev omik. Ad kanö n tadunö n joki yananokö ma tatakans ä dakipoms odis legudiko len brads. So trup lö lik ä nilikon leni yan. Kuradikü n, kel ä golom fö fo, ä gleipom nokö mi, ed ä vilom ebo nokö n nä mo ä mekä do yani, ven ‘Jechiel’, kel ä fä gom ad logö n da logedahog vali, ä pedom sui kluf okik. Trup lö lik tatakanas ä dosturon, ä luvokä dö lo, ä sva valans pifilü koms, ta glun. Ä bleiboms seatö n dü timü l, ä sva istifikoms sekü jek, ed ä jä fikoms tä no mu spidiko ad mofugö n. Sis atos no bal elanas di ‘Paris’ ä kanon plu pastigä dö n ad nilikö n lü dom rabinana.

Sagä d dö tatak imiplö pö l e magivakä feds jeikik rabinana: ‘Jechiel’ ä dudranon i lü kur ela ‘Louis’: saludan. Atan ä bü edom kö mö n rabinani ed ä spikotom lunü piko ko om. Ad lejek elanas di ‘Paris’ ‘Jechiel’ ä dajonom oki siso mö naeds mö dik in kur. Reg: ‘Louis’ ä bleibom nitedä lö n in om, ä jelom omi ta neflens omik, ed ä jonü lom ome dü tim, kü ä lifom, flenami e benä di. Pas sis tumyel plu lafik sevobs valemo, das konot vö nä dik at no ninä don nesiä mi magä lik, ab das “stel” rabinana ebinon luveratiko lampad kolatatipota lektinik, e “kluf” ebinon lektinaflumikurb. Utos, kelos too nog ai no binon kleilik pro obs, e kelosi luveratiko i neai osevobs, binon: ö n mod kinik rabinan: ‘Jechiel’ ejafä dom nä meti lektinik pro magivakä feds neodiki. E das elabom nendoto dagebi fonä ta liegik nä meta at, vo jenö fot lampada omik blö fon, kel ä filon laiduliko ko lit nä mö fik; do dalob i bü ocedö n, das timakompenans omik, kels it ä dagebons litü kamamedis vemi defikiks, bo vemo suniko ä cedons, das lampad ela ‘Jechiel’ ä sestralon liti bleinü kö l.

(Se el ‘Haagsche Post’. )

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pads: 21—22.