NIMS KONÄDIK.

NUN.

Nendoto ö man ovilon sevö n nemi verä tik utana, kel elautom yegedi: ‘Simon Von Geldern’. Benö! De flan lestü mik ä dalobs lelilö n, das els ‘H. A. L. ’ binons primatonats de ‘H. A. Lesturgeon’, kel ä binom kevoban laidacalik in lautanef delagaseda: ‘De Nieuwe Courant’.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pad: 16.

NIMS KONÄ DIK.

In natä l mena dranä l dabinon, das on pö jenot alik e pö votikam alik, kelis kü pon, sukon kodi atas, e no finü kon suki, bü ä etuvon oni. Sosus etuvon plä ni, kotenon, vio primö fik at bo binonö v. Bü rö letans obsik, kels ä lecedons mistomi komipi de ‘Thor’ ko gians, ed ä logons in luror viena zigoli de ‘Odin’, ä kotenons leigo me fomä lods at, ä sä obs ü n atim me hü potets fü sü dik e kiemaviks obsiks. I ä jenos suvo, das men ä kolkö mon yegis, kels ä binons pro on lö liko nesevä diks. Klü los, das i ä steifon ad dadilä dö n onis. Plü yegs at ä binons bisariks, e lä s ä lonedons pö zü ä d kö sö mik onik, plü mö god ä dabinon, das no ä pö lonö v tefü rig e disein onsiks. De menä d lü menä d tä no fomä lods neverä tik pä loveü kons, ko sek, das ä distikons aiplu de jenö f.

If lelogobs konä dis difik, tä n kolkö mobs in ons suvo drakis, ko kels lesiö rs mutoms duinö n komipi vemik. Drak komä don ya ü n tims mu vö niks pö pö ps Lindä na-Germä nik. I in miteodav Grikä nik dabinä d at komä don. Heroedans ä mutoms deiflapö n drakis, e ‘Medeia’ ä dalabof magivavabi ko draks pebefimä dö li. Fom Germä nik rigik jinon ebinö n drak nenflitä mik. Pas ü n zä nodatimä d ä vedos valemo kö sö mik ad magulö n mostis at ko flitä ms. Din bal alo binon fü mik, sevabo, das draks se tims vö nik binons gianasneks atimik, kelis bü rö letans obsik ekolkö mons suvo in Frikop, kö pü tuns gianagretik lifons. Ven nu in Yurop in kleuds nol imoikö l Grikä nanas e Romä nanas pä sü sebon ä svo dö nu, ä blinä doy ya suno nimafomes nesevä dik lä ü kotis magä lik valasotik. Vö demadil no lö liko kleilik in penä d de ‘Plinius’, in kel spikom dö sneks labü flitä ms ä s uts flitamugas, jinon ekodö n, das ä primoy ad magulö n i draki ö n mod somik.

Nog badikumo emifomoy magi basiliska, kela loged igo ya ä saidon ad deidö n menis e nimis, ed ad sigü kö n bimis. Fom rigik ebinon klü labiko snek. Lautans anik se zä nodatimä d ejä fü koms sevabo okis me el ‘Basiliscus Regulus’: snek Frikopik plö dakö sö miko venenö fik mö pied zao bal lunik, kel ä labon su kap steni vietik e seä dis kil. Mu luretaiko zeiloy is honavipä ri (= ‘Cerastes cornutus’) in Nolü da-Frikop mö danaediko komä dö li, kel labon sus log alik okik honili tipik, du elecedoy bo dili bigik len tipot muda honili kilid. Ad leced at nog plu pasü adü kobs dub jenö fot, das nim labon zä nodo su kap stripi klilakö lik. Klü los, das snek venenö fik at, kel klä nedon oki ini sab, fü miko ebinon plö dakö sö miko riskä dik pro mens, kels te pejukons me sandals. Sekü tuü kam magä lik venenö fa onik fino de atos basilisk edavedon, kel pianiko evedon sü mbol vala, kel ä binon dä mabik.

Pö p ä cedon, das nefö ro ä mö gos, das most somik ä kanon edavedö n ö n mod natik. Ma sagä d ä sü ikon se nö g fa higok mifomik pinö gö l, e kel fovo pikuvon fa bufod: nim, kel i pä naudon levemiko ü n zä nodatimä d. “Basiliskanö gs” sonemik, kels binons mü diks e payü mons len ods ä sä kedü l, binons ye no dins votik ä sä nö gs in lä n obsik komä dö ls linasnekas (= ‘Tropidonotus natrix’), kels panö gons buamo ini dö nakums. Sneks at, ä sä reto i sots votik, stebons no selediko in leceks, kelis sukons klü liko, bi us binos vamik. Pö pö p edagetons dub atos repü ti, das ä vagiosugons tetis kunas. Lukred at leno tefon kü pedotis natavik, ab licinon de bü oced mu bä ldik, das snek binon nim, kel pagebon buamo fa lanans pro visit taleda. Dü steb su taled neodons ye nilü doti, ed as at ebo milig binon vemo pö tik, bi at pacedon as koapastö f eflumö fikö l. Pö pö ps mö dik, samo pö zigans, demü kod at ü n neits, ü n kels cedoy, das lanans zivegons, skal labü milig padoseidon foi tä nads. Dub atos speloy ad kanö n spetö n yufi onsik, ud ad bü oneletö n dä mü kami.

Tefü ledredod balhon nepluon nemö diko leigodü drak. Mö dadilo pamagulon as dabinä d ad jevod sü mö l, kel labon zä nodo su flom honi lunik tipik spiralafomiko petö rdö l, me kel fä gon ad dugimö n taanis mö gä dik. Ü n zä nodatimä d ä sü adoy fü miko dö dabin ona, ibä samä ds difik honas et pä dalabons ga fa lampö rs e regs, e pä kipedons kä lö fiko in divö ps. Nog ü n yel: 1559 elans di ‘Venezia’ ä lofoms suä mi sä kenas 30000 pro samä d plö dakö sö miko gretik; ab lof pä refudon. “Hons” at, kels labons semikna sio lunoti metas kil binons ye jokatuts kevö fik tutavalü ta, narvala (= ‘Monodon monoceros’), kel no binon seledik in Nolü dapovean. Zao ü n zä nod tumyela bü ik ä jinos, das dabin balhona ö lifö fikon ä svo dö nu. Ituvoy sevabo ettimo len Spelakap[6] dä sinotis ini klifs pikratö lis, pö kelos nims ad balhons sü miks ä sü ü kons vemo kü pä li. Ü n tim et i nolavan ebinom, kel ä lesagom stabü atos, das nendoto nims somik nog lifons is ud us, u das elifons bü brefü p. Ab no ibetikom, das in topä ds et lantilopasots komä dons, kelas hinims e jinims labons honis stedik zao mö met bal lunikis. Sekü nol pü lik pä rspä kta bojemanas[7], de kels dä sinots pemä niotö l ä licinons, pö magul profü lik jelodä ms at no te ereafons sui od, ab i no ai sui top verä tik. Pö vestig kuratikum ä klü lä dos kluo, das dä sinots at leno ä tefons balhonis.

Se sams at klü lä dos sio, das pö magulots konä dik nimas no jä foy teiko me magä l nentü tedik, ab me daced, das eprimoy rigiko de jenö f, e das dü gol timas te emifomoy magi. So binos i plä novik, sekü kod kinik sams pikü pö l ä votikons fino ad mageds, kels nefö ro ekanons dabinö n. If xamoy kuratiko dini, tä n plö pos tio ai ad tuvö n i pö mags mu pemifomö ls plä ni pro daved binä das patik at.

(Se el ‘Haagsche Post’. )

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pads: 17—19.