PIRATAN-SANAN.

Fa ‘Dr. P. H. Van der Hoog’.

Mö dot medinas gudik dabinon, pro kels slimaflids bronik e jä fidä ms, kels levedü kons kö gi, binons so senö fiks, das pos gebä d onas no te slimiskret pluikon, ab pato sput slima in brons komika pafö don e pafasilü kon. Nemobs onis latino elis ‘expectorantia’. Medins at labons pato fruti pö katars sä gik, if slimaflid bronik esvelikon vemo, ab pö kelos to kö g slim tö nik fimik no sekö mon. Livetü kons tä no slimi tö nik, e votü kons solidö fi onik. So sput ona pafasilü kon.

Semiks elas ‘expectorantia’ at binons as pö pamedins famiks. Kin obas no eplakon-li vobedi benü kö l vä reta juegavata, likviroda, gargula ko soü lot vamü lik salä da (samo: salä da di ‘Ems’), danü natemama, naidaleü la, fä nulaleü la, e r.? Bü tim brefik ä jenos, das ä mutob bü dü lö n medini somik balane malä danas obik, ed ä penob sui rezä papapü r fo ob seatö l vö dis pö sanan alik sevä dikis: ‘Pulvis Doveri’: medin binä dö l me dil 1 puina piekakuanavula, dil 1 mä kuna, e dils 8 kalinasulfata. Binon medin sü perik, do no binon sputin voik. Ibä binon kobopladot lalkaloidas tel, kels labons vobedi taä dik ad natemamazä n. Ab ebo dub atos fä gon ad sofü kö n pö kö gaglepä ds vemik, ä sä samo pö pä rtud, tustigedami natemamazä na, ed ad fasilü kumö n so sputi. Ven ye ä logob fo ob su papü r nemi et: ‘Dover’, ma kel medin at penemon, ä sü ü kon pö ob memotis so mö dikis dö piratan ä sanan Linglä nik at in pö sod bal, das no kanob nedunö n ad konö n oles bosi tefü atos.

‘Thomas Dover’ ä lifom ü n laf telid tumyela 17^id, ven piratans susnumik ä lenodoms de Lantiluä ns nafis e kolunä nis Spanyä nikis. Bevü piratans at sanans mö dik ebinoms, kelas anans edagetoms sevä di gretik. Piratanaf alik ä labon ninü boid, if nafanef ä binon mö dik, i sanani, semikna sanani pediplomö l, semikna tidä bi vunisanana, kel idagetom ü nü tim yelas ze mö dikas plaki e skili anikis in jä fü d sanavik. Balan atanas ä binom samo Flanä nan: ‘Esquemeling’, kel ebepenom in buk, kel epubon ü n 1678 in ‘Amsterdam’, krigadunis piratanas Vesü da-Lindä nik. Pö sod jenavik votik ä binom ‘Lionel Wafer’ kel ya ü n bä ldot 15-yelik oka ä golom melio su naf: ‘Great-Anne’, e latikumo mö yels tel as tidä b vunisanana in boid ela ‘Resistance’ ä tevom lü Lindä n. Latikumo getuvobs omi as vinisanan in ‘Port Royal’ in Camekeyä n[3], de top kelik ä kekompenom pö piratagolä ds mö dik piratanas Vesü da-Lindä nik, b. v. pö ut, in kel ä dutevoy da lä narovö p Panamä na, e pö kel pä vunom badiko. Pö gekö m okik pä fanä bü kom fa cifodans in Camekeä n, ab demü meritabs okik pä sä pö nodom fa reg Linglä nik. Lä s lä bik sanan: ‘Scudamore’ ä binom, kel ä kekompenom ü n 1729 ko kä pten: ‘Bartholemew’ pö piratagolä d ta jol Gineyä na, ab pö gevegam pä fanom fa elans de kriganaf Linglä nik, pä micö detom e pä lä gom. Famikü n valanas ye ‘Thomas Dover’ ebinom, kel ä lifom de 1660 jü 1742, ed ä datuvom kö gapuini, kel nog jü atim labon nemi omik.

Fat omik ä binom kapiten in dü nä d lesona: ‘Ruprecht’: el ‘Royal Cavalier’, ad ä leadom studö n soni okik sanavi in niver di ‘Cambridge’. Ä binom us tidä b de el ‘Sydenham’ famik, kel ä sanom omi de variol. Ü n bä ldot 24-yelik ä topä tikom as sanan ini ‘Bristol’, kö ä dunom plagi dü yels 20, jü s om tü timü l semik, kobü mens liegik votik anik in ‘Bristol’, ä blimedom piratanafis tel. Ats ä labons nemis: ‘Duke’ e ‘Duchess’, ed al onas ä labon kä nis 56. Skip ä binä don me tumats mö dik manas. ‘Dover’ no ä kegolom pö piratagolä d at as sanan, ab ä binom as kä pten nemediko sumä tö fü cif: kä pten: ‘Woodes’. Fizir nafamava el ‘Williams Dampier’ sevä dik: piratan bä ldä dik ä balan nolanas gudikü n melas sulü dik ä binom. Golä d ä lü odikon bü iko lü Madä reä n e Kabovä rduä ns, e fovo lü el ‘Cabo de Hornos’. Ven ilü kö mom lä nisul: ‘Juan Fernadez’, ä logom su jol fili flamö l. ‘Dover’ ä sä boidom oki, e man me jikaparaskins peklotö l ä kosgolom omi. Atan ä binom ‘Alexander Selkirk’, keli ‘Dampier’ iposblibü kom bü yels mö dik su nisul at, e kela jenotem espireton eli ‘Defoe’ ad buk omik: ‘Roninson Crusoë ’.

Nafs bofik ä lü odikons fovo lü ‘Guayaquil’, zeil voik golä da. Dü vegam nafs ö mik pä pridons, e bal atas pä stiton ad malä dananaf, bi pö skip pä st irupä don. De naf bal pö sods 108 ya ivedons malä diks. ‘Dover’ ä dagetom cifami dö malä dananaf, ed ä bitikom so dö nu as sanan. Ä medinom malä danis me blü ds bundanik e me koedö n nü sumö n sulfatazü di pidilutü kö l. Malä dans tio valiks ä saunikons. ‘Guayaquil’ pä tatakon e pä konkeron pos beleseat lunü pik. Lefanot ye ä lä seton. Ab latikumo pos brefü p ä plö poms ad pridö n galyuni Spanyä nik labü mö dot levemik golda. Komip ebinon ye fikulik. Piratans mö dik pideidoms e kä pten: ‘Woodes’ it pivunom vemo. ‘Dover’ ä lovesumom nu lebü di, ed ageblinom[4] nafis pos nekom yelas kil sefiko lü Linglä n. Lefanot ä binä don me pouns goldik 170000. Posä ibelifom nog ventü ris mö dik. ‘Dover’ ä primom fino dö nu plagi sanavik okik, bü iko in ‘Gloucestershire’, e latikumo in ‘London’. Jenö fot, das pö medinam malä danas okik ä gebä dom suvo mö detis gretik hidrargina, ä kodon, das ä getom nä inemi: “hidrarginasanan”.

Ü n 1733 ä lautom buki: ‘Ancient Physician legacy to his country’, in kel kanoy tuvö n rezä pi verä tik puina sevä dik okik[5]. Jü deadam okik ü n 1742 ä dunom plagi sanavik.

(Se el ‘Het Vaderland’ de yel: 1939. )

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pads: 15—16, 19.