CEDS E TIKODS.. Volapükaklub valemik Nedänik.. Diläd valemik feda Vpaklubas.. Volapükaklub valemik Nedänik: Kobikam 33id

CEDS E TIKODS.

Mens vemo mö diks blamiä lons te ad no palecedö n, das binons nennoliks. No suemons, das dä lä l binon sevä dot kuliva lö pikü n.

Carmen Sylva.

If nolol dini, e fä gol ad dunö n, ä sä utan, kel nolon, ed if no nolol dini, e dasevol, das no nolol oni, atos binon nol.

Confusius.

Alutos, kelos eklü lä don binö n lü ol gudikü nos, binonö d lü ol lon no nefö lovil!

Seneca.

Men ut, kel sagon stedä lo: No lekredob, cü ton oki it. Dibä to in lan vul lekreda dabinon, kel nefö ro sigikon.

Lamennais.

Vikodolö d nefleni dub nä m! ed ogretü kumol neflenami onik; vikodolö d dub lö f! e no oklopol posdoli.

Leadolö s, uto, kö atos binon mö gik, cili ut dunö n, ed it gididikö n tefü duns onik!

NUNS.

Volapü kaklub valemik Nedä nik.

In kobikam valemik 32^id pejenü kö l in ‘Leiden’ ü n 1951 novul 24 pedavä loms as

presidan sö l: ‘F. J. Krü ger’ in ‘Amsterdam W. ’, potakä t: 6021.

vipresidan sö l: ‘A. De Jong Jr. ’ in ‘Leiden’, ‘Herengracht’: 58,

sekretan-kä dan sö l: ‘P. H. J. Uittenbogaard’ in ‘Hilversum, Koningsstraat’: 31.

Dilä d valemik feda Vpaklubas.

Edeadom in ‘Gams’ (Jveizä n), tü 1951 tobul 26 sö l: ‘Jakob Sprenger’ lä xcifal Volapü kanefa ä lä xdilekan Volapü kakadä ma.

Demü frä ds gretik e papü ra e bü ka mutobs lonü lö n suä mi notedas ad fl. N. 0. 50 a kedet.

Peselons ü nü foldil 4^id yela: 1951 Vpamä ks 100.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pad: 4.

Volapü kaklub valemik Nedä nik: Kobikam 33id

Lautan no pä mä nioton.

Tü 1952 febul 16 in ‘Leiden’ kobikam valemik 33id Volapü kakluba valemik Nedä nik “Balä l jafon nä mä di” pejenü kon.

Presidan nulik, sö l: “Krü ger” maifü kom kobikami ko spikä d skilä dik in Volapü k. Sagom in on, das kobikam at binon vemo veü tik, bi bespik tefon dini no pü likumi ä sä fü tü ri Volapü ka e kluba obsik. Pos atos sö l: ‘Reynders Sr. ’ notodom nogna konfidi gretik okik in Volapü k, bi at binon pro om pü k balik jenö fiko neudik. Fovo paloreidon nunod kobikama valemik bü ik, kel pö naed at nog pelauton fa sekretan bü ik, sö l: ‘J. G. M. Reynders Sr. ’, dö kel sekretan nulik notodom stunidi gretik okik, e spelom ad ledunö n bligä di okik leigo gudiko ä sä bü an oka. Ad atos sö l: ‘Uittenbogaard’ lä ü kom as benosü pot, das om as kä dan egetom fl. N. 25 de sö l: ‘Krü ger’, kel emö dü kumom limanamamoni oka ad suä m at. Sam at digä don ad pasü mä dö n! Fovo dokü ms nitedik tel padajonons, kelas bal binon dokü m jenota, das klub obsik edageton seimna premi balid demü nü sedot lü dajonä d. Fovo klü lä dos, das klub obsik e gased obsik pamä niotons nomiko in el ‘Nederlandse Staatsalmanak’ (= Tatakaled Nedä nik) e ladetabuks gasedema Nedä nik, du i cifefs niverabukemas in foginä n, ä sä di ‘Helsinki’, de Svedä n, Linglä n, Lamerikä n, lü kels gased pasedon nomiko, jonü lons nitedä li pro at, e no vilons nelabö n nü mi bal ona.

Pos atos primoy ad bespikö n modis difik, ö n kels kanoy propagidö n. As meds, pö kels alan kanon kevobö n, panemons: kleib Volapü ka-mä kas sui potadins potabik valik, pladam Volapü kaplatä da len sü tayan, e sü ü kam nitedä la pro vobod obsik. Vä tä loy ad lautö n in pü ks difik, i in Nedä napü k, lisedis vö das 1000. Pro pü ks anik liseds somik ya dabinons. Dub atos omö gos pro alan ad kanö n lä rnö n nen tö bid mö dik vö dis mu neodikis, ed ad fä gö n ad spikotö n skilä diko in Volapü k. Fovo lised literata polauton, e mö gikü no gasedem posevä dü kon dö jä fed Volapü kamufa. Leubk gretik e dil gretikü n diatkea nulik petradutons ya ini Volapü k. Me atos ‘Dr. Arie De Jong’ ejafä dom vobodi legudik ä nitediki, ed eblö fom ad kis Volapü k binon gebovik. Komans valik labons stunidi gretikü n demü atos. Kevobonsö d nu limans, e steifonsö d ad reafö n ini jä fed ai gretikumö l!

Pos fä rmü kam kobikama fa presidan limans golons lomio ko senä l kotenü kö l, das elifä dons poszedeli frutik.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pads: 6—7.

‘Simon von Geldern’

Fa ‘H. A. L. ‘

Se el ‘De Nieuwe Courant’ de yel: 1923.

In memapenä ds de ‘Heinrich Heine’ tuvoy dö nuamo mä niotis dö leziom bü lunü p ideadö l, penemö l: ‘Simon von Geldern’, tefü kel ililom ü n yunü p okik dinis bisarikü n. Konots, kelis ikanom lilö n lomo dö om, ikodons magä di so dibä tiki pö om, das iblibons dü lif lö lik omik in mem oma. Ventü rs de ‘Simon von Geldern’ vo ebinons bo plö dakö sö miks, ifi lecedoyö v ä sä konä dis alutosi, kelosi zians bä ldik ä sevofs ad konö n dö om. Ä nemoy omi eli ‘Chevalier’ u “lofü dä nani”, bi idunom tä vis gretik in lofü dä n, ed ä dajonom oki pos gekö m okik in klotabel: ‘Maria’ in plekastä at visioni, pä davä lom ad jä ig fa beduinatribü t in Nolü da-Frikop, ud — ä sä ‘Heine’ notodom lä s dalestimiko — ä vedom ravanacif ä jeikan karovas. Ä binom monitan sü perik, e dub maged geilik lunedik okik, dub burnud nekä liko pizü ü kö l e dub kap nobiko pilö ü kö l, puban magä dabik. Ä labom repü ti, das ä labom tä lenü lis koultik. Dü tim semik ä stebom pö kurs Yuropik difik. Valemiko ä tirä dom kü pä li lü ok, ed ä sü ü kom demä di, sekü voal foginik klä nö fik, kel ä dabinon tefü pö sod omik. Ma sagä ds elabom-la bo pö bal kuras lelö faventü ri ko ledaut jenö fik. Ventü r et — so ä sagoy — ikodon tio deadi omik; te dub monitav blufö fik okik, ikanom savö n oki. Fino ireafom ini Linglä n, ed ä lifä dom us dabini vemo lü giki.

“Leziom at”, ‘Heine’ penom in nemapenä ds okik, “emagä dom plö dakö sö miko ad magä l obik. Val, keli ä kanoy obe tefü om, ä kodon magä di nekvä novik in ladä l yunik obik: ä jä fä likob so vemo ko konot tevas e fä totas oma, das ö mna ü n del fulik senä l flodö fik ä sü ikon pö ob, ed ä jinos lü ob, das ob it ä binob-la leziom edeadö l et, e das lif obik ä binon-la te fov lifa oma, kel ideadom bü lunü p! Neito gelogam ot ä jenon in drims obik... Stad bisarik at ä dulon bo du yel lö lik bal, e do sevä lö f obik ivedon dö nu lö lö fiko kö sö mik, ga retods klä nik ona ä posbinons in lan obik.

Klieni bisarik ö mik, kesenä li e tasenä li mifä tikis ö mikis, kels leno lö nedons lü binä l rigik obik, si! igo duni ö mik, kel taö fon ta meug obik kodidob posvobede se drimatim et, ü n kel ä binob leziom lö nik obik. ”

Vestig jenavik nespalik no eretü kon, liedö! mö diki de dabinan romatik nidik, keli el ‘Heinrich Heine’ ä lecedom, pö magä d sekü konots se yunü p okik, leziomi okik. ‘Prof. Dr. David Kaufmann’ ededietom ya in lebuk okik ü n 1896 in ‘Breslau’ epubö l: ‘Aus Heinrich Heines Ahnensaal’, kapiti lunik ele ‘Simon von Geldern’: sprotan imivedö l se dafamü l lö pacalik. Ä rigikom pö atos se vä tä l, das man et ä digä dom kü pä li patik, bi in poedots ela ‘Heine’ flun klä nik de ‘Simon von Geldern’ binon kleiliko sienovik, e mö diks lidas omik, dub kö l e ton onas, memü kons tefü drimavol cilü pa omik.

‘Simon von Geldern’, pemotö l in ‘Wien’ tü 1720 novul 12 as son lefata ela ‘Heine’ flanaü mot: ‘Lazarus von Geldern’ e jimatana atana: ‘Sarah Lea’, ä binom milagacil. In dom palik tö ‘Dü sseldorf’, latikumo tö ‘Mannheim’ e tö ‘Frankfurt a. M. ’ pä dugä lom fa tidans famikü n, ed ä jinos, das ö jonidom ad vedö n dugal nolava talmudik; ab vimam e kaprit natä la omik ä sevä dikons ya so vemo ü n bä ldot deglulyelik, das fat omik ä perom kredi tefü voked nolavik omik, ed ä lasumom omi ini tedabü sid oka. Ab muif ä binon so vemo in natä l omik, das i us no ä kanom lomä dö n. Ä binö l vifö fik, nelaidä lik ed ä labö l natali voik di ‘Ahasverus’, ä zitevom dü degyels da vol; nu seimna ä stebom in cifazifs Yuropa, kö ä slafä likom de tuodots valasotik; tä no pö sü ikam sü pik relö fa dasenä lik ä tevom lü tops saludik lofü dä na, bu val lü el ‘Saphed’ vö nä dik in Galileyä n, keli ä lecedoy ettimo zifi famik: ‘Bethulia’ se bibakonot, ad pö nidö n us sinodis okik. [1] Komandapenä ds de rabinans famik, kels ä loboms omi demü meug relö fik oma, ä jafä dons mö dadilo ome se sogods relakompenanas omik monamedis mö dik. Ven ä binom seimna in monaditretü l, ä jinom kosididö n oki, maä atos ä mö gon fä do, medü ted me buks. ‘Prof. Kaufmann’ nemom omi parasitani relö fa, kel nen senä l anik pro utos, kelosi ä kodä dom okikanes, ä mirepü tü kom in zifs valik Yuropa, Frikopa e Siyopa nemi benorepü tik, keli ä labom. Ma sagä d ‘Simon von Geldern’ bo edeadom pö bal zitevas okik ü n yel: 1774 tö ‘Forbach’ in Lalsasä n.

Delabuk kä lö fiko pebepenetö l de ‘Simon’, kel ye pebepenon te jü yel: 1756, kü idunom dö nu pilgrimi lü Saludalä n, efä gü kon eli ‘Prof. Kaufmann’ ad suimö n kuratiko zitevi omik. Pro yels latikum fonä ts konfidovik te vemo nemö diks ä gebidons lü om. Binos pidabik, das no plu edalom belifö n jenö fü kami vipa in fonun okik penotodö la, das suno notets pö tü vonsö s pro lä fulü kam e menodam lifiskä ta omik! Notets et petü vons ü n prim yela: 1912, e fe in top, kö no isukoyö v bo onis, sevabo in bukem ledü kik tö ‘Darmstadt’. Dilekan bukema: ‘Dr. Adolf Schmidt’ ä tuvom fä do mö doti papü ras, dilo in hebrey, kels pö vestig ä klü lä dons licinö n de ‘Simon von Geldern’. Binons penets, peneds valasotik e de om it e de votans, dileds lafiko epuridikö ls penetabuikilas, kitazö tas, e r. Lö lot fulü kon ramari ze gretiki. Vio penä ds valik et ereafons fä do ini bukem kurik tö ‘Darmstadt’, kanoy te niludö n. Niludo posbinot ela ‘Simon’ evedon dalabot famü la in ‘Dü sseldorf’, ed ereafon ö n mod seimik usao ini dalab baonana: ‘Von Hü psch’ in ‘Kö ln’, kel ä binom konletan fanatik bisarotas mö gik valik, e kela namapenä ds piposbinü kö l binons sis yels tum in bukem tö ‘Darmstadt’.

Din kü pä dikü n konleta jö lplifä tatoum in kü ir vietik petanä dö l binon, kel labon su bä k tiä di: ‘Journal pour l'an 1757’, e kel binon fö vot tä vadelabuka balid de ‘Simon’, pedilä dö l lö liko ö n mod ot, ed i pelautö l in Fransä napü k. In sakä d ini tanä d pelü blinö l kitazö ts kil tedana di ‘Dü sseldorf’: ‘J. B. Zanders’ ä dabinons de yegs, kelis ‘Judt Simon Leiser’ iremom ü n yels: 1742 e 1743. Ettimo famü lanems pä gebons nog selediko fa yudans, plä amo fa utans, kels ä licinons de dafamü ls noubik vö nä dik Spanyä nik e Portugä niks; demü distid ä lä ü koy pö sodanemi lä ut fata. ‘Simon Leiser’ ä binom kludo ‘Simon’: son ela ‘Leiser’ ü ‘Eleasar’, keli ä nemoy eli ‘Lazarus von Geldern’. Ladets penedas se yunü p ela ‘Simon’ ä tonons nog: ‘Simon Lazarus von Geldern’; latikumo ä moä dom nemi: ‘Lazarus’, ed ä nemom oki te eli ‘Simon von Geldern’ ü ‘Simon de Gueldra’. Pos pilgrims okik lü lä n saludik, ä lä ü kom mö dadilo nog “se ‘Hierusalem’” u nog suvikumo “se ‘Bethulia’ in Galileyä n”. Dö nuamo lesiom, das edalabom us dalaboti, kel ä prodon ome fieni flonas zao 1000. Larabans iberavoms ye pluma oni, e fino top pidistukon dub taladrem, sodas emutom klemö n desini okik ad lifä dö n us lifadelis fovik oka. Votans ä givoms ome tituli: ‘doctor’ u: rabinan: ‘Simon von Geldern’; seimna i pä nemom: ‘Monsieur le Baron de Guelre’.

‘Simon von Geldern’ ä binom lusö l; ä dutom lü ventü rans gretik, kelis tumyel 18id ä labon mö num so vemo gretik, e kelas lifis i obs nog nu suimobs nitedä lo. Betikoyö d te grafi: ‘de Saint-Germain’ ed eli ‘Cagliostro’! Das ‘Simon’ no ä binom man neveü tik, klü lä dos sü adü kö lo se penä ds fa om peposbinü kö ls. Pö mö dikans timakompenanas okik, e bevü ons pö mans veü tik, jinom ekodö n magä di gretik. Igo ‘Voltaire’, lä kel elotedom dü dels anik, ä kegivom ome komandapenä di lü ‘Lyon’.

Lecedi vio distiki timakompenans omik ya ä labons, klü lä dos se pened pedispenö l fa ‘Von Seca’. B. v. reidoy in pened at: “Sachez donc, Monsieur, que les dé vots (de nom) de ce pays nvous dé clarent pour un libertin, les libertins vous croyent hypocrite et les hypocrites vous prennent pour un vé ritable dé vot. Voilà assez pour ê tre dé testé de tous.

Pour comble des malheurs les dames vous croyent aimable ou galant. Les savants ne vous aiment, parce que vous ê tes de leurs mé tier. Les riches savent que vous ê tes d'une bonne famille, et la plupart d'eux ne sont que des enfants trouvé s. ”

Du ä bitom lo relakompenans okik as pö nidan relö fik, kel ikemom libaviliko lomä ni, famü li e liegi, ad dunö n te Godi, ä kazetom lo kritans cä dik plu noli okik, ud ä pleidü lom me famü lalimans, kels ä labü loms calik veü tik, e me tä vug gretik oka. Ven ä vedom bä ldikum ed ivedom ziteva-tufavik, jinos, das ga elisitom laidacali. Ä lofom lampö re: ‘Joseph’ II dü nis okik, bi ö kanomö v frutö n tedi dub sev okik lä nas foginik. Pos atos ä steifom ad dagetö n cali in bukem regik tö ‘Paris’, ed in bukem dü kik tö ‘Wolfenbü ttel’, ud as tidal pü kas lofü dä nik. Pü kinol plagik omik ebinon bo ma ced ettimik jenö fiko plö dakö sö mik. In pened lunik mu nitedik lü dü k Braunjvä gä na pleidü lom, das nolom hebreyi, kaldeyi, Deutä napü ki, Fransä napü ki, Spanyä napü ki, Litaliyä napü ki e Linglä napü ki, e zuo bosi laraba.

Do pö sod kü pä dik at vö d lä tik fü miko no nog pesagon. Penä ds peposbinü kö l omik labons nendoto nog mö doti ze gretiki, kel binon demä dik pro kulivajenotem valemik tumyela 18id.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1952. Pads: 7—8, 11—12, 14—15.