Volapükaklub valemik Nedänik: Kobikam 32id

Lautan no pä mä nioton.

Kobikam 32id Volapü kakluba valemik Nedä nik pä jenü kon in ‘Leiden’ ü n poszedel zá dela: novul 24 yela: 1951.

Presidan: ‘Dr. Arie De Jong’ ä maifü kom kobikami ko benokö maspikä d smalik in Volapü k, pä sö kö l dub tradutod ona in Nedä napü k. Pos atos protok kobikama bü ik pä loreidon, pä lobü lon e pä dispenon fa presidan.

Fovo sekretan: sö l: ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ ä lü blinom nunodi dö degyel epasetikö l. Nunod at ä ninä don brefiko sö kö losi.

Kobikam bü ik pä jenü kon in ‘Utrecht’ tü mä zul 22 yela: 1941 pö dinä ds vemo patiks, bi sekü tatak Deutä nanas ü n 1940 mayul 10 i lä n obsik ireafon ini volakrig telid. Sekü on, e pos on, lecifef emuton komipö n ta fikuls mö dik. Klub obsik pä finidon fa koupanef Deutä nik, e pä nä tü kon dö nu pas ü n 1946 mayul 11. Propagidapä mod obsik pä modugon u pä nosü kon fa Deutä nans. Jä fidot obsik: “Volapü kagased” no ekanon papü bö n dü tim anik (1942-1946), e nu pubon labü pads te 4, sekü frä ds mu gretiks e papü ra e bü ka. Ga cifef kluba e Volapü kans votik zilik esteifons ad dü nö n demä dis Volapü ka.

Sö l: ‘De Jong’ efovom ad lautö n fö votis nulik ad vö dabuk gretik Volapü ka. Om e sö l: ‘Krü ger’ ebevoboms Vpagramatilis in pü ks Linglä nik, Fransä nik, Litaliyä nik e Svedä nik. De Volapü kamä ks ü nü tim epasetikö l samä ds 7200 peselons. Ü n 1941 mä lat sirkü lapenä das pä pakon, ed ü n 1950 studabledil smalik Volapü ka ä pubon pro yunanef.

Tü 1941 mayul 28 sö l: ‘N. Schravesande’, vipresidan kluba ä deadom ü n bä ldot yelas 61. Plad labü labik oma no pä fö lon jü nu. Num limanas emö dikumon boso. Tü 1947 mä zul 2 ‘Dr. De Jong’ ä labom sä kaspikoti ko ‘Dr. R. A. Ten Bruggencate’: redakan ela ‘A. N. P. ’ (Gasedemabü r valemik Nedä nik). Te ini delagaseds anik nunod spikota at pelü sumon. Ü n gustul yela ot cifal ettimik: ‘Jakob Sprenger’ evisitom obis ad bespikö n dinis difik Volapü ki tefö lis.

Ko Volapü kans foginä nik e nitedä lans votik elabobs spodi ze lifö fiki. Ven atos dö nu ä mö gon Volapü kagased obsik epubon dö nu nomiko ai pos mul telid. Demü propagid gased at papoton i nomiko ladetes distik in nilä n e foginä n. Plä yegeds redakanas suvo i yegeds nitedik Volapü kanas foginä nik pelasumons.

Dö dilä d valemik feda Vpaklubas kanos i panunö n, das limananum, do nevifiko, mö dikumon.

In ‘Amsterdam’ studaklub bevü netik: ‘Societas Polyglottica Universalis’ (Klub polü glotik valemik) pefü non, kel bejä fon mö gikü no pü kis valik vola. Bevü mekavapü ks i Volapü k pelasumon.

Tefü kadä m Volapü ka kanos panunö n, das sis fü n onik pö sods 127 pecä lons as kadä mans, kelanas sö l: ‘F. J. Krü ger’ binom liman lä tiko pevä lö l. Balposvotiko pä dan: ‘J. M. Schleyer’, ‘Prof. Dr. A. Sleumer’, e ‘J. Sprenger’ ebinoms dilekans kadä ma, e sö l: ‘J. Schmidt’ evedom sekü cä l oma as cifal Volapü kanefa sis 1950 yunul 8 dilekan kadä ma. Kodü dinä ds difik elovepolom ye tü 1950 dekul 21 nelaidü po cifalami ä dilekanacali ele ‘Dr. Arie De Jong’, del demü atos pecä lom as vicifal Volapü kanefa. Sis d. 16id febula yela: 1936 sö l: ‘De Jong’ binom sekretan, e sö l: ‘Reynders’ kä dan Volapü kakadä ma.

Nunod ä ninä don i nog lovelogami smalik valemapü kasitas pagebö l votik.

Pos loreid nunoda sö ls: ‘F. J. Krü ger’ ed ‘A. De Jong Jr. ’ ekontroloms kali degyela lä tik, e posä ekonstatoms, das ä bionn verä tik, edispenoms oni.

Bi sö ls: ‘Dr. Arie De Jong’ e ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ demü bä ldot vemik okas no ä gebidü koms okis dö nudavä le, pä davä loms sö l: ‘F. J. Krü ger’ as presidan, sö l: ‘A. De Jong, Jr. ’ as vipresidan, e sö l: ‘P. H. J. Uittenbogaard’ as sekretan-kä dan.

As top e tim pro kobikam fovik ‘Leiden’ e febul yela: 1952 pä lonons bü fiko.

Posä sä ks anik pibespikons, presidan ä fä rmü kom ko vö ds danö l lü limans ikö mö l kobikami valemik.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans 1952, Nü m: 1, Pads: 2—3.