CEDS E TIKODS.

CEDS E TIKODS.

No kredolö l, das proib buka fa ol gideto badika pacedö la osefü kon cili olik ta flun reideda rü bü kö l!

De proib nä m nonik, nä mü kam nonik sü ikon. Nä miks ta fluns miotö l de flenä dans, reklams, reided, seidet, spikots, … te hipul ut, te jipul ut binons, kels sekü sogä l, in kel padugä lons, peblimons ko tadunanä m ninä lik, ko rafin cö da, senä la e vila, kel fä gü kons onis ad sevediko lasumö n u deimö n ninä lao dinis. Pro ons kosikam ko lukomun e bap no binon bä tod u miotü kam ab sevedikam.

M. L.

Cil, kel steifon ad rivö n horiti ad fanä dö n kö lis reinaboba, no rivon zeili oka, ab sio disein nata pafö lon, kel vilon, das cil omufon. Atos binon: kü pedö n, tikö n, vilö n, steifö n, sevabo: lifö n.

Multatuli.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pad: 47.

NUNS.

Dü tim ze lunik esedobs gasedi telmulik obsik, plä so limanes Vpaklubas, nomö fiko difikes stides, klubes e pö sodes in lomä n e foginä n, dat kanonsö s seivö n, e (u) seidetö n reidio, oni! Pluna ä dalobs plakö n, das lü sed gaseda at pä digidon.

Bi pö tü prim yeloda nulik mutobs lautö n lisedi nulik ladetas, keles opotobs gasedi obsik, odigidobsö v vemo ad dalö n lelilö n, kins reidanas: no limans Vpaklubas, ovilonsö v vilö fo bleibö n getö n gasedi, dat pö laut liseda lö po pediseinö la okanobs demö n atosi. Utans, kels ya ejonü lons nitedä li okas in gased obsik, no nedons sedö n obes nuni, bi ladets onsik klü lo polasumons ini lised. I pö sods, kels vilons seivö n gasedi, kanons getö n oni glato dü tim brefik.

Peselons ü nü foldil 3id yela: 1938 Vpamä ks 300.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pad: 48.

[1] Bi datuval Volapü ka lememom sö ri balik at oka (ä labom nä i of nog blodis kil) so suvo in delabuks okik, ed ä lü gom poso so lunü piko demü of, bo vipabos, das is lifanotets anik dö of sö kons. Panemof: ‘Katharina Rosalia’ e pimotof tü 1839 yulul 10. Ä jä fof me konö m bloda okik, do idesinof, ven ä labof lifayelis 18, ad vedö n jikleudan. In delabuk ela ‘Schleyer’ pepenos tü dä t: 1873 mä zul 2: “Sö r: ‘Katharina’ malä dik, ” tü mä zul 3: “Sö r: ‘Katharina’ nog in bed, ” tü mä zul 4: “Sö r: ‘Katharina’ edelirof de ä neit jü adel, petakedü kof medü lavs, gö do: vemo malä dik: fif, dol stegö fik in donakoap; ofe deadamasakram peditibon fa pä dan: ‘Reinhard’ de ‘Boll’; haratasanan: ‘Galler’ peramenom; kä l kä lö fik fa jinef (sevabo: ‘Katharina Hartmann’ pemotö l tü 1832 novul 11 ed edeadö l tü 1915 prilul 4 in ‘Konstanz’; ä konö mof lomü datuval sis 1873) ed ob. ” Tü mä zul 5 ‘Schleyer’ penom b. v.: “Ti esukubob. ” Tü mä zul 6 pepenos: “Gö do sö r: ‘Katharina’ vemo malä dik; eramenob pö nifadavir pro of leü ledi lä tik; ko smilil sü liko fredik ä pedof desiriko ditibabü gili ko hostid saludik len lips okik; desirof ad lü vö n bedi, kö mof ini kovenastul obik (kel binon pro ob, ä sva pesaludü kon! ); lesuid, pablinof dö nu ini bed, vedof takedikum. Dü gö d lö lik e bü zedel ä preparof oki gloriko ad deadö n, ä spikof ko vö g Lö pa-Deutä nik, nä mö fik, laodik (ä sä votiko neai ispikof so), ä svo se vol votik: “ ‘Deo gloria! Deo gratias! ’ no drenolsö s demü ob, plekolsö s! ” Vö d lä tik ofik ä binon tinelaodiko: “Nä mik! ” Pos sloks tel u kil lad gudik ofa ä sukubon.

O! konsä lis gudik kiomö dik ä givof obe notodä liko e stedä liko, ladö fo! Ä smililö lo ko cü gs redik ä seatof su deadamabed, voiko jivirganiko. Takä dofö s ko ‘anima vere candida’ at in pü d sü lik! ” — Dels sö kö l pefulü kons me penets tefü jideadan. Bevü ats ‘Schleyer’ nunom tü mä zul 8 pubi edeadö lana, kel pisepü lof ü n del bü ik. Ä poedom sepü lakaniti ad deadam ofa binü strofs 12 jü mä zul 15.

Ced ela ‘Schleyer’, das sö r okik edeadof ü n “lifü p Kristusa”, sevabo ven ä labof lifayelis 33, ä binon pö l semik, bi jideadö lan ä labof lifayelis plu kildegkilis e lafiki.

[2] tiä dis?

[3] Bü kapö k; pä korä kon ad ‘Sleumer’ in Volapü kagased pro Nedä napü kans, 1939, Nü m: 1, Pad: 12. (Noet redakana. )

[4] Numi at “kadä m Fransä nik” elonon ü n 1934. Ä steton leigü po, das su taled lö lik pü ks balatik 3964 mutons papatö fö n as pü ks deadik. Mö dikü no Linglä napü k bo pepakon; pagebon bo nomö fiko fa mens 160 000 000, e zuo mens bo 60 000 000 suemons oni saidiko. Rusä napü ki mens bo 150 000 000 spikons, Deutä napü ki 90 000 000, Spanyä napü ki 75 000 000, Fransä napü ki 49 000 000 e Litalilyä napü ki 45 000 000.