LITERAT VÖNÄDIK VPA.

Reidan kü pä lik gaseda at elogon ya ö mna se yegeds smalik e nunods dö kobikams, das mö diks Volapü kans e slopans sitas votik jä fons me konletam literata Vpik. Fü mos bo, das ze tumats konletanas somik dabinons speariko in dils valik taleda. Konletans at jä fons me vob no fasilik, ibä balido Vpaliterat vö nä dik binon dagetovik te nog vemo fikuliko, e telido lised Vpaliterata valodik jü nu ä defon, in kel sevidigä dikos valik ä binon tuvovik. Plä liseds no vemo gretiks bukabü sidas difik, sa literatanotets in “Vpabled lezenodik” de ‘Schleyer’ e “Zi vol lö lik” de ‘Lederer’, ä kanoy te dagebö n eli “Yelabuk” de ‘Kerckhoffs’ ed eli “Die Literatur Vpa” de ‘Kausch’. Bofiks, ya dub pub sunik oksik, no binons lö lö fiks; zuo lebuk de ‘Kausch’ jinon pepakö n te nebundaniko. Somo statits jü nuik valik dö Vpaliterat, kels pos nebenikam Vpamufa balid pilautons zuo fa slopans sitas votik, ze te pä stabons su lebuk de ‘Kerckhoffs’. Suno pos dö nulifikam Vpa Vpans anik ä primons ad lautö n lisedi literata Vpik valodik: bligä d, kel, pos suk e xam dü lunü p yelas, nu kanon pacedö n asä peledunö l. Stok valodik Vpaliterata pelasumon in liseds bü kablü mik tel. Lised balid ninä don tiadis[2] gasedas 91, lised telid tiä dis penä das retik 752: buks, pä mods e lebuks gretikum. Klubaliterat (statuds klubas) no pä lasumon demü leigö f okas.

Konletans anik ya ebegons ad pü bö n lisedis at in bukafom. Lü jinos lü ob as frutik, ad pü bö n balido lisedi gasedas, kel olabon-la bo padis 12 fomä ta gaseda at, as lä ü kot ela “Vpagased pro Nedä napü kans”. Tä no dil veü tik Vpaliterata poregistaronö v me frä ds pü lik, kelis sogods nitedä lik sio ojafidonsö v; somo liseds et okö monsö v leigü po ini nams ö mikas konletanas e nitedä lanas, ab omutonsö v i binö n sivoviks balatiko.

Se lised gasedas nitedikos sö kö l pamä niotonö s! de “Vpabled lezenodik” de ‘Schleyer’ ü nü yels 28 epunons: nü ms 336, tä no ö n fagot gretik el “Volapü kaklubs” de ‘Fieweger’ sö kon me yelods 9 labü nü ms 108, e “Zi vol lö lik” de ‘Lederer’ me yelods 5 labü nü ms 96. Nu el “Nuns blefik se Vpavol” sö kon me yelods 18 labü nü ms 85. El “Nü nots” de klub: ‘Linz-Urfahr’ elabon nü mis 84 ü n yelods 11. Te nemö dikans bo sevons-la, das pos yels anik pos volakrig dö nu gased dilo labü vö dem Vpik epubon.

Gaseds 91 dutü lons lü taledadils so: Yurop: gaseds 77, Merop: 9, Siyop: 4 e Stralop: 1. Peleodü kö lo ma lä ns (labü mieds bü volakrigik) dagetoy sö kaleodi sö kö l: Deutä n: gaseds 18, Litaliyä n e Lö sterä n, al: 12, Lamerikä n e Nedä n, al: 7, Danä n: 6, Jveizä n e Spanyä n, al: 4, Linglä n, Fransä n e Belgä n, al: 3, Cinä n, Rusä n, Yapä n, Brasilä n e Svedä n, al: 2, e fino Rumä n e Portugä n, al: 1.

Tefü lised Vpaliterata votik bo binos-la frutik, ad zö gö n nog boso lovegivi ona bü kapedö me, bi ga nog mö gos, das num penä das at mö dikumon nog boso. Samo nog mutos paklü lü kö n va de ‘Gsell’ se Laljerä n jenö fo Vpalebuks anik dabinons. Mö gos i, das pö dabü kö p: ‘Ch. Beale’ in ‘Boston’ (Lamerikä n) nog penä ds anik bo epubons-la. Fovo omutosö v pavä tä lö n, va sits su stab Vpa pelebumö ls, kels labons pluuneplu Vpavö dis in vö dastok oksik, mö gä do omutonsö v palasumö n ko literat oksik ini polä ot liseda penä das. El “Dil oma” de ‘Fieweger’ ed el “Spelin” de ‘Bauer’ dutons gitodo lü lised valemik. Sits sä kä dik binons: el “Diplok” de ‘Marchand’ labü penä ds 5, el “Le Balta” de ‘Dormoy’ (buk 1), el “Langue universelle” de ‘Menet’ (buk 1), el “Le Bopal” de ‘St. de Max’ (‘Streiff’) (buk 1), ed el “Allgemeine Verkehrsspache Tal” de ‘Hoessrich’, pü ka lä tik kelik gasedanü ms 4 epubons ü n yels: 1903 e 1904.

Lised at penä das, kel olabon bü kapadis pu 130, ninä don mä niotidigä dikosi mö dik. Lebuks 2 labons bü kapadis 1000 e plu 1000. Buk bal binon dabü kot 11id vö dabuka de ‘Schleyer’, kel no pelö lö fü kö l finikon me pad: 1056; buk votik labö l kuratiko padis 1000 binon gramat sa vö dabuk fa ‘Tommasi’ in ‘Milano’. Buk balido sö kö l in gretot binon dabü kot 4id vö dabuka fa ‘Schleyer’, kel labon padis 646. Buks votik tel labons padis plu 500, buks 4 padis plu 400, du buks 5 labons padis plu 300. Buks 12 labons padis plu 200. (Pö atos mutoy demö n, das lä penä ds 300 liseda at num alseimik dö padanum nog defon. ) Veldil bal penä das valik (108) labon datuvali: ‘J. M. Schleyer’ as lautan. (Pö penä ds 12 lautan defon. ) Tä no sö kons in sö kaleod ‘E. Kerckhoffs’ e ‘Kausch’, alan me penä ds 12, ‘Lederer’ e ‘Hansen’, alan me penä ds 10, ‘Tommasi’ e ‘Kniele’, alan me penä ds 8, ‘Dr. Winkler’ e ‘Peerbolte’, alan me penä ds 7, ‘Bernhaupt’, ‘Obhlidal’ e ‘Kirchhoff’, alan me penä ds 6. As penä d balid ü n 1880 ä pubon: “Volapü k. Die Weltsprache. Entwurf einer Univesalsprache fü r alle Gebildete der ganzen Erde. ” fa ‘Johann Martin Schleyer’. Buk lä tik Vpamufa balid fa lautan no penemö l ä pubon ü n 1916 in dabü kö p di ‘Dresden’ ko tiä d: “Die Weltsprache. Ein Ruf an die Gesamtmenschheit”. Labon padis 33. Nums gretikü n pü botas dutü lons lü yels: 1886 jü esa 1890; ga ü n yels: 1891 jü esa 1899 penä ds nog 126 e de 1900 jü 1916 penä ds nog 33 epubons. Pö atos mutos dö nu pakü petö n, das nog pö penä ds verä to 136 yelanotets defons, kelas penä ds pu 100 epubons pos 1891. Peleodü kö lo ma taledadils gianadil fe dutü lon lü Yurop mö penä ds 478, penä ds 32 dutü lons lü Merop, 12 lü Siyop, 1 lü Stralop. Frikop no nog jonon Vpapenä dis. (Logolö s ye peneti tefü ‘Gsell’! ) Notets 233 dö dabü kö ps nog binons leodü kabiks; ojonü lons bo dadilä di sü miki. Penä ds 21 lü dilä d gudiko pekomulö l: “poed” dutü lö ls peblimons me noats; binons teike noateds Vpe e datuvale pededietö ls. As noatä dans sevä dik tuvobs is eli ‘Komzak’, eli ‘Lange’ ed eli ‘Gä nsehals’. Me penä ds 168 literat prosadik: konots, tradutods, penots, … pekomulon, bevü kels mö dot semik bukas rigik dabinon. Penä ds 73 atas no nog pedadilons ini grups.

Binos stimadin Vpana alik ad kevobö n ma fä g lö lik oka pö vestig Vpaliterata. U medü atos, das givonö s sakrifoti monik smalik pro pü b lisedas bofik, u das on, if dalabonö v stoki ze gretiki literata, begonö s dü tim brefik loeni lisedas bofik, e steifonö s ad lä fulü kö n onis! Pö sods cifö l sitas votik labons nitedä li gretikü n in liseds at. No vilobs-li obs it fö lö n stimabligi kol Vp? O Volapü kans! kodolsö s, das tö bs peduinö l pö laut penä dema no pedunons-la vaniko!

Jö to nog pamä niotosö s, das plä vob lö nik oba it e kevob zilik Vpana nenfenik: ‘J. G. M. Reynders’, i no-Volapü kan: ‘Tarnow’ ekeyufom in kevob flenik so mö diko pö vestig e leodü kam penä dema Vpik, das om legitodo kanom pacedö n as kevoban.

J. SCHMIDT.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pads: 38—41.