Daved Volapüka

Fa ‘Studiendirektor’ p. d. ‘Professor Dr. theol. et phil. Albert Sleumer’: cifal Volapü kanefa.

Datikan valemapü ka gebovik balid: ‘Johann Maritn Schleyer’, ettimo pä dan in ‘Litzelstetten’ len ‘Bodensee’, ä stadom ü n lifayel 48id oka, ven om, as balidan menas valik, ä plö pom ad datuvö n mekavapü ki, kel dü degyels mö dik ä blö fon gebovi oka. Lio bo ä reafom-li ad datuv at, kel ä sü ü kon pö timakompenans oka dilo stuni gretikü n, dilo neflenami glö tik, dilo kofiä li e dilo zü pä diä li?

If man veü tik at no ibinomö v i lautan plö dakö sö miko zilik, no ilabobsö v gespiki so sü periki ad sä k at. Somo edikom in ‘Konstanz’ ü n dels 12id jü 16id febula yela: 1888 julane ze deglulyelike labü nem: ‘Brecht’ penoti, kel labon gretoti jö lplifä tapads 16, sa tiä di: ‘Wie kam der Erfinder der Weltsprache zur Idee seiner Erfindung? ’ (= Lio datuvan Volapü ka ä reafom-li ad tiket datuvota okik? ). Bi om it eblimom penä di foginapenä tik at poso me vö ds: ‘Von Schleyer, J. M. dat. vpa’ (= fa ‘J. M. Schleyer’, dat. Vpa) e me dä t, is lo obs dokü m konfidovik dabinon.

Ü n yel 60id pos daved Volapü ka, bo mö gos, das reidans obsik labons nitedä li lifö fik ad seivö n in tradut lepenä di at, igo if binon-la in tops anik tu veitö fik, ed igo mä niotilon-la dinis nä idinik. As temunod mana gretik digä don ad pamä niotö n lö liko.

Namapenä d fo ob seatö l tonon so:

“Lä nä dapä dan pö fik somik komota pö fik mutom vedö n pro valans valofä gan. Adelo cil falon ini vat e noyon: lä nä dapä dan mutom gebä dö n steifü lis balid ad dö nulifü kö n oni. Odelo domil delavobana felefilon: om mutom lebü dö n lefilapoldi pö fä dik. Pö fä tot votik kapenan sturom de bumä d nulo pabumö l, u jimatan tidana dofalof de julapä runü l geilik, e bofikans ti deibludons, bü ä sanan pubom: pä dan mutom gevö n yufi mu zesü diki balidi. Dö nu pö naed votik tuvoy in fel lardik brietani edeiflodö l: pä dan steifom ad lelifü kö n i lani omik, ye nensekiko. Dub luhä gans e vukans tein lä tik lö da jiviudana epä ridikö lana paselon. Sekü dä sper vilof stü rö n oki ini ‘Bodensee’. Pä dan lelilom atosi, e kelofom lifö fiko pö lesel, plulofom pö sel budinas okik: krusifid, magods saludanas, plekabuks, kö rtens e kafigrainö m nevitovik,... ad legivö n pos lesel vali mu-lestunö lane. Atosi valik e nog somikosi votik ö mik ob: datuvan Volapü ka ä belifob in vilä gapä dä ns pö fik obik, in ‘Krumbach’ nilü ‘Meszkirch’ (Badä n) de 1867 jü 1875 ed in ‘Litzelsteteen’ len lakatuig di ‘Ü berlingen’ ela ‘Bodensee’ no fagik de nisul: ‘Mainau’ (1875-1885), kö ä lifä dob timi lunik yelas fikulik 18, kuratiko so, ä sä ä bepenob is osi.

In pä dä n bü lä tik obik in ‘Krumbach’ nilü ‘Meszkirch’ in nä ifä lidil lö pafä lida di ‘Donau’, kö ettimo sö ls: ‘Von Waldsperg’ ä lö doms in lesiö rakased, ä labob as nilä dan bevü pä dä nans pö fik i hiviudani ä kapenani vemo pidabiki. Atan ä vedom so pö fik, das ä mutom selö n hä tili oka, ed in domil bü ikumo lö nik oka te nog ä labom cemili miserabik asä lö dili. “Schwarz” (= blä gik) nem omik ä binon, ed ai “schwä rzer” (= blä gikum) mifä t omik ä vedon. Fe ä labom nog cilis daü lik vobafä gik tel, ab daut ä begolof vegi badanas ed ä deadof sekü sek sinoda. Pö stad vemo mifä tik, in kel man ä binom, tü gö d semik (de dü p 5id jü 6id ü n 1873 febul 25) zuo cemil omik ko dalabotils nemö dik valik oma ä lefilon, bem len fö narü d ifilikon. Obs: nilä dans ä lü spidobs, ed ä kvä nobs me tö bids valik obas; leigoso sö r balik obik ä dunof. Ä steigof spido futis nü dik ini juks oka, gö d ä binon koldik. Du ä stanof in vat bluka, ä koldä tikof so vemo, das suniko pos atos ä malä dikof, ed ä deadof ü n lifayel 33id oka, kelos ä kodon obe doli nesagovik, ibä ilö fobs odi muvemo[1].

Ven cem nilä dana: ‘Schwarz’ lö liko ifelelfilon, son klü liko no plu ä plidom ad binö n domü fat lö liko ipö fikumö l. Ä tevom lü Merop. Pö ledit de fat atan ä sagom: “O lö fä b obik! if binol in Merop e meritol bosi, tä no lememolö s ga i obi, e sedolö s obe semikna moni mö kruzars anik! ” Son ä promom drenö lo atosi. Ä kö mom benofä tiko love sean, ä dagetom us vobi in meinä d, ä meritom moni, ab ä jinom eglö mö n fati pö fik oka. Kime votik ö begomö v-li konsä li, ä sä nilä dane: pä dan. Ko logs sekü drenam iredikö ls ä kö mom ü n del semik lü ob, ed ä plonom: “Edugä lob cilis; ab nu binob lö liko soalik. Daut obik binof deadik; son obik binom in Merop, ab nendanik kol ob. ” Ä steifob ad trodö n omi, ed ä sagob: “Son oli ai ä binom brafik; klu no mö gos, das binom nendanik. Epenol-li ü fo neai ome in Merop, ed eplonol-li neai ome ditreti ola? ” Ä sagom: “Si dido! ab neai gespikom obe. ” Ad atos ä gespikob ome ma plak mö danaik sü mik: “O nilä dan lö fik! suvo jenos, das se Merop u lü Merop ladets in Linglä napü k penabiks papenons Deutä napü kiko, efe so, ä sä reidoy onis, plas so, ä sä penoy u bü koy onis. Somo samo vö d: ‘Iowa’ su ladets suvo papenon: ‘Eiowa’... Benö! potacalans, pö kels ladets binons nesuemoviks, jedons brefo flanio penedis somik. Ven ol, o flen lö fik! Kludo penol dö nu penedi lü Merop, so blinolö s obe ladeti sona olik, keli bo seividol pö rö letans in tops nilä dik! Vilob tä no ai penö n ole ladeti verä to in pü k Linglä nik. ” Nilä dan: ‘Schwarz’ ä danom fä kiko obi, ä sö fö lom konsä li obik, ä datuvü lom ladeti sona okik, ed ä blinom oni obe. Ä tuvob oni jenö fiko ma lotograf Linglä na-Meropik jeikiko mifomiki; pipenon Deutä napü kiko, soä sä ä reidoy oni, ab no, soä sä ä penoy ed ä bü koy oni. Alane, kel tevon lü Merop, sö toyö s komandö n, ad penö n ladeti nulik oka so, ä sä bü koy oni, no so, ä sä reidoy oni! Ä stukob dö nu, ma leced gudikü n oba, ladeti pimifomö l ö n mod Linglä napü kik, ed ä konsä lob nilä dane: ‘Schwarz’ ad penö n sunä do sone omik in Merop. Ä dunom atosi, ä penob verä tiko ladeti, pened ä lü kö mon in Vesü dä n fagik, e suno pos atos son jenö fiko no nendanik ä begespikom fati dafredik oka me pened e mon. Sekü atos ob it fovo ä mutob ladetö n pro nilä dan: ‘Schwarz’ e votikans de ‘Krumbach’, ed i nog pro votikans mö dik zü amö pa lö lik, penedis valik lü Merop. Tä no ä so ko nä mä d leklä ra tiket ä sü ikon pö ob: “O! kiojö nik binosö v, if lö dans valik tala, pla lotografs mifä tiko brulü kö ls, netikaviks e neplagö fiks, soä sä mu pato ut Linglä napü ka, ab i uts Rusä napü ka, Polä napü ka, Svedä napü ka e Deutä napü ka binons, dalabonsö v lafabi kobä dik bal, lotografi leigö fik bal, si! ba igo spodapü ki valemik balik bal. Kiomö diks skan, dol, tim, e moniperot... pavitonsö v tä no, ibä ma kalkul vifö fik in lepotö p di ‘Washington’ alyeliko, sekü penam mifä tik natapü kas, peneds fol- e lafabalion pagetons, bevü kels vö ladadins ti foldegmil dabinons, kels binons nedegivoviks te sekü ladets mifä tik somik, ä sä fat e son: ‘Schwarz’ ä penoms ode, bü ä ä vü ikob yufö lo. Fon bundanik kion perotas, skana e nesufä da valasotikas! kelos no kanon pakodidö n sifä dane balugik, gü ä nolavanes valik ut, kels aidulo bleiboms dunö n roto e leno viloms jä fikö n me volalotograf e volapü k. Somo sekü lö f teik pro pä dä nans obik, ed i pro mens valik, kels mutons setevö n lü vol lardik, u mutons spodö n ko vol lardik, pö ob tiket valemapü ka ä madikon, soä sä on nu jenö fiko dabinon in dabü kot jö lid gramata obik. Ledun tiketa at pä preparon dub stud ti nenropik pü kava e pü kas dü lunü p (kanob sagö n konsienö fiko) yelas foldegkil. Ibä ven ob ü n yel: 1879 ä sevä dü kob Volapü kalafabi balid okik e suno pos atos Volapü kagramati, ä labob lifayelis 48. Ab ven ä labob bä ldoti yelas lul vikaran brafik lomapä dä na obik: ‘Lauda’ (ibä ettimo el ‘Oberlauda’ nog ä binon filial ela ‘Lauda’) ä primom ad deklinö n kobo ob ma el ‘Brö der’ gudik bä ldä dik: ‘mensa mensae... ’. So stud latina pä fö von, jü s ziom lö fik obik in ‘Kö nigheim’ ä pludugä lom obi, ven ä labob lifayelis 11, tefü latin e Deutä napü k, ibä ä binom benofä to gramatan vemo gudik, soä sä ob panemob fa ö mans gramatan lö nanatä lik. In gü mnad in ‘Tauberbischofsheim’ ä lä rnob tä no, ä sä gü mnadans valik Fransä napü ki, Vö na-Grikä napü ki e hebreyi, e lä ats ye nog libaviliko — dub gud profä sorana ettimik e lö pajulakonsä lal nutimik ä klä nakonsä lal: ‘Blatz’ in ‘Karlsruhe’, kel ä lautom bali gramatas Deutä napü kik veitö fik gudikü n — zuo pü kis Linglä nik e Litaliyä niki. lä tiki at ad preparö n obi ya go gö lo pro tä v Litaliyä nik lü ‘Roma’ e ‘Napoli’. In niver di ‘Freiburg im Breisgau’ ä studob nog zuo Larabä napü ki e sü riyi; dü yels, kü ä calob as vikaran e pä dan, pato in ‘Wertheim’ nog Rusä napü ki e Portugä napü ki, pü kis Yuropik retik valik e pü kis plö dü -Yuropik, sodas istudob pü kis luldeglul ü nü tim, keli ä lifä dob in ‘Meszkirch’, ‘Krumbach’ e ‘Litzelstetten’. Zuo ä jä fob, pato in ‘Baden-Baden’, ‘Kronan’, ‘Wertheim’, ‘Meszkirch’ e ‘Litzelstetten’, nog jä fediko me poedots Deutä napü kik, latinik, e Vö na-Grikä napü kik, i sü riyik (‘Ephraem’), e nog me poedots netas votik mö dik, kels ya danob ad logö n, vio menatikä l valö po in pü ks distikü n notodon oki tä lä ktiko, tikaviko, plagö fiko e lö lö fiko lekaniko, ed ad gevö n Volapü ke obik mö gikü no kaladi baluga, fasila, tikava, kludö fa, vö lada plagik e benotona, in kelos, ma cö dot baicedik valikas menas gidik, nepaletö fik, relo e bolito nenbü micö dikas netas valik, kels estudoms verä tiko e stabö fiko Volapü ki obik, jenö fiko eplö pob.

Ab te Jafale mu gudike oba sö tob danä dö n, das nebefeitoviko dalabob pü katä leni lö nanatä lik, dub kel, toä mem obik me balionats pü kafomas e pü kavö das petufledö l vemo ilä sikon sekü malä d vemik, ä fä gob ad lä rnö n, ti klienä liko, mu fasiliko, fredaladä liko e ko laidä l dub sä spetikam biedä lik nonik nosü kabik, pü kis foginä nik mö dik dü lifayels 5id jü 50id oba. Tiket so pipreparö l e pö sodiko vero rigik Volapü ka (ibä ä sevob nosi de bü ans valik obik: ‘Leibniz’, ‘Wilkins’, ‘Bachmaier’,... ed ad blebö n rigik ä vilob sevö n nosi de atans) tä no jenö fiko peledunon teoriko ü n neit nenslipik pro ob it rä tö fik ä klä nö fik in pä danö p in ‘Litzelstetten’ nilü ‘Konstanz’, in gulacem teada telid, kel ä topon ä l pä danö pagad, ü n zä n mä zula de 1879, ü n neit kelik ä betikob vemo jä fiko valikis fopis, mistadis, dö fis e miserabotis tima obsik. Ad temunö n verato e koefö n notodä lo, vio fä kik ladä l obik ä binon ü n neit seledik et, so kanob te sagö n ko danö f e mü k gretikü ns: Jelalanan gudik oba ä nü givon ettimo obe sü po siti lö lik valemapü ka: Volapü k. Tü 1879 mä zul 31 ä lautob tä no balido penä do stabanomis gramata obik. De tim et esakrifob sekü lö f rafinik pro menef mö do patomö l susnumiko mö dikis timi, tö bi, lafaneitis, tö bidis logä ma e nevas, sauni, monigetotis, potamonis mö milats makas, pä damesedis obik, mö dü kumami lemeseda, lö da, gada, promuvi pro tiket volizü ö l oba; demü atos dalob bo spelö n, das menef nog dü lifatim oba jonü lonö s obe danö fi, das bo balionan,... vobä domö s, das labobö s bä ldi nenkudik, du ob nu mutob tö biko lifö n medü literat yunik oba! Ö man liedo gebom tummilatis pro vims, mivims, e vimä ds... du om as patronan ä mä zen tiketa benedik ö kanomö v vedü kö n oki laidio nedeadö fiki. (‘Sapientibus sat’! )”

Jü top at dikot ela ‘Schleyer’ binon. Volalafabi in on pemä niotö li ä lautom balido tü 1878 yanul 18 pro el ‘Sionsharfe’; fat omik: tidan pepä nsionö l: ‘Joh. Philipp Schleyer’ (†1891) ä kopiedom oni pro om, ä sä ä penetom ini delabuk. Lautot veitö fik in penä t lö nik omik, kel seaton fo ob, pedä ton tü 1878 febul 14 e binä don me tonats 26. Givom in namapenä d sunä do blufis atosa, bi ä penom eli ‘magnificat’ se bib (‘Lucas’ I, 46-53) in pü ks Spanyä nik, Litaliyä nik, Linglä nik, Fransä nik, Rusä nik e Deutä nik ini lafab at. Nog ü n yel ot ä koedom bü kö n pö kurabukatedan: ‘Tappen’ in ‘Sigmaringen’ prinsipis volalafaba. Penä to ä lä ü kom sui korä kablog ome pisedö l kü peti: “Tonat alik, kel tonon votiko, ä sä logoton, binon: simulian; plon tonatas dö atos! ” Ä sedom ü n 1878 volalafabi oka niveradekä tanes fakultetas filosopik di ‘Barcelona’, ‘Torino’, ‘Cambridge’, ‘Paris’ e ‘Petrograd’, e leigo ü n 1879 dekä tane fakulteta katula-Godavik in ‘Tü bingen’ e potaministerane reigä nik: ‘Stephan’ in ‘Berlin’.

Ü n yel: 1879 man nenfenik ä davobom “nulalotografi” pro vö ds Deutä napü kik. Ä nemom oni “fü tü ralafabi tikä lik”. De tim at delabuks aiplu pelautons in “lotograf” at oma, e ninä dons ü n pasetikam tima i Volapü kavö dis mö dik.

Onitedos nog reidanis obsik ad lelilö n, das ‘Schleyer’ in penet delabuka okik dä tü 1877 tobul 17 penom: “ Adelo eprimob eli ‘Vö lkerdolmetsch’ in pü ks mä l (Deutä napü k, Linglä napü k, Litaliyä napü k, Spanyä napü k, Fransä napü k, Rusä napü k, pads 21)”.

‘Schleyer’ ä lekibom delabukis oka ko kurat kä lö fikü n. Demö lo atosi binos plü o kü pidik, das in ats penet pü likü n no kanon patuvö n dö neitabelifots mula: mä zul de 1879, pö kels om ma nun okik ga tiko kleiliko elogom siti Volapü ka oka. Te dä t: 1879 mä zul 31 lö po pemä niotö l ninä don peneti: “Primob adelo Volapü ki oba e gramati (balugik, tikä lik, plagö fik) in stabaliuns! ‘Deo gratias’! ” Tä no panunos tü prilul 2: “Vob len Volapü k. ” e tü prilul 3: “Vob len Volapü k oba. ” e sü miko tü prilul 5: “Vob len Volapü k. ” (Pö del at penetom: “ Sulamacini fa ob pedatuvö li mö bel: ‘Strobel’ emekom pro ob, ed eblinom adelo obe tä M. 7, 20. ”) Tü prilul 7 e 8 bejä fom dö nu Volapü ki: “Poyü mots 47 e stabanoms 33. ” Tü prilul 13 ä penetom: “ Eli ‘Magnificat’ (leigodolö s eli ‘Lucas’ I, 46 e f.! ) e spikedis etradutob ini Volapü k. ” Tü prilul 15 pamä niotos: “Vob len Volapü k (korä k). ” Tü prilul 16 fino penetom: “Disin Volapü ka obik e gramata lü ‘Tappen’ (‘Sigmaringen’ in plinä n: ‘Hohenzollern’). ” Tü prilul 19: “Vob len Volapü k, vö dabuk, blufasets,... Korä kablogi balid Volapü kadisina binü noms 80 egetob de ‘Tappen’! ”

Tü prilul 29 nunom: “De ‘Tappen’ egetob samä dis 900 klinabü kota ela “Disin Volapü ka” obik (pads fol). ” Tü prilul 30 penom: “Samä dis vel ela “Volapü k” epotob potadilekale: ‘Stephan’ e samä dis kil kadä manes regik nolavas in ‘Berlin’. ”

De 1879 mayul 1 suvo penet komä don: “Vob len vö dabuk Volapü ka. ” Tü mayul 3 ä potom i ledü ke Badä na (lä nasö le oka) disines tel Volapü ka, kelis igo ä koedom “registrarö n”.

Tö mayul 4 kurabukatedan: ‘Tappen’ de ‘Sigmaringen’ ä kö mom ed ä tivom ko om demü bü k gramata Volapü ka.

Tü mayul 6 datuval ä labom fredi ad tidö n dü spat balidnaedo Volapü ki dautes bofik domasanana okik: ‘Dr. Wilhelm Schachleiter’ se ‘Meszkirch’: ‘Therese’ e ‘Frieda’ (labü lifayels 19 e 14), pö kelos ä penetom: “Suemofs vifo, pato el ‘Therese’. ” Tü 1879 mayul 10 ä penetom: “Eles ‘Therese’ e ‘Frieda Schachleiter’ penedi balid in Volapü k dö lü kö m ini top isik, drim de ‘Roma’ e visit. ” Ä potom penä di oka ko “ lised vö das ”.

Tü 1879 mayul 12 peneotm: “Efü mü kob vö dis 1248 in Volapü k, ” e de tim et laivobom nenfeniko len vö dabuk Volapü kik, jü s fino ü n gö layel de 1880 dabü kot balid gramata e vö dabuk Volapü ka ä pubon in komitä tadabü kö p de ‘Trappen’ (pads smalajö lplifä tik 136, M. 1, --)

Ad notü kam gretikum disin omik Volapü ka e volagramata pro kulivans netas valik tala balido pä notü kon as lä ü kot nü ma: 35 ela ‘Sionsharfe’: mulagased fa om it (ü n 1876) pifü nö l (yelod: IV, 1879 mayul); ed ebo periodapenä d at ä dü non ome jü pub “Volapü kableda” balid (ü n 1881 yanul) ad pakö n tikis omik dö Volapü k, mö dalilo in fom poedik, ed ad kobü kö n kopä di Volapü kanas fledik.

“Disin” ninä don ya “Volapü kablufis” degbal, sevabo: plä gasets yumü stabanoms 30. De nü m: 32 jü fin poyü mots valik panumä dons e paplä nons.

Tü 1885 mä zul 1 ‘Schleyer’ ä pü bom nü mi lä tik ela ‘Sionsharfe’ oka. Malä d e vobod votik ä kodä dons atosi. Flens gaseda ye ä plö pons ad vobä dö n de 1886 yanul 1 fö voti ona, kel i ä pubon pö ‘August Feyel’ in ‘Ü berlingen’. In nü m: 3 ela ‘Neue Sionsharfe’: mä zulanü m yeloda: 1886, pad: 48 poedot sö kö l komä don:

“AN SCHLEYER.

Sä nger dort in weiter Ferne, warum ist der Harfe Klang

Und dein sü ß es Lied verstummet? warum schweigst du schon solang?

Ach! vergebens harrten alle, die sich deines Sangs gefreut;

Stille ist es nun geworden, schon so lange, lange Zeit.

Endlich kommt herbei die Kunde, daß der Harfe Saitenspiel

Unser Sä nger hat verlassen, sich zu weihen anderm Ziel.

Da er oftmals ist gewandert, durch so manches fremde Land,

Fü hlt er, wenn mit vielen Sprachen sein Genie auch ist bekannt,

Doch gar bitt'res Leid im Herzen, dasz, seit Babels Turm gebaut,

Keine Sprache mehr zu finden, die da allen sei vertraut.

Und nach langem, tiefem Sinnen ward es seinem Geiste klar,

Und es wurden ihm die Zeichen nun auch plö tzlich offenbar.

Dann auch fanden sich die Worte — so entstand die Volapü k -

Er erfaß t sein Werk, das groß e, nun mit einem weiten Blick.

Viel gelehr'ge Schü ler sammeln sich um ihn in weitem Kreis,

Und so forscht er immer weiter, und sein Werk belohnt den Fleisz.

Eine Zukunft wird es haben, vielbedeutend fü r die Welt,

Ob auch manchem kleinen Zweifler diese Sprache nicht gefä llt.

Seine Kraft doch wird er opfern, seines Lebens treuen Rest;

Denn sein Geist, der immer forschet, nicht den Kö rper ruhen lä ß t.

O! so mö g' er denn vollenden noch sein Werk! In spä t'ster Zeit

Wird es seinen Namen krö nen mit des Ruhms Unsterblichkeit.

Doch damit die ‘Sionsharfe’ nicht verstumme ganz und gar,

Boten liebevolle Hä nde sich zu ihrem Dienste dar,

Und die Sä nger sammeln wieder sich zu einem festen Bund.

Du, der Harfe erster Meister! segne sie mit Herz und Mund,

Daß es weithin wieder tö ne ü ber Berge, Meer und Land,

Nur dem Reinen, Edlen, Schö nen voll Begeist'rung zugewandt.

Mö gen and're Lieder singen, welche schmeicheln ird'schem Wahn;

Uns're Lieder, uns're Klä nge ziehen feudig himmelan!

Sind ein Vorspiel von dem ew'gen Lied' im weiten Himmelsraum,

Wo in Wahrheit sich verwandelt uns'rer Dichtung holder Traum!

Miesbach (Bayern). Wilhelmine Seiler, geb. Adam. ”

(Tradutod: LÜ ‘SCHLEYER. ’

O kanitan in fag fagik! kikodo ton hapa

e lid svidik ola emü ä tikons-li? kikodo seilol-li ya so lunü po?

Ag! vaniko valikans ä stebedons desiro, kels ifredons dö kanit olik;

nu evedos stilik, ya sis tim so vemo lunik.

Fino nun isio kö mon, das stinaplä yi hapa

kanitan obas elü vom, ad dedietö n oki diseine votik.

Bi suvikna etevom da lä n foginik so ö mik,

senä lom, do sevom dub tä len okik pü kis mö dik,

ga liedi go bidä liki in ladä l, das, sisä tü m di ‘Babel’ pibumon,

pü k nonik binon tuvovik, kel sevä don pö valikans.

E pos datik lö lö fik lunik ä vedos kleilik in tik oma,

ed i mals nu ä dasevä dikons sü po po om.

Tä no i vö ds pä datuvons — so Volapü k ä davedon.

Dasumom nu vobodi sublimik oka ko dasev lö lö fik.

Tidä bs nolavik mö dik kobikons zü om in sirkü l veitik,

e so vestigom ai mö dikumo, e vobod omik mesedon zili.

Olabon fü tü raseki, pro vol vemo veü tiki,

ifi pü k at no pliton dotimani smalik ö mik.

Nä mi oka ga osakrifom, e reti fiedik lifa okik;

ibä tikä l omik, kel ai vestigon, no leadon takä dö n koapi.

O! fiduinomö s nog vobodi oka! Ü n tim latikü n

okrinon nemi oma me fam nedeadö fa.

Ab dat el ‘Sionsharfe’ no ö mü ä tikon lelö liko,

nams lö fafulik ä lofons okis ad dü n ona,

e kanitans kobü kons okis dö nu ad fed nä mö fik.

O ol! mastan balid hapa! benedolö s oni me mud e ladä l,

dat dö nu tononö s veitio love bels, mel e lä n,

e padedietonö s ko lanä l fulik te kline, nobe e jö ne!

Letolö s, das votikans kanitons lidis, kels flä tons pö lacedis taledik!

Lids obsik, vö gs obsik lü odikons frediko sü lio!

binons prelud kanita laidü pik in sü laspad veitik,

kö ad jenö f cenon drim keinik poedota obsik!

‘Miesbach’ (Bayä n). ‘Wilhelmine Seiler’ pem. ‘Adam’. )

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pads: 26—30, 34—38.