Volapükaklub valemik Nedänik: Kobikam 28id

Fa ‘J. G. M. Reynders’.

Ü n poszedel zä dela: 1938, mä zul 12 kobikam valemik 28id pä jenü kon in bal lecemas ela ‘Hotel Figi’, ‘ ’t Rond’ in ‘Zeist’.

Tü dü p: tel e laf presidan: ‘Dr. Arie De Jong’ se ‘Zeist’ ä maifü kom kobikami me benokö maspikä d in Vp. pä sagö l. Ä notodom leigü po fredi oka, das nu ä dalom glidö n dö nu sö li: ‘N. Schravesande’, kel ibinom ü n yels bü ikum liman zilik dilä da: ‘Arnhem’, as liman nulik, ed ä sagom speli, das vob oma ö prodonö s pro klub benoseki mö dik!

Pos atos protok kobikama valemik bü ik pä loreidon, e pos lobü l kobanefa pä dispenon fa presidan blö fü baibin.

Tä no sekretan ä blinom nunodi dö yel epasetikö l, kel brefo ä ninä don sö kö losi:

Num limanas kluba epluikon me limans anik. Dub vob kluba Vp. pianiko esevä dikon aiplu. Kobikam valemik bü ik pä jenü kon tü 1937 prilul 17 in ‘Den Haag’. Nunod ata ä pubon plä so in jä fidot at i in delagaseds difik.

Periodapenä d: “Vpagased pro Nedä napü kans” epubon nomö fiko aipos muls tel. Tü yanul 1 lä tik gased at eprimon yelodi velid oka. Binon jä fidot calö fik Vpakluba valemik Nedä nik e dilä da valemik feda Vpaklubas. Gased papoton plä so limanes klubas bofik mö dikes bukemes niverik e veü tikes votikes in lomä n e foginä n, pö paniveres, delagasedes, stuanaklubes e ladetes privatik mö dik. De flans difik redak ä dalon getö n jonü lis nitedä la.

De Vpamä ks sevä dik ü n yel epasetikö l samä ds 1800 paselons, leigodü samä ds 1000 ü n yel bü ikum.

Ad tirä dö n kü pä li lü Vp. ü n yel epasetikö l noteds dö Vpitidodems e Vpitidabuks nomö fiko pä nü seidons in el ‘De Zeister Courant’.

‘Dr. A. De Jong’ in ‘Zeist’ e ‘J. G. M. Reynders’ in ‘Den Haag’ ä gebidü koms okis ad gevö n tidodemis Vpik.

I ü n 1937 cifalebuks bofik dö Vp.: “Wö rterbuch der Weltsprache” e “Gramat Vpa” pelofons as legivots bukemes veü tik anik. Nu lebuks bofik dabinons in bukemó ps gretik 44 Yuropa, Meropa e Stralopa. Baiodü kompenä t nenfiamik: “Boekhandel en Drukkerij voorheen E. J. Brill” suä m ela ‘Wö rterbuch’ pelonü lon ad fl. N. 4, 00 ed ut ela “Gramat Vpa” ad fl. N. 1, 00, sodas buks bovik sekü suä malä sikam at evedons sivovikums pro alan.

Propagidapenä d, dö kel ä spikoy pö kobikam bü ik, eblü mikon ü n fin yela: 1937. Pä mod at opubon luveratiko ü nü tim vemo brefik.

Ü n yel epasetikö l ‘Dr. De Jong’ elautom fö voti lulid ad Vpavö dabuk Deutä napü kik. Dü tim, das fö vot at no nog upubon as bü kot, utans, kels vilons kopiedö n vö dalisedi at, okanons loenö n oni de lautan.

Vpans anik jä fons ad mö dü kumö n Vpaliterati. Lebukil ö mik ya blü mon pro bü kapedö m, ed opubon as bü kot, sosus monastad odä lon atosi.

Num limanas dilä da valemik feda Vpaklubas epluikon boso.

Tü 1937 gustul 16 foldil tumyela ipasetikon, das kleran romakatulik: ‘Johann Martin Schleyer’: datikan Vpa jö nik obas, edeadom. Dinä dü jenot at yeged veitö fik dö om, pidekö l me pö rträ t oma, ä pubon in setulanü m periodapenä da at.

Tü 1937 yanul 18 in ‘Oud-Gastel’ (‘N. Br. ’) ‘Frans Cornelis Van Aken’ ä deadom, kela penä d: “Volapü k dü nü tid” ä dageton vö nä datimo sevä di gretik, e pitraduton se Vp. ini pü ks difik.

De ‘Prof. Dr. Paul Mitrovitch’: profä soran tedanivers in ‘Sarajevo’ (Sulü da-Slavä n) in periodapenä d di ‘Interlingua’: “Schola et Vita” yeged in pü k fa om pidatikö l: ‘Internasional’ ä pubon, ad plä idö n eli ‘Entente cordiale’ (= baiod ladö fik) bevü plä gans volayufapü kas difik.

Ü n 1937 valemapü k nulik: ‘Ofat’ epubon, kela jafan ‘Olaf Farstadt’ in ‘Bergen’ (Norgä n) ä binom. I ‘Prof. Dr. A. Debrunner’ in ‘Bern’ (Jveizä n) jä fom me xam yufapü kas dabinö l, ad vä lö n bali se ats, ud ad kobopladö n se ats siti nulik.

In Deutä n nu binos vemo fikulik ad propagidö n valemapü kasiti seimik. Cifodans Reigä na kilid klü lä doms binö n nefleniks ta tikamagot valemapü ka. Ebü edoms segolö n sevabo bü adi, das pö sods in dü n Reigä na no dalons binö n limans valemapü kakluba, ni dalons fö dö n propagidi sita alseimik. Atos sio binon pro obs vemo neplitik, ab ga spelobs, das tefü atos votikam okö monö s ü nü fü tü r nilikü n, e das Vp., kel ga binon tikä laprod Deutä nana bidä dalegik, odalonö s paplä gö n dö nu leliviko in Reigä n Greta-Germä nik.

Ed in e plö dü lä n obsik pö sods dabinons, kels dalabons konletis gretik lebukas in e dö valemapü ks difik. Ma sev obas, nog neseimo ye stitod dabinon, kel pato jonidon ad konletö n lebukis somik, sodas konlets et te binons tuvoviks domü dalabans anik. Nu sö l: ‘J. D. Van den Eynde’ in ‘Santpoort’, kel dalabom bukemi gretik valemapü kasitas difik, edunidom primä to ad dabinü kö n stitodi valemik somik in ‘Haarlem’, kele klienom ad lovegivö n konleti gretik lö nik oka.

Pos loreid nunoda kal dö 1937 pä xamon e pä zepon. Kal pä jö ton me jö tasuä m gö netik mö fl. N. 23. 92.

Pos atos ä jä fikoy me davä l vipresidana. As sek vö godama sö l: ‘N. Schavesande’ in ‘Hilversum’ pä jonidü kom as vipresidan. Davä lä b elasumom vipresidi.

Bevü penä ds pigetö l penä d cifala Vpanefa: ‘Prof. Dr. Alb. Sleumer’ in ‘Godesberg a/ Rhein’ (Deutä n) ä dabinon, ko vips gudik mö dik pro kobikam, ed i kadil matanapä ra: ‘Scauflaire’ in ‘Gent’ (Belgä n) ko vö ds: “Lifö Volapü kans! ” Se ‘Wien’ (Lö sterä n) nun ikö mon de sö l: ‘Gustav Von Niksie’, ninä dö l promi ad ovobö n bö nü Vp.

As top e tim pro kobikam valemik sö kö l pä lonons bü fiko ‘Utrecht’, tefä do ‘Zeist’, e mul: mä zul.

Tä no nog ä spikoy dö meds, kels kanonsö v pagebä dö n ad fö dö n paki Vpa, dö propagidapenä d pro bü kapedö m blü mik, e dö Vpafund.

Pos atos presidan ä fä rmü kom me vö ds ladö fik anik kobikami, ä notodö lo speli, das klub obsik oflorikonö s aiplu!

Dü kobikam su tabs tel Vpalebuks ä jonetons, kels de 1931 ipubons.

Lecifef kluba nu binä don me ‘Dr. A. De Jong’ in ‘Zeist’: presidan; ‘N. Schravensande’ in ‘Hilversum’: vipresidan; ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ in ‘Den Haag’: sekretan-kä dan.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pads: 22—24.