VOLAPÜKAGASED PRO NEDÄNAPÜKANS.

VOLAPÜ KAGASED PRO NEDÄ NAPÜ KANS.

JÄ FIDOT VPAKLUBA VALEMIK NEDÄ NIK

JÄ FIDOT BÜ FIK DILÄ DA VALEMIK FEDA VPAKLUBAS.

YELOD: 7

Redak: ‘Dr. Arie De Jong’ (Zeist, Verlengde Slotlaan 157. Nü m potakala: 107174) e ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ (Den Haag, Goudsbloemlaan 120. Nü m potakala: 199061): kadä mans Vpa (sis nü m: 4: kadä mals Vpa).

NINÄ D

PÖ YELACEN.. .................................................................................................................................. 2

Midun Fata: ‘Bastonnat’. ............................................................................................................... 2

NUNS.. .......................................................................................................................................... 4

CEDS E TIKODS.. .......................................................................................................................... 5

VOLAPÜ K.. ................................................................................................................................... 5

‘Eugè ne Dubois’: Tü van ela ‘Pithecanthropus erectus’. ................................................................. 6

Yudakritans. .................................................................................................................................. 7

LILAMAFÄ G FEINIK.. .................................................................................................................... 8

NUNS.. .......................................................................................................................................... 8

GE LÜ VOLAPÜ K!. ........................................................................................................................ 9

Volapü kaklub valemik Nedä nik: Kobikam 28id. ............................................................................. 9

CEDS E TIKODS.. ........................................................................................................................ 11

NUN.. ........................................................................................................................................... 11

PROPAGID PRO VOLAPÜ K.. ....................................................................................................... 11

Daved Volapü ka. ......................................................................................................................... 11

Dalebü d Cifala de 1938, Mayul 7, Nü m: 1. .................................................................................... 16

NOTETS TEFÜ DUINODS SÖ LA: ‘REYNDERS’ DINÜ VP.. ............................................................. 17

NUNS.. ........................................................................................................................................ 17

Volapü kaklub valemik Nedä nik.. .............................................................................................. 17

Dilä d valemik feda Vpaklubas.. ................................................................................................ 17

[Su pad: 33 < nü penä ds dis fotografot: ]........................................................................................ 18

REIGAYUBID FOLDEGYELID JIREGA: ‘WILHELMINA’.. ............................................................... 18

LITERAT VÖ NÄ DIK VPA.. ............................................................................................................ 18

NUNS.. ........................................................................................................................................ 20

Volapü kaklub valemik Nedä nik.. .............................................................................................. 20

Dilä d valemik feda Vpaklubas.. ................................................................................................ 20

EL ‘IBB’ E VOLAPÜ K.. ................................................................................................................. 20

Pü k menik. .................................................................................................................................. 21

CEDS E TIKODS.. ........................................................................................................................ 22

NUNS.. ........................................................................................................................................ 22

1938 (yelod 7id)

PÖ YELACEN.

Pö prim nulayela lofobs reidanes obas vipis gudikü n obas. Yel: 1938 blinonö s oles valik beni e lä bi!

Yel epasetikö l no ebinon bö nik pro muf obsik. Meug refudik reiganefa Deutä nik tefü yufapü ks difik edä mü kon i Volapü kamufi. Notodobs kluo atoso speli, das reiganef Deutä nik votü konö s suniko meugi oka kol Volapü k, e das odä lonö s, das pü k obsik dalon paplä gö n dö nu nentupiko in Deutä n!

Volapü k eprogedon nog no mö diko, e nog ai go no labü lö n pladi, kel demü patö fs sublimik okik duton lü on. Volapü k binon brefik, balugik ä fasiliko lä rnovik. Volapü k labon dub stukot e gramat oka kaladi lö nik, sodas stadon lo natapü ks neudikumo, ka mekavapü k alseimiko votik. Vä rb in Volapü k labon, to stukot balugik oka, liegi so gretiki fomas, das tefü atos yufapü k votik nonik nog kanon paleigä dö n lä on. Volapü k binon benotonik. Volapü k ü n 1879 pedatikö l ä binon pos steifs nensekik mö dik yufapü k balid, kel klü lä don binö n plago gebovik. Volapü k digä don kludo ad panü dugö n valemo as yufapü k ut, keli menef neodon in dakosä d bevü netik oka. Valikans kevobonsö s kludo ad pakö n Volapü ki! Alan steifonö s ad slopü kö n slopanis pro muf obsik, dat progedobsö s mö dikumo, kas ejenos jü nu! I obs ofö vobs nä mö fiko bligä di, keli ebligidobs. Plä s stides difik timapenä d obsik popoton pianiko i pö sodes difik, kels dabinons plö dü Volapü kamuf. Atans, if usevä dü kons vipi atosa, okanons getö n glato dü yel lafik timapenä di obsik. Spelobs ad slö pü kö n i dub atos slopanis Volapü ka. Nulayel blinonö s Volapü ke benoseki!

REDAK.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pad: 2.

Midun Fata: ‘Bastonnat’

fa ‘Jean Marbel’.

Mug, kel dremon in nä st oka, liev, kel fugon love fel, bi pö lacedons okis petä dö lis dub riskä d nejenö fik, binons dabinans kuradik leigodü fat: ‘Bastonnat’.

Man smalik molä dik at labü logod paelik ä lifom in dredä l laidulik. Ä binö lo calo skrä dan in zifil: ‘Bourg-le-Roi’ ä binom te boso takedik, ven ä seadom blotiko su teab oka, e yan cema okik pifä rmü kon me vä rul. Ed igo nu nog ä mikonfidom badö fi peä nas oka e miladä li jima oka.

Imutom sludö n ad no plu reidö n delagasedis, so lifö fik magä d ä binon, keli konots nü breikas e midunas ä kodons pö om: dü neit ä slipom te nelö lö fiko. Ibuü komö v ad leadö n deidö n oki, kas sä pü fü kö n flapamo tapedi oka pos dü p zü lid, kelos ö kanonö v binö n din poldaprotoka; ed, alzä delo ä koedom glimö n stonis legrufa oka, so vemo ä dredom blamis poldanefa.

Ü n sä sun jö nik ye fat: ‘Bastonnat’ ä binom semikna so kü nik, das ä duinom spati in lä nä d. Logam blö vä tafloras e felapopafloras, kanit frinas e laudas ä takedü kons lani dredö fik omik, ed ä seifom me seif lö lö fik, ven ä senä lom, das ä binom jenö fiko soelik, fagik de doms riskä dik labü teins nefimik oksik, de vabs vifi tä dik ä labö ls, de trä ms ä sasenö ls, de nilä dans badik ä kofiks, fino: das ä binom fagik de mens.

Ü n sudel et ä laboy soli jö nik, kelos ti ä vedü kon fati: ‘Bastonnat’ frediki. No ä kanitü lom-li vegamü vegil grü nik, keli ivä lom, bi neai pö sod ä golon us? Ä kanoyö v cedö n osi, ven ä loegoy golö n omi ko seps gretik, du ä tü lom spatastafi oka ä s mü l.

O! kio ä binoy benik in fel, dis sil blö vik e pö stom so jö nik, ä sä ü n del et! Fat: ‘Bastonnat’ ä senä lom oki nä mikumi ad fulü kö n somo luegis oka me lut rafinik; ä gleipom nä miko in nam spatastafi oka, ed ä kredidom oke, das ä dredom nosi, das leno plu ö dredom bosi. Ä kü nom igo ad dekö tö n me flap kuratik stafa okik, kapis felapopas kil, kels ijafä dons ome badikosi lenonik...

Tü timü l ebo at vision lejeikik ä pubon fo logs okik. Gliban, in rä gs piklotö l, labü logod leredik, ä kosgolom omi. Ä labom in nam bal fladi vagik; me votik ä kipom bodasaki miserabik.

Logalips skrä dana ä primons ad dremilö n nenstopo, ed in doats omik spatastaf ä primon ad dremö n so vemö fiko, das ti ä leadom falö n oni.

Gliban ai ä nilikom, du ä dunom malis ed ä mü fom lö pio e donio fladi vagik oka.

“Odeidom obi, ” fat: ‘Bastonnat’ ä tikom; “odeidom obi, e poso oberavom obi. ”

Ä fä rmü kom logis, ab ven sü piko vö g raudik ä vokä don nilü lils oka: “Givolö d moni ola,...! ” man gudik ä lö bunom sekü okjelodiä l, ed ä tatakom jutedo ko brad pitovö l sui lenodan oka.

Sü pä d oka ä vedon mu gretikü n, ven ä logom poso tü timü l fovik, das gliban ifalom go tenio ini yeb.

“Liö! ob ebinob nä mikuman! ” ä spikü lom. “Ob ebinob nä mikuman! Si! ab olö ä dom dö nu, e tä no oplö pom ad gleipö n obi! ”

E skrä dan ä vilom ebo fugö n, ven nenmuf glibana ye ä kü pidon omi.

“He! liö! he! liö! Ga no ejafä dob ome bosi badik, cedob! ”

Ä biegä dö lo boso, ä xamom koapi gretik, kel no plu ä mufon.

In zü amö p logoda fiv bluda ä tenikon ini yeb, e konstat ata ä davedü kon in lan skrä dana jeki nulik. Ä geyilidom mö step bal, mu ä dremö lo sekü dred, ed ä murü lom:

“Emö gos-li bo, das e...? ”

No ä kü nom ad sagö n vö di mifä tik. Ab ä noidü lö lo me tuts, ä kipö lo hä ti oka su kap me nam bal oka, ed ä pedö lo me votik spatastafi ta koap oka, ä fugom ko vif valik, ad kel lö gs mä gik oka ä fä gons.

Vilagü li, kö ä dabinom pos dü p rö na dredä lik, ä hekö lo e pitegö lo me pü f, no ä memosevom. “Eli ‘Marousis’, ” ä reidom su milmetastafä d, “o si! ‘Maroussis’! Is nek sevon obi, si! nemu no esö koy obi...! ”

Benö! ven ä gü flekom oki, ä kü pom fagotü steps anik po ok lä nä dapoldanis tel.

Ebeigoloms-li oms i ve veg grü nik? Din pelonä don, ä kö moy ad fanä bü kö n omi onu. Tikod at ä lemü kon lö gis omik, ed ä leadom seadö n oki nenviliko nilü yan lulotidö pa, kö ä bonedom me vö g dä dik fladeti limonada.

Fo om lä nä dapoldans ä stopoms, ed ä senä lom, das ö deadom-la. Balan omas ä sü ramenom yegi seimik de pok oka, ä lü logom omi, ä geblinom oni dö nu, poso ä sagoms ode nelaodo vö dis anik... ed ä laifö voms vegami oksik.

Sunä do el ‘Bastonnat’ ikü pom, das ni balan ni votan ä binoms elans di ‘Bourg-le-Roi’. Ä sevom gudiko omis: lä nä dapoldans zifila okik; kolkö m omas, igo ü n tim kö sö mik, ä koedon sufö n omi saidiko! Ab kis ä jenon-li? No ä fanä bü koms-li omi? Ä mogoloms-li? Kikodo-li! si! kikodo-li?

Ä binos neit ledagik, ven skrä dan ä nü kö mom, ä golö lo mu nilo ve mö ns, ini ‘Bourg-le-Roi’.

“Alan ugolon ini bed, ” ä tikom, “no ologoy obi! ”

Fä t ä kodon, das ä kolkö mom eli ‘Pellerin’: svinamitan, kel ebo ä segolom se pö b.

“Benö! edunol spati lunik adelo, o fat: ‘Bastonnat’! Ekö! binos pos dü p: deg e laf! ”

“Si! jenö fö! ä binos so jö nik... jenö fö!... si!... so jö nik!... ”

“Ab ä binos i vamik ä sä gik. Ibä, ekö! binol go suetik, e petegol lö lo me pü f! ”

“Cedol-li, cedol-li atosi?... o sö l: ‘Pellerin’! Ab nö! ä binos no so vemik... lesiob osi ole! ”

“Vü ö! sevol-li, das etuvoy mani nenlifik su veg grü nik? eblinoy omi isio medü polabed. Sagoy, das pesasenom. Binom in lä nä dapoldö p! ”

Marü l nesuemovik ä binon gespik, ed el ‘Bastonnat’ ä nepubom ü n neit. Tuts omik onoidü lons nog, ven ä dabinom in cem oka po yan pifä ivä rulö l oka.

No daloy lü vipö n neflene badikü n oka neiti, ä sä uti, keli skrä dan nelä bik elifä dom. Ven del ä primon, no ifä remü kom logis dü sekun bal.

Ä klü los, das no ä kü nom ad doniogolö n tü dü p jö lid, soä sä ä dunom kö sö mo, ad ramenö n bodi e miligi oka.

“Binos nemö gik, ” ä kalkulom, ven dü p degid ä tonon de pendü laglok smalik oka, “das lä nä dapoldans di ‘Maroussis’, dö midun pesevü kö ls, no enü nomsö v ya vegami obik su veg grü nik. Kaporan isik, pö reid protoka omsik, edasevomö v obi. Binos nu kludo din timü las anik! ”

“O sö l: ‘Bastonnat’! o sö l: ‘Bastonnat’! ” tü timü l at vö g ä vokon in yad.

Suet ä pä rlaton su flom oma. Ab leno ä mufom, e leno ä gespikom.

“O sö l: ‘Bastonnat’! Binos lä nä dapoldan, kel sä kom oli! ”

Fat ilonä don.

Skrä dan ä maifü kom lafio fenä ti oka, e me vö g, keli ä tö bidom ad binü kö n nä mö fiki, ä gespikom: “Begolö s sö le: lä nä dapoldan ad lö piogolö n! ”

Step vetik ä tonon de tridem. Ä nokoy len yan: ä maifü kom oni.

Lä nä dapoldan, keli isedoy ad fanä bü kö n omi, ä klü lä dom binö n hilepul gudikü n brigada: ‘Bergerot’: balikan, lo kel el ‘Bastonnat’ neai idremom, sovemo om, labü herem redik krugü lik oka, ä labom logoti mena gudä lik.

“Benö! liö! o sö l: ‘Bastonnat’! binol-li malä dik? ” ä sä kom, ven ä logom logodi lejekik skrä dana.

“... Si! sevol,... pos... ”

“Pos kis-li? ”

“Sevol sio,... gö!... ”

“Maleditö! klü los, das sevol osi... ibä geblinob oni ole. ”

“Ol geblinol-li oni obe...? ’

“Benö! pokagloki ola, pokagloki largentik ola. Ä delo ebinol sio in ‘Maroussis’, ed eperol us pokagloki olik, vo-li? ”

“In ‘Maroussis’... pokagloki-li oba?... Si! si! o!... binos verä tik,... ” el ‘Bastonnat’ ä spikü lom, kel sis ä soar no ilabom dü sekun bal tiki ad doatö n in jilä tapok oka.

“Sevob sio, das duton lü ol, benö! bi nem olik ä dabinon su on: ‘Augustin Bastonnat’ in ‘Bourg-le-Roi’.

“Klü liko, klü liko, ” skrä dan, kel ä kofudikom, ä dö nuom.

“Benö! ekö! o sö l: ‘Bastonnat’! fredob pro ol, das elans di ‘Maroussis’ etuvoms oni nilü lulotidö p. Eblinoms oni agö do, du ä kö moms ad ramenö n jä pani badik: ‘Pochet’.

“Si! si! ‘Pochet’!... Kim-li?... ‘Pochet’-li? ”

“Binos veratik, no sevol omi! Binom brietan, e kel elabom su veg grü nik glepä di suida; atos no ebinon naed balid. Lä biko pö fal edagetom bludami se nud, nen kel nu ba binomö v deadik. Ab agö do ä stanom lo obs. Opladoy omi dü vigs tel ini fanä bacem. ”

De funapaelik el ‘Bastonnat’ ivedom redik, tä no leredik, tä no violä tik. Lä nä dapoldan ä logom ceni tä ina omik, ed ä gleipö lo bradi oma, ä lemufü kom omi, soä sä lä nä dapoldans sevoms ad lemufü kö n.

“Benö! kisi labol-li! o fat: ‘Bastonnat’! ”

Isä kofudikö lo, man smalik ä leadom falö n oki sui stul, ed ä seifom me seif vemik.

“Binos fred, ... o sö l: ‘Bergerot’! ” ä sagom: “binos fred, ... das pokaglok oba petuvon dö nu. ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1938. Pads: 2—6.