|
|||
Danüdan lefredikMat Ü f man no matikom, no evipom; klien edefon pö om. Ü f vom no matikof, no ekanof; pö t edefon pö of. Max O’Rell. Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pad: 36. Nuns Sö ls: ‘J. G. M. Reynders’ in ‘Den Haag’ (Nedä n) ‘Goudsbloemlaan’ 120 e ‘Johann Schmidt’ in ‘Weisskirchen am Taunus’ (Deutä n) ‘Bahnhofstrasse’ 20 jä fikoms sis muls anik me laut buka tiä dü “Geidian tefü literat Volapü kik”. Buk at oninä don nunis kuratik tefü literat lö lö fik Volapü ka ü nü period luldegyelik balid (de 1879 jü 1929) sa lä yü moti dö literat Volapü ka nuik jä fö li. Dilä ds soelik buka ya pekobopladons. Dat ye buk at dagetonö s kurati gretikü n lautans bofik begoms Volapü kanes ut, kels dub bukem gretik okas u dub sev literata Volapü kik, kanonsö v yufö n omis, ad sevä dü kö n okis sö les bofik pemä niotö l. Atans ogetons tä no ad kevob pö tatimo lisedis tefik sa skä ti buka fü tü rik. Dalabans buka fa ‘Kausch’ tiä dü ‘Die Literatur der Weltsprache’ (literat Volapü ka) nunonsö s atosi zuiko! Peselons ü nü foldil 2id yela: 1936 Vpamä ks 300. Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pad: 37. Danü dan lefredik Seimna in Siyop reg labü nem: ‘Nabussan’ ä reigom. Plin at ä labom ladä li vemo gudiki e pä lö fom kludo vemo fa pö p oka. Ab to patö fs gudik valik omik nog mens mö dik ä dabinons, kels ä migebons gudi e konfidi oma, ed ä cü tons ed ä betifons omi. Guvan omik tatakä da ä binom tifan gretikü n, ed ä givom so sumä tö fanes oka sami vemo badiki. Reg sio ä sevom, das pä betifom, e ya ö mna icä lodom tatakä diguvani votik, ab valikans ä betifoms eli ‘Nabussan’ gudik. Ivedos igo kö sö m, das reg ä getom de tripagetots valik te dili smalik, e das dil gretikü n ä kö mon ini poks tatakä diguvana e yufanas oma. No ä sevö lo plu utosi, kelosi ä mutom dunö n, reg: ‘Nabussan’ ä golom lü konsä lal bä ldik okik: ‘Zadig’, ed ä sä kom ome: “Ol, kel sevol dinis so mö dikis, no kanol-li datikö n medi, dub kel odagetob-la guvani tatakä da, kel no obetifom obi? o ‘Zadig’! ” “Klü liko kanob atosi, ” el ‘Zadig’ sapik ä gespikom. “Ba tonos boso bisariko, ab sevob modi ad dagetö n mani snatik. ” Reg ä logom boso nekredoviko, ab ga ä dadesirom sekü nulä l, ed ä sä kom konsä lane okik utosi, kelosi kludo ö mutom dunö n. “Binos vemo balugik, o mayedal! ” el ‘Zadig’ ä fovom. “Levü dor lisitanis pro cal guvana tatakä da, e begor mane alik ad danü dö n lo or. Utan, kel danü dom fasilikü no ä leitikü no, binom men snatik, ed omi kanor takediko cä lö n as tatakä diguvan. Reg ä cedom sio modi bisariki, ab ä labom konfidi tu mö diki in konsä lan bä ldik oka, ad nedemö n konsä li omik, e kludo ä bü edom notü kö n, das tatakä diguvan nulik pä neodom. Num gretik lisitanas ä nunä don oki, ibä mö dikans ä dabinoms, kels ä sevoms sio, das in cal at ö kanoms betifö n regi, so mö diko ä sä te ö viloms. Lisitans valik pä getedoms fa konsä lal in sä lun magifik, valodo lisitans 58 ä dabinoms. El ‘Zadig’ sapik nu ä sagom omes, das ä mutoms golö n lü lecem nä ibinö l, kö reg ä stebedom omis. Ä jonom omes golö pi, da kel ä mutoms golö n ad kö mö n ini getedalecem. Golö p at ye no pilitü kon vemo gudiko, e piblimon bundano ko diamains e pä rlats jerabiks e nog ko yegs goldik e largentiks mö diks, kels so ä jonetons, das ä kanons fasiliko pakesumö n. Ven lisitans valik ikö moms ini getedalecem, reg: ‘Nabussan’ ä begom omes, ad vilö n danü dö n pro om, kelosi klü liko no ä kanoms refudö n pline oksik. Ag! ag! kiobisariks danü dans et ä binoms! Ti no balan valikanas ä fä gom ad feapladö n futis oka, bi ä dredoms, das bos ö falonö v se poks oksik ud ö sü slifonö v de vü klots oksik, ibä in golö p itifoms utis valik, kelis ä kanoms vifo gleipö n. Ä binos jenö fo plö sen drolik, ad logö n, vio tifans valik at ko logods dredä lik nog ä steifü loms ad danü dö n. Man bal ye ä dabinom bevü oms, kel ä dadanü dom lefrediko ä leitiko, ed ä logom stuno lü kelisitans oka, kels ä bitoms me jä stä ds so bisariks. Danü dan lefredik no pä neletom dub yegs pitifö l, klu ä kanom dadanü dö n me vilä l lö lik ola. Ven plö sen saidiko luniko idulon, tifans valik pä fanä bü koms, e no ä sä drefidoms pö nodis oksik. Ä klü los, das danü dan lefredik pä cä lom as tatakä diguvan, e reg atna no ä pidom cä li, ed ä danö fom kol el ‘Zadig’ sapik demü konsä l gudik oma. Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pads: 41—42.
|
|||
|