Telkomip in dag

El ‘Fairfield City’ ä binä don ettimo — ü n yel: 1912 — te me degat domas, fovo me selidö p ä potö p e lotidö p labü bö tä dö p e birasä lun; val pibumon me boeds e vefedatü n e zä nodü prä riy, se kel tons valasotik ä kö mons dü neit.

Ü n del semik man nulik ä pubom in ‘Fairfield’: Linglä nan. Ä lü kö mom ko trö k smalik, ed ä loatom in lotidö p cemi, ab nek ä sevon sekü kod kinik. Ä binom man kü pä dik. Gö do ä mogolom ko trö kil oka, e soaro ä kö mom dö nu lomio ko on, ed atos ä jenon so ü n del alik. Koledi okik ä keblinom ko ok, e sä nedi ä fidom kuratiko tü dü p jö lid soara in lotidö p in cem oka. Kuratiko tü dü p degid ä kö mom donio, ed adrinom vä reti ela ‘whisky-soda’, tä n ä bexä nom dö nu tridemis, ed ä nü fä rmü kom oki ini cem oka. Ä sü medom vo glok, ed ä spikom ko nek. Sekü kod at oy ä spikoy dö om. Ä binom ai in ged; ä polom klotemi gedik, hä ti gedik e glufis gedik. Isä kom, va ban ä dabinon in lotidö p. Nö! at no ä dabinon. Pos dels kil pä ked ä kö mom pro om, ed in at gumasail ä binon. Atos valik ä binon vemo kü pä dik, e bö tä dan ä dajonom menes valik gumasaili, ven gedikan no ä binom in cem oka. Balan ä cedon omi nativestigani, votikan fotografani. Fino ä balä dikoy, das ä binom nouban mu cä dik se ‘London’ ä leliegik. Sä kä d at ye neai pä kleilü kon.

Linglä nan nu ä lö dom sis vigs kil in lotidö p, ä jeifom oki ü n del alik, ä meikom bani de gumasail, ä segolom aldeliko, ed ä drinom alsoaro eli ‘whisky-soda’ oka in bö tä dö p. Tü soar lä tik mula ä konflitikom ko el ‘Joe Atkins’.

El ‘Joe Atkins’ ä binom ma sevä d valö pik komipiä lan ä heroedan me rö vulapistul, ven ä binom “in ladä lod pö tik”. Ä binos tä no riskodik ad kofö n omi. Tü peladels ä lü monitom ko flens oka de el ‘Morrisonranch’, ed ä binom tä no ti ai “in ladä lod pö tik”. Man at ä binom mirepü tik.

Fo lotidö p els ‘cowboys’ ä nexä noms, ed ä fimatanoms jevodis pü fik oksik len stü tastafä ds yala. Tä no lotans mö dkiü n ä lü vons spidiko bö tä dö pi e birasä luni, kelis el ‘Joe’ e flens oka sekü atos ä kanoms gebö n lö liko te pro oks it. Linglä nan ye no ä binom dredik. Gü ö! ä klü lä dos, das ä binom man diabilik. Lotidö pan ä cedom zesü diki ad nunedö n omi, bi ä binom nulan in topä ds at, e no nog ä sevom eli ‘Joe’. Linglä nan ä sagom nosi, ab kuratiko tü dü p degid ä nexä nom ma kö sö m ve tridem ed ä nü stepom ini bö tä dö p. Ä binom fe ga Linglä nan. Bö tä dö pan nä gä rik iblotikom po bö tä datab, ibä el ‘Atkins’ ä binom “in ladä lod pö tik”, ed ipladom rö vulapistuli oka foi ok. Ü n timü l at sö ls ye ä jä foms jä fä diko me jedam yegas valasotik lü flad vagik, kel as zeilamapü n pipladon sui killö gä d. Ven Linglä nan ä nü stepom, ä stopedoms; nog nefö ro ilogoms omi.

Linglä nan ä golom takediko lü bö tä datab, e nä gä r ä lü kripom ad migö n ö n spid gretikü n eli ‘whisky-soda’. Tä no ä blotikom dö nu po bö tä datab, ed el ‘Joe’ ä sagom vemo laodiko: “Soari gudik! o sö l! ” Linglä nan igo no ä nutom. ‘Joe’ ä stutom su bö tä datab, ed ä pledom me rö vulapistul oka, ä seirom vafi su doat bal, ä jedom oni lö pio, ed ä fanä dom oni tä no dö nu. Leklä ravifiko ä jü tom lü flad seimik, … brekö! … Glä tacips ä jutons zü ö pio. Nä gä r ä dremom ä sä rid. Linglä nan ä tovom vä ri oka.

“Prü dolö d! ” ‘Joe’ ä vokä dom. Brekö! … Linglä nan ä kipom nog te lö gä dadili vä ra in nam oka. Els ‘boys’ ä flapoms ledroliko sui kiens oksik.

“Vä ri votik! ” Linglä nan ä sagom takediko, ä sü ramenom pokasä rvä tü li oka, ed ä sä luimü kom oki. Sü po ä binos lestilik. Ab el ‘Joe’ ä stanom len bö tä datab, ed ä pledom me rö vulapistul oka.

Linglä nan ä primikom ad drinö n se vä r telid, keli nä gä r iblü mü kom ö n dredä l gretik, ed ‘Atkins’ ä tovom rö vulapistuli. Linglä nan ä zilogom, ed el ‘Joe’ ä grinom ed ä blegikom. Tä no Linglä nan ä doseidom dö nu vä ri, ä gleipom in pok oka, ä sü ramenom rö vulapistuli nikelinik, ed ä pladom oni fo ok sui tab. Bü iko valikans ä binoms stuniks, tä n ye ä splodü los: els ‘boys’ ä smiloms deadio. El ‘Joe’ ä kipom hä ti ä s jelä d fo bä lid oka, ab Linglä nan ä blebom netupovik. Ä tovom nogna vä ri. El ‘Joe’ ä lü odü kom rö vulapistuli ed ä zeilom. Linglä nan ä stebedom. ‘Atkins’ ä jü tom. Jebs ä zijutons. Sunä do Linglä nan ä labom rö vulapistuli smalik in nam oka, ab no ä kanom jü tö n, ibä lotidö pan ä stanom po om, ed ä fimakipom bradi omik.

“If sö ls viloms bejü tö n odi, begob oles ad dunö n atosi no is, ab plö do! ”

“O lesi! ” Linglä nan ä sagom. “e sunä do”.

Lotidö p ä topon len finot sü ta — balik in ‘Fairfield City’ — e no ä nedoy golö n fagiko. Te jü i top po gad. Ä binos golä d veratik; mens aimö dikum ä kö mons lä on, ed ä vilons logö n, vio el ‘Joe’ ö ceinom Linglä nani ad sib, do ä binos ledagik. Ag! e kis fä t gumasaila ö binon-li, keli man nelä bik ö posbinü kom. Pitatedü lan ä mobom, das ö sivoy goldafitis ad leadö n svimö n atis in on. Ä givoy Linglä nane zigarü li ed ä kleilü koy ome, das ö neodom oni. Ed ä filidom oni, ä sva ä seadom koveniko in klubö p in ‘London’. Man kiokü pä dik! Ba ä polom-la rö vulapistuli oka te cogo in pok okik, e bo no ä sevom-la igo, vio jü tü koy dini somik.

Nu val ä binon blü mik, e ventü r ä kanon primö n. ‘Joe’ ä stanom ko bä k oka ta gadakiud, e Linglä nan ko bä k oka ä l prä riy. Ä leadoy binö n soeliko omis. E tä no ä primos: pa! brekö! pa! … jü tikamatonä t pos jü tikamatonä t. Pos atos ä binos stilik. “He! ” pitatedü lan ä vokom. “He! ” ä getonos. Ä binos mä tarö n voik demü lü logans mö dik valik.

Linglä nan ä stanom takediko in fel, ed ä smö kom zigarü li. El ‘Joe’ ä stanom ta gadakiud, ed ä stö rü lom patrunakapsü lis se patrunaspadä ds rö vulapistula. Linglä nan ä tovü lom jotis oka. “No suemob bosi atosa”, ä sagom. Ä binos nesuemovik pro om, das ‘Joe’ nog ä lifom.

“Lio ekipol-li zigarü li? Geiliko-li? U flano-li? ” “Kikodo-li? ” Ä plä noy ome eli kikodo. Ä klü lä dos, das man ismö kom zigarü li … gudiko. Dü tim lö lik ikipom oni in mud oka. Ekö! el [ pdp om gad ä smilom, e sü po valans ä smilons. Nu ibo val piklü lü kon. ‘Joe’ klü liko ijü tom ai detü e nedetü zigarü l. No ilecedom Linglä nani so nebadiniludiki. E das ga ibinom soik, ibinos benofä t oma! El ‘Joe’ ipladom zigarü li okik sui kiud. E nu Linglä nan ijü tom sovadiko lü zigarü l. Ba ä tikom ya lunü po, no suemob, sekü kod kinik el ‘Joe’ et no nog pijü todeidom.

“Ologobs naedilo brefü pilo”, lotidö pan ä sagom. Ven ivestigoy medü lantä r, nek plu ä smilon. Su kiud zigarü l no plu ä binon, ab ä tuvoy mudoti ona su glun. E dis plad, kö iseaton, hogs ä dabinons in kiud, bal nä i votik. Bü iko ä numoy te hogis zü l. Ven ä logoy gudikumo, ä klü lä dos, das hogs kil ä binons boso gretikums ka votiks. Atos idavedon, bi glö bs tel inü dranons in plad ot.

El ‘Joe Atkins’ ä dajonom oki dö nu in ‘Fairfield’ pas pos muls kil. E tä no nouban liegik se ‘London’ ya sis lunü p imotä vom.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pad: 33—36.