Diläd valemik feda Vpaklubas.

Dilä d valemik feda Vpaklubas.

Sö l: ‘Henri Schuetz, Sé minaire adventiste’ in ‘Collonges-sous-Salè ve’ (Fransä n) nunom, das ladet oma pro spods se Deutä n e Rusä n binon: ‘Henri Schuetz, Sé minaire adventiste, poste restante’ in ‘La Croix-de-Rozon’ (‘Genè ve’) (Jveizä n).

Sö l: ‘J. G. M. Reynders, Sr. ’ begom limanes ut dilä da valemik feda Vpaklubas, kels no nog epelons limanamamoni okas pro yel: 1936 (e mö gä do i uti yela: 1935), ad potö n ati ome bü del 1id prilula balidkö mö l. Ladet: ‘Den Haag’ (Nedä n), ‘Goudsbloemlaan’ 120. Potakal: 199061 (Nedä n).

Peselons ü nü foldl 4id yela: 1935 Vpamä ks 100.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pad: 14.

Volapü kaklub valemik Nedä nik: Kobikam 26id

Fa ‘J. G. M. Reynders’.

Ü n poszedel zä dela: 1936 mä zul 28 Vpaklub valemik Nedä nik ejenü kon kobikami valemik 26id oka in bal lecemas ela ‘Café -Restaurant “De Kroon”’, ‘Spui’ 10 in ‘Den Haag’.

Za dü p: tel e laf presidan: ‘Dr. Arie De Jong’ se ‘Zeist’ ä maifü kom kobikami me benokö mavö ds ladö fik anik. Poso protok kobikama valemik bü ik pä loreidon e pos lobü l kobanefa pä dispenon fa presidan blö fü baibin. Pos atos sekretan ä blinom nunodi dö yel epasetikö l. Nunod at ä ninä don brefo sö kö losi.

Num limanas emö dikumon mö limans tel. Sekü deadam sö l: ‘J. A. Adriaanse’ emoikom se klub. Liman at ä binom vö nä do pö sod sevä dik in Vpavol. Ä dutom lü grup smalik manas, kels efü noms ü n 1889 klubi, e kels ekodoms ettimo, das Volapü k ä dageton sevä di gretik in lä n obas.

Lecifef ai esteifon ad kä lä lö n demä dis kluba, b. v. medü yegeds in gasedem, ed i dub nü seid notedas in gaseds anik.

Pö kobikam valemik bü ik ü n 1935 mayul 25 in ‘Den Haag’ pejenü kö l diplom jö nik stimalimanama pä lovegivon stimalimane ä komö l: sö l: ‘A. A. Moll van Santbergen’.

Jä fidot kluba: “Volapü kagased pro Nedä napü kans” epubon ü n 1935 nomö fiko aipos muls tel.

Ü n yanul 1 ayela periodapenä d at eprimon yelodi lulid oka. Gased binon i jä fidot calö fik dilä da valemik feda Vpaklubas, du in on i nuns Vpakadä ma palasumons. Gased pasedon nomö fiko glato cä mes calö fik difik, e pluna redak bö no egeton e se lomä n e se foginä n jonü lis nitedä la pro jä fidot at.

Vpamä ks blebons vogiks. Ü n yel epasetikö l samä ds 1900 onas peselons.

Kodedü penä d fa ‘Dr. Arie De Jong’ pesedö l cä me sifala e komotacifodanas ela ‘’S-Gravenhage’ ad komandö n nü dugi Volapü ka as tidajä fü d ini juls notidik pla nü dug mö gä dik ela ‘Esperanto’ (l. nunodi kobikama valemik bü ik in nm: 4 yeloda bü ik gaseda at! ) no te polem fefik ä davedon in el ‘Het Vaderland’ bevü om e proans ela ‘Esperanto’, ab i in nü ms de 1935 prilul jü esa yulul vigagaseda: ‘Oorlog of Vrede’ yegeds ö mik ä pubons pro e ta Volapü k, el ‘Esperanto’, el ‘Ido’ ed el ‘Novial’.

As jenot fredü kö l kanobs i nunö n is, das klub obsik pemä nioton in yelabuk sevä dik: ‘…’ (Tatakaled Nedä nik pro ek) (yelod: 1936).

Ad el ‘Wö rterbuch der Weltsprache’ gretik ü n yel epasetikö l fö vot kilid evedon blü mik.

Ü n prim ayela ‘Prof. Dr. A. W. De Groot’: profä soran nivera de ‘Amsterdam’, kel jä fom ko kevob ela ‘I. A. L. A. ’ (‘…’ = yufapü kaklub bevü netik in Tats-Pebalö l Meropa) in ‘New York’ me laut skemata pro pü kibepenam leigodik mekavapü kas veü tikü n, ebegom ele ‘Dr. Arie De Jong’ ad nü penö n in et dili neodik tefü Volapü k. Begi at sö l: ‘De Jong’ efö lom ed elautom lovelogami veitö fik Vpa pro skemat et. Me atos eduinom vobodi veü tik demä dü Vp.

Tefü Vpakadä m pä nunos, das statuds nulik e nomem konö mik nulik pilonons e pidebü kons in nü m: 5 yeloda folid gaseda at. Posä bü dü ls at pilonons davä l cifefa kadä ma ä kanon padunidü kö n. Me penä d de 1935 tobul 1: nm: 1 cifal: ‘Prof. Dr. Alb. Sleumer’, kel dub cal oka binom i dilekan kadä ma, ä vü dom limanis ad davä lö n sekretani e kä dani, sekü kelos tefä do sö l: ‘Dr. Arie De Jong’ e ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ pä davä loms pro cals et, sodas atans kobü cifal nu fomoms cifefi Vpakadä ma.

Pos loreid nunoda kal dö 1935 pä xamon e pä zepon fa xamakomitetanef. Kal pä jö ton me jö tasuä m gö netik mö fl. N. 23, 20.

Pos atos presidan ä nunom, das de limans tel nun pigeton, das pä neletons ad komö n pö kobikam. Pened labü benovips pro benoplö p kobikama f aVolapü kans fol se ‘Weiszkirchen am Taunus’ (Deutä n) pä loreidon. Kobanef ä komiton sekretane ad loveblinö n Vpanes et dani kobanefa.

Poso presidan ä dajonom lovelogami, keli isedom ele ‘Prof. De Groot’ e kel pimä nioton in nunod. Ä nunom i brefo ninä di spoda, keli eduinom ko ‘Prof. P. Mitrovich’: profä soran tedakadä ma in ‘Sarajevo’ (Sulü da-Slavä n). ‘Prof. Mitrovich’ sevabo estukom volapü ki nulik: ‘Internasional’.

Edatikom pü ki at no patiko ad propagidö n oni, ab buikumo ko disein, das on sa volapü kasits votik pogebä donsö s as stab pro volapü k nulik, kel pö lautonö v ö n baiod ladö fik fa bevü pü kavans valik, e pö stetonö v valemiko bligabik. Ad atos ‘Dr. De Jong’ egespikom, das no kredom, das omö gos ad fü nö n baiodafedi ladö fik bevü slopans valik yufapü kas difik, bi sü adom, das mö dikü nans pö sodas at ofovomsö v ad propagidö n pü kis lö nik okas. Kredom, das mö g balik ad dagetö n lonä di jenö fik in sä kä d at binon, das dö nu slopikoy yufapü ki valemik rigik, sevabo Volapü ki, das stopedoy ad feitö n dö sit gudikü n valemapü ka, e das valö po steifoy ad ceinö n volapü kaklubis difik ad klubs, kels te propagidons Volapü ki di ‘Schleyer’.

Fino ‘Dr. De Jong’ ä nunom, das ä jä fom me kobopladam liseda: Deutä napü k-Vp. de vö ds nulik, kels komä dons in fö vots kil ad vö dabuk gretik Vpa.

Pos atos limans sä calikö l tel lecifefa lelobü lo pä davä loms dö nu.

Pro kobikam valemik sö kö l as top bü fiko el ‘Den Haag’ ed as tim mul: mä zul pä lonons.

Kodedü sä kä d dö propagid gretikum, b. v. pä sludos ad lautö n propagidapenä di brefik ed ad seagivö n oni ö n mafä d gretik.

Bi no plu bos ä binon dunabik presidan ä fä rmü kom me spikot brefik kobikami.

Dü kobikam, leigo ä sä pö kobikams bü ik, konlet smalik Vpalebukas, kels ipubons ü n yels lä tik, pijonetü kons.

Lecif kluba nu binä don me: ‘Dr. Arie De Jong’ in ‘Zeist’: presidan: ‘H. Bakker’ in ‘Voorburg’: vipresidan: ‘J. G. M. Reynders Sr. ’ in ‘Den Haag’: sekretan-kä dan.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pads: 20—22.