Ceds e tikods. Volapükaklub valemik Nedänik: Kobikam 23id

Nuns

Ü n mudel: 1933, setul, 25 soaro tü dü p jö lid kobikam valemik Volapü kakluba valemik Nedä nik pojenü kon in el ‘Café “De Groothertogin”’, ‘'S-Gravenhage, Groothertoginnelaan’ nü m: 204.

Ü n kobikam at hü m Volapü ka pokaniton fa lä dakor dilekü vomü l: “Jacq. Stok”.

Dü kobikam at i pü bots anik Vpa pudajonä dons.

Vö dem hü ma Volapü kik kanon pasivö n de sö l: ‘Dr. Arie De Jong’. Suä m: flonazims 5 a samä d 1, flonazims 25 a samä ds 10, flon 1 a samä ds 50.

Peselons ü nü foldil 2id yela: 1933 Vpamä ks 400.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pads: 21—22.

Ceds e tikods

Kel sä kuradikom dub dods, kel flegon kapi dredü tep, utan olemekon nemö di. Ab kel labon vili ad vikodö n, utan ai oplö pom.

John Hunter.

* * *

Binos mö do nobikum ad primö n komipi pro din gudik, ü f sek igo obinonö v negö nik, ka stebedö n nenduniko e geyilö n fikuli alik dredü sä spetikam.

George Eliot.

* * *

Sufä l no plö dakipon komipi.

L. Jourdan.

* * *

Neai binolö d in mod seimik bapä lik, ni dobä lik, ni kruä lik! If vitol dö fä dis kil at, gidetoy ad spetoö n de ol gudikü nosi.

Charles Dickens.

* * *

Blig saludikum no dabinon ka blig, keli ebligä doy oke it.

Jules Lermina.

* * *

Del, kü onoloyö v vali, obinonö v del lü gik pro nolanef; ibä fred nolaviplä ga no binä lon in nolam, ab in vestig nolama.

Vernon Kellog.

* * *

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pad: 24.

Volapü kaklub valemik Nedä nik: Kobikam 23id

Fa ‘J. G. M. Reynders, Sr’.

Ü n soar mudela: d. 25id setula ayelik Vpaklub valemik Nedä nik ejenü kon kobikami valemik teldegkilid oka in bal lecemas lö pik ela ‘Café “De Groothertogin” ’ in ‘’S-Gravenhage, Groothertoginnelaan’, nü m: 204.

Kobikam pä maifü kon tü dü p: 8 minuts 15 fa presidan: sö l: ‘Dr. Arie De Jong’, kel ä lü spikom komanis me benokö maglid, ed ä nunom ones nuni fredü kö l, das kor lä das dilekü vomü l: ‘Jacq. Stok’ ä binon so flenö fik ad okanitö n dü kobikam lidis anik, bevü kels hü m Vpa de ‘Franz Zorell’ binon, hü m kelik penoatä don fa ‘J. M. Schleyer’. Poso ä loreidom penä di sö la: ‘L. C. A. Smeulders’ in ‘Breda’, kel pineletom ad kö mö n pö kobikam, ed ä nunom, das su bal tabas pimeikon dajonä d smalik Vpalebukas ü n yels mu lä tiks ipubö las, e konleta smalik spodotema, delagasedas, … in e dö Vp.

Pos atos ä vü dom vomü li: ‘Stok’ ko lä dakor ofik ad kanitö n diseinü nü dug kobikama Vopahü mi. Sekü atos lä dakor mö pö sods 18 ä koedon lilö n hü mi Vpa, pö kelos sö l: ‘De Jong’ ä dugedom kaniti len pianod. Hü m atonon magifiko, e kor ä klopon plodi sio meritiki.

Poso ptotok kobikama valemik bü ik pä loreidon fa sekretan, e pos zep kobanefa pä dispenon blö fü baibin fa presidan.

Poso sekretan ä blinom nunodi dö yel epasetikö l. Nunod at ä ninä don brefiko sö kö losi. Lecifef kluba esteifon mö gikü no me meds valik, kelis ä kanon dagebö n, ad gevö n Vpe e klube sevä di mö dikum. Kobikam valemik bü ik pä jenü kon tü 1932, tobul, 22 in el ‘Café -restaurant “De Kroon” ’, in ‘Den Haag’. Pö kobikam at pä zepons statuds nulik e nomem konö mik nulik, kels sunä do ä lonö fons. Nunod dö kobikam at pä sedon delagasedes gretik anik. De 1932, mä zul, 31 Vpagased pro Nedä napü kans pä pü bon fa e frä dü Vpafund, kel ya epü bon Vpalebukis anik. De gased at ü n 1932 nü ms mä l epubons. Gased bleibon pubö n i bü fiko nog aipos muls tel. Limans kluba getons glatiko gasedi. El ‘Leerboek der Wereldtaal’ fa ‘Dr. Arie De Jong’ pelautö l pedabü kon fa el ‘Drukkerij “Repko” ’ in ‘Voorburg’. Binon geidabuk gudik ad lä rnö n Vpi, e kanon pasivö n medü bukated tä suä m flona Ned. bal a samä d.

Ü n dil lä tik yela is statuds nulik e nomem konö mik nulik pebü kö lo epubons. Sö l: ‘Johann Schmidt’ in ‘Weiszkirchen am Taunus’ ä lautom eli ‘Lehrbuch der Weltsprache Volapü k fü r Deutschland und die deutschsprachigenLä nder’, kel epubon pö fiam: ‘Brö nner’s Druckerei’ in ‘Frankfurt am Main’. Demü propagid Vpafund selidü kon Vpamä kis, kels pasukleibons in gul nedetalö pik potadinas. Mä ks at binons sivoviks pö guvan funda tä fl. Ned. 0, 50 a samä ds 100. Tefü mä ks at remiä l gretik dabinon, kelos klü lä don sekü sel. Ü nü 1930 sevabo samä ds 4. 300 pä selons, ü nü 1931 samä ds 3. 600, ü nü 1932 samä ds 2. 800, ed ü nü muls balido 9 yela: 1933 samä ds 2. 300. Sö l: ‘De Jong’, leigoä sä ü n ä yel, egebidü kom oki i ü n ayel ad gevö n tidodemi Vpa. Dilä d valemik Vpaklubas primon ad dagetö n pianiko limanis mö dikum. Fa cifal: ‘Prof. Dr. Alb. Sleumer’ ü nü yel epasetikö l diploms anik julana pä seagivons.

Pos loreid nunoda presidan ä cä lom lä di: ‘L. De Jong-Van Dissel’ e sö lis: ‘H. Bakker’ e ‘Dr. J. Doorenbos’ limanis komiteta diseinü xam kala e gidü kama dö 1932. Kal, kel pä jö ton me jö tasuä m gö netik mö fl. Ned. 31, 47, pä dispenon blö fü baibin fa komitetanef.

Dü xam kala Vpadajonä d pä dalogon fa komanans.

Pos atos lä dakor ä kaniton lidis tel: el ‘Wildzang’ fa ‘J. Duim’, ed el ‘Zandmannetje’ (melod Deutä nik).

Poso presidan ä loreidom dili se pened cifala e penä di de sö l: ‘Johann Schmidt’ pegetö li, me kels bofikans ä sedoms glidis ladö fikü n kobanefe, ed ä lü vipoms one benoseki.

Mobs no pigetons.

As top e tim kobikama valemik fovik pä lonons bü fiko el ‘Den haag’ e mul: yulul.

Diseinü finü kam hü m Vpa dö nu pä knaiton fa lä dakor.

Pos atos presidan ä fä rmü kom kobikami me vö ds dana gretik vomü le: ‘Stok’ e kore ofik, kels me kevob onsik ejö nü kons so vemo kobikami. Poso ä notodom speli, das komanans valik otö bidonsö s mö gikü no ad slopü kö n limanis nulik ed ad gevö n sevä di mö dikum pü ke bevü netik plagö fik neudik obsik: Volapü k.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pads: 27—28.