Läb. HÜM VOLAPÜKA.

Nuns

Dil balid tidabuka sö la: ‘Johann Schmidt’ epubon. Tiä d ona binon: “Lehrbuch der Weltsprache Volapü k fü r Deutschland und die deutschsprachigen Lá nder. ” Dil balid at lebuka kanon pasivö n de sö l: ‘Dr. Arie De Jong’ in ‘Voorburg’ (Nedä n) tä fl. Nd. 0, 35 a samä d.

Yumü nun in nü m: 2 Vpagaseda tefü pel limanamamona dilä da valemik feda Vpaklubas nunobs utanes, kels no dalabons yelodi balid gaseda, das limanamamon at suä mon: fl. Ned. 2, 50 a yel.

Peselons ü nü foldil 1id yela: 1933 Vpamä ks 900, e peseagivons demü reklan 100.

Sö l: ‘Johann Schmidt’ in ‘Weiszkirchen am Taunus’ (Deutä n) ‘Bahnhofstrasze’ 20 vipom ad spodö n ko Volapü kan anik, i ko primans.

In nü m: 6 yeloda: 1 gaseda obsik elasumobs nuni dö sö l: ‘Tassilo Schultheiss’ in ‘Berlin’, kel fä gom ad spikö n pü kis 140. Bü brefü p sö l: ‘Salah Eddine Kemal’, kel ipotom obes nuni et, epotom obes dö nu nuni tefü pü kaleskilan. Sö l: ‘Dr. Harald Schü tz’ in ‘Frankfurt am Main’ sevabo nolom e kanom reidö n pü kis 200.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pads: 11—12.

Lä b

(Kapit balid se el “Hä rmit” fa ‘Ebba Pauli’. )

Bü tim lunik, vemo lunik, kü mens ä binons nog relö fikums ka nu, e kü relö fans nog ä binons sons e dauts relö fiks glü ga, utos ä jenon, kelos pokonon in buk at.

In lekev zä nodü soalö f fota hihä rmit ä lö dom. Ä binom bä ldik dub lifadels mö dik, kibä ldotik ä binom voiko nek ä sevon; ed ilö dom us dü lunü p, kilunü piko i no ä sevoy. Dü nifü p e dü hitü p ä blibom us, e vö! ä jinos, ä sva no ä sevom lifamodi votik. Ninü lekev bed pimö kon me peinabledem grü nik e musk; us tab binü boad grobiko picö pö l ä stanon, e diled bimastama jonidon ad stul. Zuo us cafed ä binon, kel ä lagon sus ston plenö fik, kel pä gebon as filatop. Vataluflad e skals taimik anik ä binons in spadü l. Reto nos ä dabinon us.

Stebö p ä topon su bel geilik, e hä rmit ä mutom vegö n ve veg lunik ä dilo no pikulö l, ven ä nexä nom anna de bel ad ramenö n nulü doti pö fä dik oka. Ä binos nog tö bikum ad rivö n lekevi de fä lid; lö dö ps valik pö pa ä topons speariko in fä lid, in vilagü ls ö mik. Ab mens se topä d et ilasumons, to veg tö biko begolovik, kö sö mi ad visitö n hä rmiti, if ä stadons in lanaditret, if pä drefons dub kuds e dot, ed if ladä l oksik ä vesetikon dub ledesir lü utos, keli lif no ä gevon ones.

Seimna vom yunik ä begrä mof vegi lü lekev. Skin ofa ä binon flifä dik, e herem dofik ä fremon bundanö fiko e vefiko logodi ofik. “O fat! ” ä sagof, “lan obik vesetikon dub ledesir lü lä b. Binob yunik ä nä mik, e sevob, das lä b gretik dabinon pro ob. Ab ai mofugon de ob, e lif vedon tu miserabik, tu pö fä dik. Logob ä svo in fag lä bi oba, e sevob, das, if kanobö v te rivö n oni, val ovotikonö v sunä diko. Lif pö fä dik tä no ovedonö v gretik, liegik ä jö nik. O fat! eplekob Jivirgale: of, kel ga binof vom, ad lilidö n ledesiri ladä la obik, ab no dunof osi. E nu ledesir obik binon so gretik, das vesetü kon nä mis oba. O fat! kisi odunob-li ad dagetö n lä bi? ”

Hä rmit ä gespikom: “Utos, kelos binonö v lä b pro ol, ol kanol te dagetö n dub dunö n negiti. Ab utos, kelos padageton me negit, no vedon lä b. Sekü kod at, mutol klemö n utosi, dö kelos sevol, das obinosö v lä b ola. ”

Vom ä gespikof: “No kanob klemö n, lä b obik plu vö ladon pro ob, ka lif. ”

Ed ä gü flekof spidiko oki, ed ä gegolof vifiko lü plen pibelö dö l.

* * *

Pos yel bal ä stanof dö nu lä lekev hä rmita. “O fat! ” ä sagof, “ä gidetol. Lä b obik ä kanon te padagetö n me dun negita. E nu negit et ejenon, ed utosi, kelos ö binonö v lä b obik, nu dalabob. Ab binos bisarik, das ä gidetol i dö atos, das nu no plu binos lä b. ”

Bä ldan ä nuton seiliko ä glumiko, ab no ä spikom.

“O fat! ” vom ä fö vof, “lä b veratik ü fo no dabinon-li pro ob? ”

I nu man bä ldik no ä gespikom me vö d bal. Ä lemufom te kapi gedik oka ed ä logom ini fag, ä sva ä sukom us gespiki ad sä k voma. Tä no ä lemufom dö nu kapi, e vom ä suemof omi.

“Tä n kluo no vö lados ad lailifö n”, ä sagof, e ton vö ga yunö fik ofik ä binon, ä sva ikrä kon. Sü po ä sü medof vom bä ldik. Ä vilof mogolö n, ab hä rmit ä malom ofe ad blibö n.

“Bos dabinon, kel plu vö ladon ka lä b, ” ä sagom nevifiko, “edefugob de volä d e de mens ad dagetö n osi. Utosi, kel nefö ro nosikon: pü d. ”

“Pü d, ” vom ä dö nuof, ed atos ä sü mä ton lü of ä s givulot pö fä dik pla lä b, lü kel ö n ledesir susmafik lan ofa idesiron. Ab ven ä kolkö mof logedi ninä lik, kel ä kosstralon ofi se logod fronik visü of, ä suemof, das is ä tefos bosi, kela gret nog ä binon klä nik pö of.

“Pü d, ” ä dö nuof nog balna ti nentikiko, ed ä lä ü kof lü atos: “Sagolö s obe, o fat! lio dagetoy-li pü di? ”

“Balan muton duinö n sakrifoti gretik, ” bä ldan ä gespikom, “votan muton komipö n me komip tö bik, e kilidan muton polö n fledi vetik. Obs valik mutobs sufodö n ma vö got Mulö pala in ninä l obas. ”

Ä lü logof omi, ä nutof seiliko ed ä nexä nof dö nu de bel lü fä lid.

* * *

Ven nog yel bal ipasetikon, ä stanof dö nu fo lekev hä rmita.

“O fat! ” ä sagof, “dö nu ä gidetol. Eduinob sakrifoti, ed edalilob vö goti Mulö pala in ninä l oba. Lä bi no plu sukob, ab etuvob pü di. ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pads: 12—13.

Nuns

Ya nu vilobs nunö n reidanes obsik, das lecifef Vpakluba valemik Nedä nik desinon ad lonö n limanakobikami valemik balidkö mö l ü n laf telid setula. Ad atos kanobs lä ü kö n ko fred gretik nuni, das vomü l: ‘Jacq. Stok’ klienof ad dastudö n ko lä dakor oka “Hü mi Volapü ka”, ed ad koedö n lilö n oni pö kobikam valemik et.

Hü m at Vpa rigiko pepoedon fa ‘Franz Zorell’ e penoatä don fa ‘J. M. Schleyer’. Vö daem ye pevotilü kon boso, ad baiä dü kö n oni ko stad, kel klü lo edavedon dub deadam datikana Vpa. Vö dem pevotilü kö l polasumon dono.

Evedom liman dilä da valemik feda Vpaklubas:

sö l: ‘P. Albert Kruse’ in ‘Santaré m’, (Brasilä n).

Ladets nulik (Vpaklub valemik Nedä nik):

sö l: ‘H. Bakker’: ‘Voorburg (Z. H. )’ (Nedä n) ‘Laan van Leeuwensteyn’ 86.

(Dilä d valemik feda Vpaklubas)

Sö l: ‘Salah Eddine Kemal’: ‘Bern’ (Jveizä n) Matte-Postfach 1.

Sö l: ‘Hannsmartin Schleyer’: ‘Heidelberg’ (Deutä n) ‘Anlage’ 20. (Potakal: ‘Karlsruhe’ 23 476).

Redak dö nuon begi dranik oka, das liman alik Vpakluba valemik Nedä nik e dilä da valemik feda Volapü kaklubas kevobonö s ad dagetö n limanis nulik pro klubs bofik. Ad plitü kö n slopü kamavobi at guvan Vpafunda olegivom limane alik klubas bofik, kel ulü blinon limanis nulik, Vpamä kis 100 a liman nulik alik.

Sö l: ‘J. Schmidt’ klienom ad legivö n limane nulik alik, kel uvedon nog ü nü yel at liman bala klubas bofik samä di bal tidabuka sü perik oka. Sevoy, das tiä d lebuka at tonon: “Lehrbuch der Weltsprache Volapü k fü r Deutschland und die deutschsprachigen Lä nder. ”

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pads: 17—18.

HÜ M VOLAPÜ KA.

Sumobsö d svistama stä ni!

Neflenami obs hetobs.

Dakipobsö d ga balä li!

Volapü ki beyubobs.

Vokä dobsö d ko cifal:

“Menefe bal, pü ki bal! ”

* * *

Kis okanon-li svistö n

lö lika vola menis?

Kis plu ogudü kumon-li

ka pü k bal onas stadis?

Klu vokä dobsö d bu val:

“Menefe bal, pü ki bal! ”

* * *

Cifal pü ka ga lifomö s!

Lifonsö s slopans ona!

Volapü k ai floronö s,

e spiked jö nik ona!

Klu tonosö s love tal:

“Menefe bal, pü ki bal! ”

* * *

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1933. Pad: 18.