AVARA LUONTO

Elokuun viimeisenä lauantaina on Suomen luonnon pä ivä.

AVARA LUONTO

Sandrine: Hei, mikä ä ä ni toi oli?

Kaisa: Joutsenet lä hti lentoon. Tä ä llä on tosi paljon joutsenia. Yleensä me nä hdä ä n tä ä llä kyhmyjoutsenia, joskus harvoin myö s laulujoutsenia.

Sandrine: Ai jaa. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, eikö vain?

Kaisa: Joo, niin on. Tä ä llä on paljon muitakin lintuja. Tä nä ä n kun me tultiin kaupasta, valkoposkihanhipesue oli tä ssä nurmikolla syö mä ssä. Ne pelä sty meitä ja juoksi rantaan ja sit ne lä hti uimaan.

Sandrine: Eikä! Ne ovat suloisia. Me olemme nä hneet valkoposkihanhia Korkeasaaressa. Mitä muita lintuja tä ä llä on?

Kaisa: Tä ä llä on lokkeja, isokoskeloita, silkkiuikkuja ja meriharakoita. Meriharakka on meidä n lemppari. Silloin aluksi me luultiin sitä araksi linnuksi, mutta se onkin tosi kesy ja tulee tepastelemaan terassille, vaikka me ollaan siellä!

Sandrine: Voi kuinka hauskaa.

Kaisa: Ja arvaapa mitä! Viime syksynä me nä htiin monena viikonloppuna merikotkia!

Sandrine: Vau! Merikotkahan on Suomen suurin petolintu, eiks vaan?

Kaisa: Jep. 1970-luvulla merikotkat meinas kuolla sukupuuttoon, mut tekemä llä sinnikä stä suojelutyö tä kanta saatiin elpymä ä n. Onneksi merikotka on rauhoitettu.

Sandrine: Hyvä. Tostakin huomaa, että luonnonsuoejlu on tä rkeä ä. Onko tä ä llä pikkulintuja?

Kaisa: Joo. Me kuullaan usein peipon laulua ja kä en kukkumista. Tä ä llä pihapiirissä pesii haarapä ä skyjä ja harmaasieppoja. Lintujen seuraaminen on tosi kivaa, mut on tä rkeetä antaa linnuille pesimä rauha ja olla muutenkin hä iritsemä ttä niitä.

Sandrine: Pitä ä paikkansa, luontoa pitä ä kunnioittaa! Taitaa tä ä llä olla paljon muitakin elä imiä. Matkalla meidä n auton edestä juoksi joku pieni ruskea otus. Onneksi se ei jä ä nyt auton alle.

Kaisa: Se oli varmaan kettu. Tä ä llä on aika paljon kettuja, jä niksiä ja oravia. Me ollaan mö kkimatkoilla nä hty hirviä kin ja mö kkinaapuri nä ki kerran ilveksen.

Sandrine: Mahtaako tä ä llä olla karhuja tai muita vaarallisia elä imiä?

Kaisa: No nä in kaupunkilaisena, joka on vaa kesä t tä ä llä, mulla ei tietty ole sataprosenttista tietoa. Me ei kyllä olla koskaan nä hty karhuja, mutta kyitä tä ä llä on paljon. Kyykä ä rme on Suomen ainoa myrkyllinen kä ä rme. Kun liikkuu metsä ssä, kannattaa olla saappaat jalassa, niin että kyykä ä rmeet ei pä ä se puremaan. Ja punkkejakin tä ä llä valitettavasti on. Punkkeja sanotaan Suomen vaarallisimmaksi elä imeksi.

Sandrine: Ihanks totta! Onneksi me olemme kä yneet punkkibussissa ottamassa punkkirokotteet, joten meillä on rokotukset kunnossa!

Kaisa: Hyvä. Niin meillä kin.