KARJALAN TAZAVALLAN KARJALAZIEN IX KERÄHMÖN REZOL’UTSII

On jullattu Omas Muas № 13 (1503), 08. š ulakuuta 2020. S. 4–5.

KARJALAN TAZAVALLAN KARJALAZIEN IX KERÄ HMÖ N REZOL’UTSII

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerä hmö n vallittuloin nevvoston ruadotuloksien paginan da tuliekse aijakse kehoituksien kuultuu da š eikuittuu Kerä hmö arvostau Karjalazien IX kerä hmö n vallittuloin nevvoston ruavon vä ltä vä zekse.

Ven’an Federatsien Konstitutsien, Karjalan tazavallan Konstitutsien, OON: an Deklaratsien kandurahvahis da toizien ristikanzoin oigevuksii koskijoin zakonoin mugah, Kerä hmö tovendau, ku karjalazih, Karjalan tazavallan da Ven’an Federatsien kandurahvahannu olles, kuulutah valdivon kanzalazen kai kollektiivizet da individualizet oigevukset da vellalliž uot.

Kerä hmö vihjuau, ku Karjalan tazavallan nimikanzal – karjalazil – on tä rgei rouli Ven’an Federatsieh kuulujan karjalazen valdivolliž uon luadimizes, vihjuau, ku karjalazet alalleh da aktiivizesti ruatah tazavallan yhteiskunnan kehittä mizekse, kul’tuuru-, ekonoumiekku- da sportualan potentsialan hyvä kse.

Kerä hmö kannattau aktiivistu da tulokastu ruaduo Karjalan tazavallas vuvvennu 2019 ilmoitetun Kanzoinvä lä zien kandurahvahien kielien vuvven hantuzis. Kerä hmö vihjuau, ku karjalazet ollah valmehet yhtymä h OON: an ilmoitettuh Kanzoinvä lizeh kandurahvahien kielien vuozikymmeneh (2022-2032).

Kerä hmö kannattau Karjalan tazavallan ruaduo karjalan da vepsä n kielen da kaikkien kandurahvahien – ven’alazien, karja lazien da vepsä lä zien – kul’tuuroin sä ilyttä mizekse da ke hit tä mizekse, hyvä ksyy jä lgimä zien vuozikymmenien ruavon – tnokul’tuurizien keskuksien, ei-ammatillizien teatroin da kielikursiloin – perustamizekse, net kai yhtistetä h aktiivistu rahvastu, nuorembua da vahnembua polvie.

Omas jogapä ivä zes ruavos karjalazet yhteiskunnallizet liitot kä ytetä h hyvä kse ielolijoin aktivistoin ruadoneruo, heijä n vä il oli perustettu Karjalan kanzalline teatru, valdivolline pajo- da tansiansambli “Kanlele”, Petroskoin valdivonyliopiston karjalan, vepsä n da suomen kielen laitos da Petroskoin valdivonkonservatourien rahvahallizen muuzikan laitos, tazavallan Oma Mua -lehti, Kanzalline TV- da raadivolä hetys, rahvahalline hora “Oma Pajo”.

Kerä hmö hyvä ksyy Karjalan yhteiskunnallizen Karjalan kielen kodi -liiton (Vieljä rven kylä ) kielipezä -tehnolougien da potakoič č ou kä yttä mä h sidä kaik kiel Karjalan tazavallas.

Kerä hmö panou merkile Karjalan tazavallan Kyykkä -liiton ruavon, liitto kehittä y karjalastu perindö llisty kyykkä -kiž ua, kudai on tunnustettu gorodkisportulajih kuulujannu da on otettu Ven’an Federatsien sportulajien luvetteloh.

Kerä hmö kannattau Karjalan hallič uksen ruaduo paikallizien initsiatiivoin programman kehittä mizekse, alovehellezien yhteiskunnallizien ič ehallič uksien da yhteiskunallizien initsiatiivoin jä rjestö lö in luadimizekse sil samal andajen rahvahale mahtuo ič el vallita projektoi da tadevuttua niilö i valdivollizih varoih da sil samal kehittä jen liž ii sotsiuallizii, ekonoumizii da johtokundah kuulujii effektoi.

Kerä hmö arvostau Karjalan tazavallan hallič uksen, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan, karjalazien, vepsä lä zien da suomelazien liittoloin da aktivistoin, karjalan-, vepsä n- da suomenkielizen lehtien toimittajien yhtehisty da aktiivistu ruaduo Periodika-julguamon tyves ruadajan Karjalan karjalazien, vepsä lä zien da suomelazien kieliresursukeskuksen perustamizekse da pidä y tä rgienny OmaMedia-internet-portalan luajindua.

Myö panemmo vä gie sih niš koi, ku andua uuzi ä hkä vö Ven’an Federatsien luodehen baltiekku-suomelazien kandurahvahien kielien da kul’tuuroin kehittä mizeh.

Samal aigua Kerä hmö on varmu, ku karjalan kielen, kul’tuuran da karjalazien kui muailman ainavoluaduzen kanzan kehittä mizekse ei tä vvy nygö zii ruadoloi. Kerä hmö kehoittau Karjalan tazavallan valdivonelimii yhymä h yhteiskunnallizien liittoloin ruadoh ottajen huomivoh Ven’an da kanzoinvä lizen parahii ruadoneroloi, luadimah da piä stä mä h valdah 2010-2030 vuozikse uuzii ruadokompleksoi karjalazen kanzan, sen kielen da kul’tuuran sä ilyttä mizekse da kehittä mizekse.

Kerä hmö on suures huolestukses, ku jo 30 vuvven aloh Karjalan tazavallas on sellittä mä ttä h kyzymys karjalan kielen valdivollizeh stuatussah nä hte. Karjalan tazavaldu on endizelleh ainavo tazavaldu Ven’an Federatsies, kudaman nimikanzan kielel ei ole valdivollistu stuatussua.

Kerä hmö vihjuau elä jien lugumiä rä n loppumattomah alen damizeh karjalazien perindö llizis elä ndykohtis, mi on tiel karjalazien perindö llizen eloksentavan jatkundal da karjalan rahvahan kehityksel.

Kerä hmö potakoič č ou Karjalan hallič ustu da Karjalan alovehel toimijoin bizneslaitoksien johtajii aktiivizembi kä yttä mä h omii varoi karjalan rahvahan elosymbä ristö n, sen kielen da kul’tuuran kehityksekse.

Kerä hmö tovendau oman lujan azeman andua karjalan kielele valdivolline stuatussu Karjalan tazavallas.

Kerä hmö nevvou vallasolijoi kunnolleh varustuakseh kogo Ven’an rahvahan luguhpanoh, kudai pietä h ligakuus 2020 da kudai andau kai tiijot, ku miä rä tä ielline ruado kanzallizen poliitiekan alal Karjalas. Kerä hmö panou merkile, ku rahvahan luguhpanon tulokset ei voija muuttua Karjalan Konstitutsien azemua sih nä hte, ku Karjalan tazavallan histouriellizet da kanzallizet erič ykset miä rä tä h sen mual elä jä t karjalazet rahvas.

Kerä hmö kannattas Karjalan tazavallan pohjazien piirilö in kuulundua Ven’an Federatsien Arktiekan alovehele da kyzyy Karjalan tazavallan piä miesty da Zakonoinhyvä ksyndykerä hmyö pohjazien piirilö in sotsiualu-ekonoumizeli alal tulieloi ruadoloi miä riä mä s ottua huomivoh nä mmil mualoil elä jien karjalazien mielii.

Yhtehizien kyzymyksien sellittä mizekse, parahil ruadoneroloil vaihtelemizekse da karjalazien yhtes pyzyndä kse, Kerä hmö potakoič č ou Karjalan tazavallan, Tverin, Leningruadan, Murmanskan da Ven’an Federatsien toizien alovehien da toizien mualoin, enimyö lleh, Suomen karjalazii yhtehizeh ruadoh da kehoittau lujendamah tä dä keskenä sty ruaduo.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerä hmö kannattau yhtehisty ruaduo kaikkien meijä n sugulazien suomelas-ugrilazien da samojedoin rahvahan kel da tervehtiy suomelas-ugrilazien da samojedurahvahan VIII Muailman Kongressua, kudai pietä h 17. -19. kezä kuudu Estounien Tartun linnas da kuduan piä aihiennu rodieu “Kul’tuurine ymbä ristö – omanič entundo da kieli”. Kerä hmö n mugah, sih vä ltä mä ttä h pidä y yhtyö Karjalan tazavallan karjalazien delegatsiel.

KARJALAN TAZAVALLAN KARJALAZIEN IX KERÄ HMÖ KIÄ NDYY:

Ven’an Federatsien Prezidentan Vladimir Putinan, kui Konstitutsien da ristikanzan oigevuksien vardoič č ijan puoleh, ku valmistua da andua Valdivollizeh Duumah Ven’an Federatsien zakonan projektu, kudaman mugah karjalan kieles suas kä yttiä latinalastu gruafi llistu pohjua, kuduas sä ilyy karjalan rahvahan hengelline da histourielline yhtevys kogo muailmas kuuluž ah Kalevala-eeposah, kudai rodivui runonpajatanduperindö s da kudamal on yhtevys karjalazien kul’tuuruperindö h. Zakonan projektu pidä y sih niš koi, ku karjalan kieli suas toizen valdivollizen kielen stuatusan Karjalan tazavallas.

Ven’an Federatsien Prezidentan, Ven’an Federatsien hallič uksen da Ven’an Federatsien federualukerä hmö n puoleh:

1. Perustua Kanzalline komitiettu, kudai hommuas Kan zoinvä lizen kandurahvahien kielien vuozikymmenen (2022-2032) pidä misty Ven’an Federatsies, ottua sen komitietan ruadajien joukkoh kandurahvahien edustajat, keksie da hyvä ksyö ruavot Kanzoinvä lizekse kandurahvahien kielien vuozikymmenekse Ven’an Federatsies.

2. Ratifi tsiiruija da implementiiruija Ven’an Federatsien kanzallizeh zakonanhyvä ksyndä h Jevroupan hartii alovehellizis kielis da kielivä hembistö lö in kielis.

3. Hyvä ksyö Federualline zakon “Ven’an Federatsien rah vahien kerä hmö lö in stuatussah nä hte”.

4. Vä hendiä muamankielien opastuskniigoin perus- da keskiš kolah niš koi tiijollizen, lingvistizen, etnokul’tuurizen da metoudizen ekspertiizoin aijat da finansumenot.

5. Iellehgi panna karjalan kielen opastuskniigoi federuallizeh opastusknii goin luvetteloh. Siirdiä opastusknii goin tiijolline, lingvistine, etnokul’tuurine da metoudine ekspertiizat alovehellizele tazole.

6. Valmistua loppussah da hyvä ksyö federualline zakon “Etnolougizes ekspertiizas”, ku vois realizesti arvostua kandurahvahien perindö llizis elä ndykohtis piettä vien muatalovusruadoloin vaikutustu nä mmien kandurahvahien kul’tuurah, kieleh da perindö llizeh eloksentabah.

7. Muuttua kalastus- da meč ä styssiä nnö t, kudamat annettas karjalazile da Karjalan toizile kandurahvahile mahto eliä omua perindö llisty elostu, kudamah kuulutah meč ä stys da kalastus.

Federuallizen valdivollizen registratsien, kadastran da kartaston virrastole, Federuallizele tieagenstvale, Federuallizele metrolougien agenstvale:

1. Kirjuttua oigieh Karjalan paikannimet ven’an kielel Valdivollizeh paikannimien luvetteloh, tieviittehih da kartoih.

2. Kirjuttua tieviittehih paikallizet paikannimet karjalan, vepsä n libo suomen kielel kä yttä jes latinalastu transkriptsiedu ven’an kielespä i transliteratsien sijah.

Karjalan tazavallan valdivollizile da munitsipuallizile vallasolijoile:

1. Liž ä tä vauhtii Karjalan tazavallan, sotsiualu-ekonoumizele kehityksele, enimyö lleh kylä -alovehien, kuadamat tarvitah liž iä varua omih laitoksih, kudamat kehitetä h mieli- da materjualuresursoi, karjalazien elä ndykohtien etnokul’tuurizii da sotsiuallizii mahtoloi.

2. Joga tazol pidiä yhtehisty ruaduo karjalan rahvahan edustajienke, kuč č uo heidy eri sotsiualujoukkoloih, ottua eri dieloloin š eikuič č emizeh nuorii, vahnoi, naizii da niistielö i, ku kyzymykset sellitettä s vä llä h, edukä deh da tolkukkahasti.

3. Ottajen huomivoh, ku š kolal on tä rgei rouli karjalazien kylien elaijas, pidiä silmä l, ku ei salvattas š kolii karjalazien perindö llizis elä ndykohtis.

4. Liž ä tä karjalan kielen da entokul’tuurizien aihieloin opastusč uassuloi Karjalan tazavallan opastuslaitoksih, ku opastujien opastustazo olis parembi.

Karjalan tazavallan piä miehele da Zakonoinhyvä ksyndykerä hmö le:

1. Luadie da hyvä ksyö Karjalan tazavallan zakonat: “Karjalan kielen valdivollizes stuatusas Karjalan tazavallas” da “Kanzallizis munitsipualuluajilmuksis karjalan tazavallas”, ku tarvinnou, luadie kohenduksii Karjalan tazavallan Konstitutsieh.

2. Kehittiä Federuallizen Zakonan projektua, kudaman mugah karjalan kieleh niš koi valdivollizennu kielennu suas kä yttiä latinalastu kirjaimikkuo da andua tä mä zakonan projektu Ven’an Federatsien Federuallizen Kerä hmö n Valdivon Duumah.

3. Luadie Karjalan tazavallan zakonoinhyvä ksyndä h muutokset, kudamien mugah karjalan kieldy suas kä yttiä vallič uksien bylletienielois.

4. Karjalazen rahvahan, kielen da kul’tuuran sä ilyttä mizekse, ekonoumiekan hyvä kse da zakonoin tä yttä mizekse luadie oigevuksellizel tazol Karjalan tazavallan karjalazien elä ndykohtien luvettelo.

5. Luadie da hyvä ksyö Karjalan tazavallan Valdivolline programmu karjalan kielen kehittä mizekse da karjalan kul’tuuran sä ilyttä mizekse.

6. Miä rä tä liž ä maksot b’udž iet tualan da joukkoviestimien ruadajile, kudamat kä ytetä h omas ruavos karjalan, vepsä n libo suomen kieldy.

7. Joga vuottu suurendua dengukannatustu prog rammah ”Karjalan taza val lan Kandurahvahien pe rindö llizien elä ndykohtien entokul’tuurine da sotsiualline kehitys”.

8. Kanzalazien oigevuksen ilmazeh opastukseh pä ivy kois, algu-, perusda keksiš kolas mugah, kač č uo mahtot eri etuappoih suurendua opastusmenoloi kattajua rahoitustu jogahistu kazvattii libo opastujua kohti, kudai opastuu karjalan kieldy tazavallan opastuslaitoksis.

9. Työ ndiä varoi muamankielien opastajien valmistamizeh, muamankielien opastuskniigoin luajindah opastajih da opastujih niš koi. Yhtes karjalazien yhteiskunnallizien liittoloin, opastuslaitoksien johtajien da paikallizien ič ehallič uksienke aijoilleh potakoija opastajii ruadamah kylä š kolis muite dai Zemskii uč itel’ -programman hantuzis.

10. Kač č uo Petroskoin Suomelas-ugrilazen Elias Lö nnrotan nimizen š kolan kä yttä misty tazavallan etnokul’tuurizen opastuksen kehityskeskuksennu, kus erä hii aihieloi opastettas karjalan, vepsä n da suomen kielel. Tuliekse aigua pujoittua tä dä opastusneruo Karjalan tazavallan toizih š kolih.

11. Kiinnittiä huomivuo sih, ku pidä y lujendua karjalan kielen azemua korgeiš kolas: avata kahten ozaston magistratuuru: “Karjalan kieli da literatuuru” da “Kanzallizii kielii maltai lapsienkazvattai da algukluasoin opastai”, livuttua karjalan kielen urokkoi piä limä zien opastusaihieloin liž ä kse.

12. Karjalazien perindö llizien elä ndykohtien kehittä mizekse, luonnon kä ytö n probliemoin sellittä mizekse da perindö llizien ruadoneroloin kannattamizekse luadie yhtehizet ruadosobimukset Karjalan tazavallan hallič uksen, tevolliž uslaitoksien da karjalazien yhteiskunnallizien liittoloin vä lis. Andua valdu avata uuzii tuottajii laitoksii Karjalas vaiku sertifi tsiiruittuloil laitoksil annetun ekolougizen ekspertiizan perustehel.

13. Yhtes yhteiskunnallizien liittoloin, Karjalan myö ndy-tevolliž uspaluatan da Karjalan tazavallan Kehityksen korporatsienke aktiivizesti kehittiä “Ohjuanduprinsippoi biznesalal ristikanzan oigevuksien kontekstas” da “OON: an kogo muailman sobimustu biznessah nä h sotsiuallizen vastuolliž uon da pyzyvä n kehityksen alal”.

14. Ottajen huomivoh Karjalan tazavallan da sen elä jile meč č yrikkahuksien tä rgevytty, kannattua laitoksien pakoitta mattomua sertifi katsiedu Meč č yalan huolenpidä jä n nevvoston standartan mugah da ottua huomivoh se, ku karjalazet vuozisavoin aloh tietä h, kui oigieh kä yttiä meč č ien, jä rvien, jogiloin da toizii luonnon varoi da ollah vastuollizet niilö in kä ytö s.

15. Jatkua ruaduo karjalazien ei-ainehellizen kul’tuuruperindö n – runoloin, joiguloin, pajoloin, tansiloin, muuzikan, kiž oin, perindö lö in, kylä pruazniekoin, tavoin, luonnon tiedoloin, paikannimien, karjalan kielen murdehien da alamurdehien, ruadotavoin da kä zineroloin – sä ilyttä mizekse. Kehittiä karjalazien runonpajatanduperindyö rahvahan ei-ainehellizen kul’tuuruperindö n luvetteloh.

16. Kyzyö Ven’an Federatsien Muatalovusministerstval kohenduksii Pohjazen da Pä ivä nlaskun kalatalovuksen vezistö lö in kalastussiä ndö lö ih, kudamien mugah paikallizet elä jä t suajas kalastua verkoloil omah ič č eh niš koi.

17. Avvuttua “GTRK Karelian” da toizien TV- da raadivolaitoksien karjalan-, vepsä n- da suomenkielizien TV- da raadivolä hetyksien sä ilyttä misty da kehittä misty.

18. Kannattua Karjalazien IX kerä hmö n vallittuloin nevvoston ruaduo karjalazien tunnustamizekse Barintsevan Jevro-Arktizen alovehen kandurahvahakse.

19. Liž ä tä vallas olijoin piettylö in grantoin da subsiidieloin kilboih nominatsii etnokeskuksien, eiammatillizien nerojoukkoloin da munitsipualuluajilmuksien kannattamizes. Miä rä tä dengukannatustu yhteiskunnallizien liittoloin tä rgieh sotsiuallizeh ruadoh.

20. Karjalan kirjukielen kehittä mizekse da sen kä yttö alan levendä mizekse andua mahto Karjalan tazavallan piä miehen tyves toimijale sanastokomissiele ruadua ammatillizel tazol da andua sih niš koi kolme ruadopaikkua.

21. Levendiä da parandua karjalankielizien sivuloin painamistu piirilehtis, miä rä tä sih ruadoh toimittajat.

22. Lugie, ä ijygo on Karjalan tazavallan piirilö is da linnois valdivollizien da munitsipuallizien laitoksien ruadajua, kudamat maltetah karjalan kieldy da jo kä ytetä h sidä omas ruavos da niidy, ket maltetah, ga vie ei kä ytetä kieldy ruavos. Olis hyvä, ku kai kielenmaltajat kä ytettä s kieldy omas ruavos.

23. Yhtes Kielen, literatuuran da histourien instituutan, Registratsien, kadastran da kartaston federuallizen viraston, Federuallizen metrolougien agentstvan da Geodezien da kartaston keskuksen kel kohendua hairahtukset Valdivollizes paikannimien luvettelos Karjalan tazavallan paikannimien ozas.

24. Jatkua ruaduo tieviittehien, pihoin, piirilö in, puustoloin da toizien kohtien nimilavvoin karjalan kielel azettamizekse.

25. Lujendua ruaduo aktivistoin, yhteiskunnallizien liittoloin piä likkö lö in, paikallizien ič ehallič uksien ruadajien opastamizekse munitsipualupiirilö is, linnois da linnoin alovehil, ku heil olis enä mbi mahtuo voittua kilvois da suaja dengua omih projektoih alovehellizes da federuallizes b’udž ietaspä i.

Karjalan tazavallan munitsipualuluajilmuksile:

1. Karjalan tazavallan Etnokul’tuurizen opastundan kehityskonseptsien mugah luadie karjalan kielen da kul’tuuran opastus keskustamattomakse.

2. Kaikelleh auttua da kannattua etnokul’tuurizii keskuksii da kielipezien perustamistu Karjalan tazavallan piirilö is.

3. Panna nä gö vih karjalan kieldy linnois da kylis, leviembi kä yttiä sidä nimilavvois da perendö llizen kul’tuuran elementois.

4. Priž mie liž iä dengukannatustu karjalankielizien sivuloin painamizeh piirilehtilö is, hyvä zesti š eikuija nä mmien sivuloin kehittä mizen konseptsiedu. Sih niš koi joga julgavoh andua ruadopaikku kielispetsialistah niš koi da maksua sille kunnon palkua.

5. Yhtes Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan da karjalazen yhteiskunnan edustajienke opastuslaitoksien opastujien vahnembien kehityksien perustehel luadie ruadopaikoin kartu niilö ih nuorih niš koi, kuduat loppiettih Petroskoin valdivonyliopiston pedagougiekan da psiholougien instituutan alguopastuksen teorien da mitoudiekan laitoksen alguopastus da muamankieli -ozaston. Ozasto avattih vuvvennu 2017 karjalazien edustajien kehitykses.

6. Yhtes karjalazien yhteiskunnallizien liittoloinke miä rä tä yhtehisty ruaduo tevolliž uslaitoksienke, kudamat toimitah karjalazien perindö llizis elä ndykohtis, sih niš koi, ku lujendua sotsiualu-ekonoumizet ruadovä lit da keskinä ine abu tä rgielö in projektoin todevuttamizekse.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerä hmö n vallittuloin nevvostole:

1. Kerä tä yhteh IX Kerä hmö n deleguatoin huomavukset da kehoitukset da työ ndiä net vallasolijoile. Pidiä silmä l niilö in tä yttä misty.

2. Alalleh sanelta omis ruadolois yhteiskunnallizile liittoloile.

3. Karjalan tazavallan yhteiskunnallizien liittoloinke sovittuu vallita karjalazien edustajii Karjalan tazavallan piä miehen tyves toimijah Karjalazien, vepsä lä zien da suomelazien edustajien nevvostoh. Luadie ekspertujoukko IX Kerä hmö n vallittuloin nevvoston tyveh.

4. Kuč č uo IX kerä hmö n vallittuloin nevvoston ruadoh nuorii. Miä rä tä ruaduo nuorien da heijä n vahnembienke. Kehittiä formii da taboi, kudamien vuoh voibi siirdiä karjalan kielen da perindö lö in rikkahuttu polvi polveh.

5. Jatkua ruaduo karjalazien tunnustamizekse Barentsevan Jevro-Arktizen alovehen kandukanzoin ruadojoukkoh.

6. Jatkua yhtevytty karjalan rahvahan nimes toizien kanzoin edustajienke.

7. Vallita karjalazien keskes deleguattoi kanzoinvä lizih da Ven’an fourumoih: Suomelas-ugrilazien da samojedoin rahvahien muailman kongressah da Ven’an Federatsien suomelas-ugrilazien rahvahien Assotsiatsieh. Kerä hmö lö in da kongresoin vä lis yhtyö Suomelas-ugrilazien kanzoinvä lizen konsul’tatiivizen komitietan ruadoh, Ven’an rahvahien suomelas-ugrilazien assotsiatsien nevvoston ruadoh da muailman kandurahvahien toizih kanzoinvä lizih pidoloih.

8. Sanelta rahvahale, kui on tä rgei yhtyö Kogo Ven’an rahvahan luguhpanoh 2020, ku midä enä mbi rahvastu yhtyy sih, sidä tarkembat tiijot roitah tazavallas elä jis kanzois da kielenmaltajis.

9. Pidiä vuoronmugaine Karjalan tazavallan Karjalazien X kerä hmö vuvvennu 2024.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerä hmö kehoittau kaikkii, ket pietä h omua ič č ie karjalan rahvahan ozannu:

1. Propagandiiruija da opastuo karjalan kieldy, kä yttiä sidä jogapä ivä zes da yhteiskunnallizes elaijas, aktiivizesti kannattua karjalankielizii joukkoviestimii da tilata lehtii ič ele.

2. Kä yttiä vallič usoigevuttu tulielois vallič uksis Ven’an Federatsien Valdivon Duumah, Karjalan tazavallan Zakonoinhyvä ksyndykerä hmö h da toizih valdivoelimih.

3. Kogo Ven’an rahvahan luguhpanon iel aktiivizesti potakoija karjalazii kirjuttamahes karjalazikse, oigieh merkitä oma kanzalliž us da muamankieli.

Kerä hmö kiittä y Karjalan tazavallan piä miesty, Karjalan tazavallan hallič ustu, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvua, Periodikajulguamuo, karjalazien yhteiskunnallizii liittoloi, Anuksen kanzallizen piirin haldivuo da joukkoviestimii, kudamat kannatettih Kerä hmö n valmistamistu da ruaduo.

Karjalan tazavallan Karjalazien IX kerä hmö n rezol’utsii on hyvä ksytty 15. kevä tkuudu 2020 Anuksenlinnas.