Jevod. Kadäm Volapüka

Jevod

Fa ‘Cyriel Buysse’.

Ebinos jenotil brefü pik ä fä kü kö l…

In zä nod lesü ta brefobü o pinä tü kö la cils kil ä jä fons me pledam in sab. Nog logob vemo kleiliko onis valik kil fo logs oba, e jinos lü ob, das obleibob ai logö n onis, leigoä sä omemob i dü lifü p lö lik oba sü fü li, kel ä fovon, …

Balidan ä binon jicil ä labö l lifayelis jö l u zü lis, logodili pupa rosadaredik labü logs kleiliko blö viks e hers blä gik, kels ä lagons ö n brul slapik in nü k e zü cü gs ofa; tä no hiput labü lifayels lul u mä ls: bigik, redik ä blonik ko bos benognoma, in blitil gedik, pinä gedö l ed isleatö l okik, kel ä binon mö do tu veitalenik e mö do tu gretik, kel pä kipon lö po dub blitipolians vorik, kela knops noleigik ti ä rivons jü jotils rovik oma; e fino putü l, ä labö l ba bä ldoti mö yels bal e lafik, nog piklotö l me juü pil, ed ä kropö l in sab: manil smalik plitü lik labü logs sapik gretik e kapil klö pik ko herem blonik go feiniko fridik.

No sevob plu pledi ut, keli ä pledons. Bo no pledi seimik; bo ä zimufons te in sab me namils miotik okas ed ä bunilons in sviet sola, ed ä juitons, ä sä nimils smalik libik, florü paluti flifä dik sofik. Nek ä kü pä lon ad ons: ä binos, ä sva belö dans valik vilagü la smalik islipü lons ü n vam zedela, ä sva ludomils nemö dik me zem pivietü kö ls pilü vons: ludomils, kels ä topons len flans bofik vega stedik nenfinik me buegs gravik pisimö la, kel ä zugon de zif fagik bal lü votik.

Te in jad su bam fo lulotidö p balik vilagü la, ob it ifenikö l dub saikulam lunik oba islipü lob boso. Ibevegob ü n mayuladel magifik vamik et ya milmetis foldeg; ö mutob sio bevegö n nog mö doti leigik, bü ä ö rivob zeili lespata obik. Islipikob boso, labö lo kubiti su stutö m bama, ko logs fä rmik, tü tims lunomik nog sugö lo nentikiko lefogili smoka se pipil Linglä nik braunik brefik oba. Saikul oba, saikul glorik oba ä stanon, ä sä dogil fiedik, nä i ob.

Luvokä ds vemik, leror, drenam sü piko jeikons galio obi. Lö jutedob, ed, ä so in lit leklä ra, logob sü fü li, kel koedon dremä lö n obi sekü naudod.

Nilikü no fo ob, in zä nod lesü ta, us, su plad it, kö ä nu cils ä pledons, nu fledavab geilik, vetik, me tegasail dofik petegö l lü vabon sofiko kledö lo love sab livetik. E, me loged bal ed it, ä so in glut leklä ra bal ed ita, du nams dremö l oba pedons ta tä meps oba e mud oba lemaifikon sekü dredä l nen fä g ad vö gö n me ton alseimik, logob: veigotani vegö ma slipö lo etenikö li dis tegasail, cilis bä ldikü n bofik drenö lo efugö lis flanio, e smalikani ai takedo laipledö li in sab nen seved riskä da jeikik. No labob igo timi ad lü jutedö n: ekö! jevod dovegon cili!

Ab nö! … no dovegon oni! Ü n timü l ot, das pö lacedob ad bekomö n sü fü li ledredodik at, logob, das nim gudik, ba dü foldil sekuna, flegon kapi oka lü cil, ä svo ad besmeilö n oni, e tä no, das deä dö lo veitiko lö gis oka, lovegolon nevifiko ko vab, nes kontagö n oni.

Lenoid, laramavokä ds, yans, kels vemiko pamailetirons, mens, kels lü jutedons. Jipul e hipul drenö ls sekü liliflaps; e vom, kel sovadiko rö nö l, lö sumof cili yunikü n no peviodö li. E tä no veigotan, kel dub noid vutik egalikö l, bunom de vab oka, e, pluuneplu sevedö lo utosi, kelos ma ced oma ejenon, vemiko blasfä mö lo primom ad flapö n me bat jevodi oka.

Pas tä no labö lo drenis in logs lü bunob. Senä lob, das kanobö v piedö n mani et. Ab, igo bü ä binob nilü om, e nes kanö n suemö n, vio atos jenon, senä lob sü piko, das binob takedik e sofä lik. E binos i me vö g sofik takedik sekü gud e rekosil, das ob, seidö l dü timil pü lik nami obik sui brad omik, sagob: “O flen! no flapolö s buiko nimi et! kö molö s buikumo ad drinö n kobü ob vä reti bira! ”

Gü flekom oki, stopedom ad flapö n, e lü logom obi me logs mikonfidik, nog flamü lö ls sekü zun. E, bevü obs, ü nü tim leklä ra, bos jenon, bos dramatik no pekleilü kö l e no kleilü kabik. If nog flapom, if flapom nog balna nimi me bat, tä no obunob sui om, odojedob omi ta plun, opeidob omi. Senä lob osi; atos binon fü mik. If no plu flapom, opardob ome vali, e senä lob, das uduinob duni gudik, das sofä l oba usü ü kon in ladä l oma balidnaedo ü n lif oma klienü li guda e menä ta, kel ü n fü tü r nog suvo osü ikon dö nu.

No plu flapom… ereidom in nid bisarik logeda obik utosi, kelos mifä tiko ojenonö v. Esenä lom in lan krü dik oka, in kontag kesenä la klä nik, sofä li e pieti, kels sü ikons se lan obik. O! si! sü po evedom vemo gudik ä sofä lik; jedom bati oka disi sail e stö pom vabi oka.

Gü flekob obi, vokob us in runä d pö pa jilulotidö pani. Bonedob ofe vä ris tel labü bir. Tä no golob lü jevod, gleipob kapi pedonioflegö l onik vü nams bofik oba, e rö bü lob lö fü lö lo oni, rö bü lob oni ko fä kam ninä lik.

“O veigotan! no dalon-li getö n mö dotili vaena? ” sä kob.

“If plü dol, o sö l! ” man gespikom, ä so jemö lo.

Ekö! vom kö mof ko vä rs. Lenjoikobs vä ris. Begob ofe pori vaena pro jevod. Blinof oni in bä set tuigü lik.

Veigotan sä stö mom nime frä ni. E du jevod fidon se detanam obik, lairö bü lob oni me nam nedetik obik, flomi onik e giomi onik. Dunob osi nevifiko, sofiko, me rö bü ls lunik ai dö nu padunö ls, ed ainog dö nu rö bü lö lo topis ot; e sü po, patumü tö lo dub fä kam, fopiko primob ad drenö n. No kanob taetö n drenis oba, flumons to steifs valik oba, flumons, e mutons flumö n, falons ä s dav sofik love granils lä tik, kelis nim gudik dasmeilö lo me lips kobosukon se nam oba.

Ekö! binos finik. Bä setil binon vagik, man fimü kom dö nu frä ni, e vab movabon. Lü tenü kob veigotane nami, in kel klä nedob franis tel.

“Ekö! ad drinö n nog vä reti dü vegam”. Man ä binom so fä kik, das no plu ä kanom spikö n. Te loged ä danon obi.

Ebleibob stanö n nog dü pü latimil ad loegö n motä vö n omi. Dü timü l niludo bos ebinon in stad negudik, ibä pos degat stepas estö pom dö nu jevodi, ed ebunom se vegö m. Elogob, das ä xamom yokä di, e das ä votü kom seimosi ota. E, ven atos ä binon finik, bü ä dö nu ä kripom disi tegasail, erö bü lom pü latimilo nimi in giom, ed enokom su sä rvig me nam flenö fik. Pos atos exä nom dö nu ini vab, e disaü sail eloegob pasesteigö n bati, me flapü l nelaodiko frediko tonö li in lut lö po sus jevod, as kuradü kam jelö l, as kanit…

E ko seif sä dredikama emogolob tä no.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pads: 1—4.

‘J. A. Adriaanse’

Ko lied gretik ä getobs nuni, das sö l: ‘Adriaanse’: proan vemik Vpa emoikom sekü deadam oka de Volapü kaklub valemik Nedä nik.

‘Adriaanse’ ä binom balan balidanas, kels ä plä gons in lä n obsik Vpi; eduinom in lä n obsik mö dikosi vemik gö nü pak Vpa. Ü n yanul yela: 1885 ya ä dagetom diplomi Volapü kitidana; at ä binon diplom 103id fa ‘Schleyer’ pigevö l. Ü n mä zul yela ot ä dagetom diplomi ela “Volapü kaspodel”. Mu leziliko ä jä fikom me propagid Vpa ed ä lautom demü disein at ü n 1889 e 1890 yegedis ö mik pro delagased: ‘De Maasbode’ tiä dü ‘Schetsen over de Wereldtaal Volapü k en haar verspreiding’ (= Skä ts dö valemapü k: Volapü k e pak oka). Ü n 1888 ä pü bom kobü ‘J. Braakman’ gasedi: “Volapü kel nedä nik”. Ü n 1890 gased: “Pakamabled nedä nik, calabled ninlä nik Vpakluba valemik nedä nik” ä pubon, kela redakan ä binom. Suno ye, sevabo pos nü m jö lid gaseda et, ä mutom lovegivö n demü calajä fs vemo mö diks oka redakami ele ‘J. E. K. Van Wijnen’.

‘Adriaanse’ ekompenom ü n 1889 as sekretan komitetanefa bü fik mu veü tiko in fü n Vpakluba valemik Nedä nik. Pö sods ö mik ä nunä dons okis pro atos, sodas klub at ya tü 1890 yanul 1 ä kanon pafü nö n. In cifef bü ik plä ‘Adriaanse’, as sekretan valemik ä kä dan, bevü votikans ä kompenoms ‘Dr. T. C. Winkler’ in ‘Haarlem’, ‘E. F. L. Haastert’ in ‘Rotterdam’, e ‘Dr. H. Van de Stadt’ in ‘Arnhem’.

Pö laut statudas, ed i sirkü lapenä das balido degas e yelabukas balido telas kluba ä kevobom vemo jä fediko.

Demü kods patik, pato demü jä fots mö dik in lif pravitk oka, ‘Adriaanse’ ä begom sä dü ni se cals difik oka kel stimiko ä lelobü lo pä gevon ome fa kobanef kobikama valemik de 1891 gustul 5, du mobü ‘Dr. T. C. Winkler’ ä sludoy me vö gods valemik ad danisagö n ome demü dü ns fa om klube peduinö ls.

‘Adriaanse’ ä binom ü n 1890 i ganetan ela “Lesedam bevü netik Volapü ka”: klub, kel ä diseinon ad propagidö n Vpi love vol lö lik. In calam at epü bom demü propagid in Nedä n bukili tiä dü ‘Ons Volapü k’ (= Volapü k obsik).

‘Adriaanse’ pimotom tü 1863 mayul 11 tö ‘'S-Heerenhoek’ (in provin: Zeeland). Primo ä vobom pö tid, efe de 1891 as julacif in ‘'S-Heerenhoek’ ed in ‘Hontenisse’. Stud tedanolavas ye plu ä tirä don omi, sodas ü n lif latikum oka ä vedom bukä danolavan (= ‘accountant’). Ü n yels lä tiko degluls lifa okik ä binom bankadilekan, bü iko ela ‘Hanzebank’ (= hanabank) e latikumo filialabü ra ela ‘Amsterdamsche bank’ (= bank di ‘Amsterdam’).

Plä s dub lezil oka pro Vp., ä dagetom i sevä di gretik dub vestigs jenavik oka: ebinom igo dü tim ze lunik ragivan de ‘Hulst’.

Ven isoelikom de lif notidik, ä jä fä likom sunä do ko stud mu lö fik okik: “Volapü k”. Liedo no ekanom juitö n lunü piko takä di oka. Tü 1935 gustul 20 edeadom tö ‘Rotterdam’.

Ko om stunidan lanä lik Vpa ä liman lezilik kluba emoikom. Nem oma ponemon ai stimiko in jenotem Volapü ka.

REDAK.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pads: 5—6.

Nuns

Evedom liman dilä da valemik feda Vpaklubas:

sö l: ‘Stefan Basilescu’ in ‘Comuna Tâ lpasi, Judetul Doljiu, prin Craiova’ (Rumä n).

Ladet nulik:

sö l: ‘Henri Schuetz, Sé minaire adventiste’ in ‘Collonges-sous-Salè ve, Haute-Savoie’ (Fransä n).

Eseditom de Vpaklub valemik Nedä nik:

sö l: ‘L. C. A. Smeulders’ in ‘Breda’ (Nedä n).

Edeadom:

sö l: ‘J. Adriaanse’ in ‘Rotterdam’ (Nedä n).

Kanons pasivö n de sö l: ‘Dr. Arie De Jong’ in ‘Zeist’ (Nedä n), ‘Verlengde Slotlaan’ 157. Potakal: 107174:

Gramat Volapü ka fa ‘Dr. Arie De Jong’......................................................................... fl. Ned. 2, 25

‘Wö rterubuch der Weltsprache’ fa otan............................................................................. „ „ 9, 75

‘Leerboek der Wereldtaal’ fa otan...................................................................................... „ „ 1, —

‘Lehrbuch der Weltsprache’ fa ‘Johann Schmidt’.............................................................. „ „ 0, 80

Statuds e nomem konö mik Vpakluba val. Ned.................................................................. „ „ 0, 25

Yelod: 1936 Vpagaseda pro Nedä napü kans...................................................................... „ „ 2, —

Yelods bü ik gaseda at

pro no-limans feda a yelod............................................................................. „ „ 1, 50

pro limans feda a yelod................................................................................... „ „ 1, —

Hü m Vpa (vö dem teik)................................................................................................. a samä d 1 „ „ 0, 05

a samä ds 10.................................................................................... „ „ 0, 25

a samä ds 50.................................................................................... „ „ 1, —

Vpamä ks a samä ds 100...................................................................................................... „ „ 0, 50

Kanons pasivö n de sö l: ‘J. G. M. Reynders, Sr. ’ in ‘Den Haag’ (Nedä n), ‘Goudsbloemlaan’: 120. Potakal 199061:

‘Statuten en Huish. Regl. der Alg. Ned. Wereldtaalvereeniging’..................................... fl. Ned. 0, 25

Statuds e nomem konö mik Vpakluba val. Ned.................................................................. „ „ 0, 25

Kanons pasivö n pö sö l: ‘Johann Schmidt’ in ‘Weiszkirchen am Taunus’ (Deutä n), ‘Bahnhofstrasze’ 20:

‘Lehrbuch der Weltsprache’ fa ‘Johann Schmidt’

a samä d 1.................................................................................. m. Deut 1, 20

a samä ds 3..................................................................................... „ „ 3, 30

a samä ds 5..................................................................................... „ „ 5, 10

De Vpavö ds nulik nu liseds kil (Vp. -Deutä napü k) dabinons. Vpans anik ya dalabons kopiedis lisedas kil at, ab ö mans no nog ekopiedons onis. Lä tikans at vo kanons loenö n lisedis at de redakan balid Vpagaseda at; mutons ye promö n ad gesedö n onis mö gikü no suniko, sodas votikans, kels i desirons ad kopiedö n lisedis at, no nedons stebedö n tu lunü piko lü sedi onas.

Liman alik feda, kel uslopü kon limani nulik ogeton glato de dilekan Vpafunda Vpamä kis 100.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pads: 7—8.

Kadä m Volapü ka

Bagaf: 15 statudas kadä ma Volapü ka bü dü lon, das cifef stida at binä don me limans kil, efe: dilekan, sekretan e kä dan. Bi ma sev oba nek cifefa bü ikum nog lifom, — alo nek ona egivom jü nu mali anik lifa, — zesü dos ad fomö n dö nu cifefi kadä ma Vpa. Ob, as cifal Vpanefa, binos[1] dilekan kadä ma, sodas te zesü dos ad cä lö n sekretani e kä dani. Ma bagaf: 17 calilabans at mutoms padavä lö n fa kadä mans se okans. Me sirkü lapenad oba dä tü 1935, tobul, 1, nü m: 1 edunidü kob dinä di at, ed ebegob soles: kadä mans ad nunö n obe, kimis vipoms as sekretan e kä dan cifefa kadä ma Vpa. Sek atosa ebinon, das keninü kamü ob it, limans 5 kadä ma efö loms begi oba. Pö davä l at sö ls sö kö l edagetoms numis vö godas, kels pemä niotons po nems omas.

Sekretan:

‘Dr. Arie de Jong’ 5.

Kä dan:

‘J. G. M. Reynders Sr. ’ 4.

‘Prof. Dr. Karl Ludwig’ 1.

Sekü vö godam at pedavä loms e pecä loms

as sekretan: ‘Dr. Arie de Jong’ in ‘Zeist’ (Nedä n), ‘Verlengde Slotlaan’ 157.

as kä dan: ‘J. G. M. Reynders Sr, ’ in ‘Den Haag’ (Nedä n), ‘Goudsbloemlaan’ 120.

Yumü atos begob kadä manes valik ad sedö n fovo sekretane pedavä lö l dinis valik kadä mi tefö lis, e kä dane pedavä lö l monis valik, kelis deboms kadä me u vipoms legivö n one.

Bad Godesberg, 1936, febul, 15.

Dilekan kadä ma Vpa:

PROF. DR. ALBERT SLEUMER.

cifal Vpanefa.

Se Volapü kagased pro Nedä napü kans. Yel: 1936. Pad: 9.